Omenan kukka

Tammikuun eka päivä toin omenapuun oksan sisälle. Nyt kukat avautuvat..

Virpi angervon oksat isossa lasi purkissa odottelevat vuoroaan, paljon on pikkuruisia nuppuja.

Onnenbambutkin alkaneet työntämään vihreää lehteä...

Tapaus Torso

Puutarhassani kasvaa riippa paju jonka olen istuttanut muistaakseni 1992. Pajun ostin taimiston alesta ja pikkuinen oli todella surkea rääpäle. Olin varma, ettei pajulla ole tulevaisuutta! Muutaman vuoden jurotti ja hip heijaa aloitti ankaran kasvun. Kasvu paikka tuli taas kerran valittua hieman väärin.

Mieheni on sitä mieltä ,että paju peittää näkyvyyttä talolta piha tielle päin. Paju on häneltä saanut nimen Torso. Okei, myönnän kyllä , että hän on oikeassa. Kaatolupaa minulta ei vielä tänäkään talvena herunut. Miten voin luopua pikku puusta joka on niin pahuksen ruma, että on jo kaunis!

Keväällä puhkee limen vihreät pikku silmut, oksat taipuvat pajunkissojen painosta. Uusien versojen väri on kaunis punerva. Syksyllä hopeiset lehdet viipyvät pitkään. Oksia pitää leikata ainakin kolme kertaa kesässä. Oksien lehvästö on keskikesällä mainio lasten lasten piilopaikka.

Oksien suojassa viihtyvät linnut ja sateella perhoset.Viherpönttö on vaikean tilanteen edessä.

Tulevaisuudessa pitää tarkemmin miettiä istutus paikkaa ja hahmottaa kuinka isoja pikkuruisista ajan kanssa todella kasvaa. Aina on opittavaa!

Torso on myös kissojen suosiossa. Börje vahtii v.2010

Torso kuuran peitossa

Vanhoja rakennuksia & rakenteita (osa 2)

Harmaa vanha puu kertoo menneistä vuosi kymmenistä. Rakenteiden pinnalla vihertää ja hissukseen luonto ottaa omansa takaisin.

Metsän keskellä oleva vanha maa paikka on hylätty vuosia sitten, navetasta on jäljellä kivinen upea sokkeli. Keväällä navetan rauniot täynnä kukkia.Osa kukista jäänteitä kauniista puutarhasta.

Vanhan puuhellan läpi puskee taikina marjaa ja tuomen runkoja.

Pikkuruinen ulkorakennus vielä sinnittelee pystyssä. Rakennuksessa harmaantuneita heinäseipäitä!

Viherpöntön mieli kuvitus rakentelee puutarhaan seipäistä vaikka ja mitä!

Kysytty on,-omistaja ei niistä luovu. Seipäiden osalta tulevaisuuden osaa jo ennustaa..

No, ompahan linnuilla kiva pesintä paikka.

 

Vanhoja rakennuksia & rakennelmia (osa 1)

Vanhoissa rakennuksissa on jotakin niin kaunista! Taidokkaita leikkauksia ikkunapuissa, huurteinen lasi ja kivijalat jne..Puutarha tai ympäristö on luku sinänsä. Myönnän, että olen eräänlainen autiotaloihin tykästynyt viherpönttö. Tunnelma ja värit ratkaisevat paljon.

Liikkeellä pitää olla varovaisesti ja hartaudella..

Kuun aureola!

Komeat kehät kuun ympärillä. Jostakin lukasin, että kehät muodostuu ilmakehän vesipisaroista.

Väreinä hailu sininen ja sinapin keltainen. Kuvista vaan ei tullut kovin hyviä..

Talvinen metsä kutsuu tutustumaan!

 Luvassa hiljaisuutta ja talven värejä. Hangella metsän kulkijoiden jättämiä jälkiä..

Muutama vuosi sitten ostin lumi kengät, enkä ole katunut. Liikkuminen näissä metsissä onnistuu parhaiten lumi kenkien avulla. Hiihtämisestä en tämän jälkeen ole välittänyt.

Hyvillä lumikenkillä pääseen mäkiseen maastoon ja ne soveltuvat kaikenlaiseen lumeen.

Lumi kengissäni on kantapää korotus mäkeen, kärjessä jäähän purevat raudat. Pohjassa teräspiikit ja kantavuutta max 140kg! Nilkkaremmit ovat tukevat ja side säädettävä kokoon 35-46. Komposiitti lumikengät kestää ja täyttävät vaativammankin kenkäilijän toiveet!

Ranskalaiset menopelit kehiin ja yöunet on taattu!

Mahtavia retkeily kelejä kaikille!

Lumihanki kuplii

Aamuinen pakkas sää,aurinko nousee metsän takaa. Puiden isot varjot elävöittävät aukiota hyöty tarhan vieressä. Maailma sinisen sävyjä täynnä. Kirkkautta on mutta aurinko ei lämmitä.

Lumen alla liikettä? Hanki kiehuu?                            

Kenties tuli sanottua ruma sana, jos toinenkin..tässä sitä taas ollaan, alue täynnä kontiaisen kekoja.

Vielä minä niille näytän! Olen suunnitellut kyseiseen kohtaan lammikkoa. Mitäs siitä sanotte kehvelit? Verkostonne hajoittaa kohta ärjyvä kauha! Miten sitten nassu pannaan? Kysyn vaan!

Kirjapläjäys..

Kirja pinon päällinmäisenä nyt; Ihminen ja metsä-kohtaamisia arjen historiassa osa 1.

Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen suojissa syntyneessä suur teoksessa tarkastellaan kolmen itsenäisen kokonaisuuden kautta metsää suomalaisessa arjessa.

Lähetymistapa on kokemushistoriallinen, kuinka ihminen on eri aika kausina ja eri tilanteissa kokenut metsän. Tässä kirjassa liikutaan 1500-1850 luvuilla.

Satoja vuosia sitten metsän merkitys ihmiselle jokapäiväisessä elämässä oli erityisen huomattava-ihminen eli metsissä ja metsistä.Näkökulmaa vaihdetaan lapsista aikuisiin, miehistä naisiin, rahvaasta säätyläisiin, kansanparantajasta patruunaan ja marjanpoimijasta taiteilijaan.

Monet asiat ovat minulle outoja, aavistus kyllä on..esim.kasken ajan raivioista ja paimentamisesta metsä laitumella. Todella mielenkiintoista on osio metsä ruoka maisemana.

Metsä on kansanuskossa näytellyt myös erittäin suurta osaa.

Valtion talouspoliitiikka 1500-1850 luvulla, alkoi nukuttamaan.

Toisessa osassa kuvataan aikaa jolloin yhteiskunta muuttui voimakkaasti. Luontaistaloudessa elänyt yhteiskunta teollistui ja kaupunkeja syntyi.

Metsä teollisuus löi itsensä läpi, mullistaen maaseudun elämää.

Valitettavasti mieleeni tulee putipuhtaaksi kynityt metsät. Aukoilla ei kasva moneen vuoteen kuin heinä. Maisema muistuttaa sota tannerta!

Toista kirjaa en taidakkaan lukea..

Kisujen treeni..

Minunko peffa levistynyt talven aikana? No, joo myönnetään. Eipä hätää, keksin nimittäin kisumisuille oman lihasstimulaattori laitteen! Me kissathan rakastamme nukkumista ja lämpöä, eikö vain? Etsi perheesi pyykinpesukone, jonka emäntäsi on laittanut hurisemaan. Valitse pesuohjelma jossa mahdollisimman pitkä linkous aika. Asetu rennosti koneen päälle ja ota vaikka nokoset. Linkous ohjelman alkaessa on meno mahtavaa, jokainen läsk..ei kun lihas tärisee, korvalehdetkin väpäjää! Tarvittaessa ota kynsillä kiinni koneen kannesta.Käsittelyn jälkeen voi huimailla, kauneuden eteen on kärsittävä! Toista päivittäin, saat takuulla litteän vatsan ja kiinteät reidet!Solakkana kisuna kevään metsästys reissut sujuu säpsäkästi!Upea karvoitus ja lihaksikas kroppa kerää katseita!Voimaa on tullut lisää ja vain makoilemalla!

 Tämä on kisujen oma Ab Tronic ohjelma!

Emäntäni kuvittelee ottaneensa kuvan salaa...ja kissan viikset!

Bärbar

Viherpönttö ystävältä saatu tarjotin on täynnä kevättä!

Eräät sitä osaa rentoutua!

Klapiprojekti..

Aamu päivällä paistoi ihana talvinen aurinko, pakkasta -8. Päätin nostaa klapinteko linjaston "ylös".

Klasu Klapikone passiin ja piuhat kiinni. Poltto puiden tekoa raittiissa ulkoilmassa ei kyllä voita mikään!Kyseessä lienee myös ns.uudelleen latautuminen, homma on kuin terapiaa!.Eväät mukaan koriin ja siirtyminen puutarhan reunamille.Kännykästä äänet pois. Työskentely olo suhteissa ei ollut valittamista. Upea metsän hiljaisuus ja kattona komeat mäntyjen latvustot.

Keskipäivän aikaan metsään tuli pikkasen eloa. Tikka kolkutteli kelottuneen männyn runkoa. Närhi lenteli äänettömästi, laskeutuessaan päästi ruman rääkäisyn.Närhen rupattelu ääntelyä saa vielä tovin odotella. Muutamia kertoja kuului Korppien ääntelyä korp-korp-korp. Orava mutusteli lounastaan kuusen latvassa!

Kahvi maistuu ulkoilessa erityisen hyvältä ja voileipäkin makoisalta. Arabian mukin sain muutama vuosi sitten ystävältä. Tiuhti ja Viuhti nimityksen saimme opiskelu aikoina työharjoittelussa. Koskaan ei meille selvinnyt kumpi oli kumpi..höh. Mieleeni tuli, eikös Tiuhti ole mies?

 Muotoilija Tove Slotte on tässäkin mukissa tehnyt kaunista työtä.

Kaikkea sitä miettii viherpönttö istuen kiikkerällä koivupöllillä.

Kesken kiihkeän klapi rumban huomioni kiinnittyi tekstiin koneessa; PYSY POISSA LIIKKUVIEN OSIEN LÄHEISYYDESTÄ! Tarra ollut Klasussa jo kauan, tiedän kyllä. Miten on mahdollista klapittaa puita jos ei voi mennä liki konetta? Pöllinhän täytyy nostaa kitaan ja painaa nappuloita!

Jaloittelu tauolla löysin lumesta sinne unohtamani kaunokaisen. Voi mikä ihana romu! Pitänee löytää sille sopiva paikka puutarhaan!

Klapeja tuli aika kasa, vaikka välillä haaveileekin. Tyytyväinen oli tämän päivän saldoon.

Varpaat hieman jäässä lopettelin tältä päivältä. Valoisa aikakin loppui taas niin lyhyeen.

Sinertävä hämärä laskeutui hetkeksi, ennen  pimeyttä.

Muratti

Istuttelin syksyllä muratteja ja koristekaaleja ruukkuihin. Näyttää siltä kuin muratit olisivat ns.hengissä! Voiko ollakkaan mahdollista? Olisiko kokemusta asiasta? Toisaalta keväällä sen näkee, kunhan mietin..Viherpönttö on niin malttamaton!

Puutarhavajan inventaario

Talvi lomani alussa voinen taas heittäytyä siivous puuhiin.Kesällä päätin, että talvella on tehtävä jotakin tavara määrän kanssa joka puutarha vajassa pyörii! Tarvitsenko todella näitä kaikkia työkaluja?Mistä ihmeestä kaikki maailman kuokat ja harat ovat löytäneet juuri minun varastoni?

Asuuko varastossa puukko+kirves pariskunta joka sikiää itsekseen, tuottaen lisää pikkuisia puukkoja, vesureita ja kuokkia? Harava linjasto on täysin tukossa, pystynkö muka haravoimaan kymmenellä eri haravalla? Tietääkseni en..

Jos tässä oikein tarkaksi heittäydytään, niin käytössäni on vain ns.suosikki työkalut! Ei kun inventoimaan. Loppujen lopuksi maltoin luopua vain kahdesta puukosta, rikkinäisestä lehtiharavasta, ruostuneista ikivanhoista saksista, sivuleikkureista, katkenneesta rautakangesta, risasta lapiosta ja rälläkän renkuloista!

Hyvä alku tämäkin huomenna voin sitten jatkaa muun tavaran kimpussa esim. ruukut.

Jokaisella viherpöntöllä lienee työkalu tai kone josta ei sitten millään luovu. Työkalu voi olla elintärkeä ratkaiseva linkki puutarhan hoidossa. Mikähän on sinun suosikkisi?

Minun tärkeät työkoneeni ja instrumentit ovat:

No;1

 

Moottori sahani Mauri Makita, kavereiden kesken "Maukke". Sahan sain pojaltani äitien päivä lahjaksi. Hyvin äkkiä minulle ja Maukelle muodostui kiinteä suhde. Maukke hoitelee puutarhan puiden kaato työt jylhästi pöristen. Mihin pensasleikkurin teho loppuu, ärhäkkä Maukke jatkaa. Vajan seinällä pitää olla varoiksi useammat Mauken tekarit. Mieheni hoitaa Mauken hampaat!

No;2

Klasu eli klapikoneeni. Ilman en tulisi toimeen.  Ostin koneen edullisesti halpamyymälästä vuosia sitten.Klasu on palvellut uskollisesti ja täten ansainnut hintansa takaisin tuhat kertaisesti. Klasu tekee pöllistä hakkelusta hetkessä. Klapeilla lämpeää meidän koti. Klasu tarvitsee usein juotavaa kitaansa ja on tyytyväinen voitelu öljyyn. Ihana poika!

No;3

Punainen Paroni. Paroni on minun pikku traktorini. Paroni on liittynyt ammattiliittoon vuosia sitten. Muistuksena tästä kyljessä komeilee tarra,- Rahtarit! Tarra on eräänlainen ansiomerkki. Tarra kuvastaa myös Paroniin toimenkuvaa. Uskollisesti on vetänyt peräkärryssään kiviä, multaa, hiekkaa, jopa ratapöllejä. Peräkärry on sittemmin sanonut sopimuksen irti.Traktorin kanssa olen tehnyt retkiä läheiselle hiekkamontulle. Ai niitä yhteisiä matkoja, en kerro kaikkea. Paronin tehtävä kenttä on nykyisin suppea vain ruohon leikkuu. Paroni on äänekäs, oikukas ja punainen. Yhtäläisyyksiä emännän kanssa,ei voi mitään...

Vanhemmiten Paroni rukka on sairastellut. Paljon on varaosia tarvittu.

Valitettavasti minun pikkuiseni on siirtymässä eläkkeelle. En luopuisi millään!

No;4

Tähän ryhmään voi sitten luotella haravat, kuokat, puukot, kirveet,vesurit,rautakanki,lapiot,moska, tarikot, sakset,sipasut, leikkurit,vasara,sirppi, porakone,painepesuri,ilmakompura,kirves, leka jne...

Tässä tämä inventaario!

Keväinen kuva piristämään

....vaikka tammikuussa keikutaan. Kaukana tämäkään ei ole kohtahan kukkii..

Tervetuloa uudet jäsenet Pivi, Saraheinä ja MyLife

Peikonpähkinä

Corylus avenlana Contana on eräs pähkinäpensaan lajike. Pensaalla on korkkiruuvimaiset oksat. Lehdet syvän vihreät ja ruttuiset. Pensas on talven arka ja suositellaan vyöhykkeelle I-II.

Minun puutarhassani pensas talvehtinyt hyvin. Kalkinsuosija on ja syksyllä laitan juuristolle haravointi jätettä. Havuja kiedon myös ympärille ja verkkoa.

 Pähkinäpensaani kasvaa rinteessä ison kiven syleilyssä. Suojaa antaa myös vanha Kataja.

Kesällä kiemuraiset oksat peittyvät lehtien sekaan. Talvella pensas todella kaunis. Huurre tekee oksista vieläkin näyttävämmän.Pensaasta myös punalehtinen muoto.

 

Tomusokeria?

Muskari Armeniacum/Tummahelmililja

Istuttelin Muskaria ruukkuun sisälle. Muutamassa päivässä mullos alkoi vihertää. Kukkintaa odotellaan. Viherpönttö lienee epätoivoinen odotellessaan kevättä. Jospa tämäkin auttaisi..

Viherpönttö lienee kroonikko!

Verso

Verso,-kumma sana. Versottaminen? Onkohan sama kuin itäminen?No ei kaiketi.

 Versosta tulee ekaksi mieleen jokin eläke juttu..

Hetkinen..rönsy menee maata pitkin. Verso työntyy maanpäälle.

Kaikkea sitä pitää pohtia, joka tapauksessa "alku keväästä" haen usein sisälle maljakkoon kasvien oksia. Lämmössä oksat alkavat nopeasti hmm versoa uutta elämää.

Mustaherukan oksa tuo sisätiloihin upeaa tuoksua. Vanhan omenapuun käppyräinen oksa on jopa super taiteellinen. Jasmikeen versot limen vihreät. Kokeiltavaa riittää!

Seljan oksa tuotti parissa viikossa uusia lehtiä. Tällä kertaa versova osa on kissoilta saanutolla rauhassa. Tuoksu lienee hieman epämiellyttävä. Nättinokkaisia kisuja minulla..

Kaheli, mikä kaheli..

Tammikuun pimeydessä kirja pino kutsuu. Koti kunnan kirjaston puutarha kirja osasto on kaluttu tyhjiin kuin joulu kinkku..luu jäljellä. Kaukolainauksella isomman kaupungin kirjastosta saa aineistoa joka tosin saattaa sekoittaa totaalisesti vannoutuneen viherpöntön "nuppanderin". 

Yö unet menee! Mieli kuvitus tekee hurjapäisiä sovellutuksia! Pilkki haalarit ylle ja otsa lamppu kehiin ja ulos! On aivan sama vaikka kello tikittää 01.15 lukemia. Tarkistus..missä on rulla mitta? Tässä vaiheessa on todella tyytyväinen, ettei naapureita ole kilometrien säteellä! Öinen retki kuitenkin tuottaa myös monta elämystä, kuten Helmipöllön pulputus. Voisiko jo kevään kutsut alkaa pöllöjen rintamalla? Taitavat nekin olla hieman kaheleita eli sekaisin..

Tämä on kyllä suoranaista mainostamista, mutta yllä oleva kirja on todella hyvä. Patioita, aitoja, mosaiikkitöitä ja erillaisia kasvien yhdistelmiä! Puutarhoja on erillaisia , uskon kuitenkin tästä kirjasta irtoavan ideoita jokaiseen puutarhaan.

Suomen oloihin toki sovellettavaa, meillähän Kameliat eivät vielä talvehdi ja routa jäytää maata.

Parhaimpia puutarhakirjoja on sellaiset jotka antavat hortonoomille sysäksen luovaan toimintaan. Kyseinen kirja edustaa juuri sitä!

 Mari Mörön kirja Paratiisi sen sijaan rauhoittaa sydänmen sykettä ja laittaa miettimään syvällisemmin luonnon kauneutta. Valokuvaaja on saavuttanutluonnon kauneuden ja monimuotoisuuden. Taitavat kuvat kruunaavat upean tekstin. 

Lopuksi oli ihan pakko ottaa esille upea Mörön teksti.

Suuri rauhan hetki;

naava on vielä paikallaan.

Vesi huuhtoo kiviä,

 uidaan sinne jos jaksetaan.

Emme ota mittaa mistään,

mikään ei mittaa meitä.

Täyttymys, osapuilleen,

laineilla kulkee monenlaista

turhaa.

"Kevättä"

Kevään kaipuuseen pitsimäisiä kevään kukkioita.

Kasvatin itse siemenestä vaaleapunaista ja valkoista lemmikkiä.

Tuoksumataraa syreenin syleilyssä

 

Lemmikkiä, Patjarikkoa, Kultatyräkkiä.Peippiä..

Edessä oleva Loistotädyke aloittelee pitkään jatkuvaa kukintaansa.