Ny ole saan jottain aikkaseks ku laitoin oikke tuulemaa.
Kitkentää, saksimista, sahaamista, siivoomist..
Muutama leikkamiisee liittyvä juttu olis..
Kysymys kuuluu; uskaltaisko leikat japaninvaahteran kuivat oksat poik?
Eli kysees on ihan päärunko. Uudet oksat kasvaa tuolt juurest.
Noi oksat on täysin lehdettömii mut ei ihan umpi kuivia.
Kun oksia taivutta ne tuntuu notkeilta vielä.
Otanko riskin ja annan mennä?
Tollasta kraakkua ei viittis kattella.
Samapeli tää hevoskastanja.
Talvivaurioine tappi koko puu.
Muutama lehti tuli latvaan ja nekin kuoli.
Juurest lykkää uut versoo.
Mitä jos katkon tuon rungon?
Mahtaak tull enää kunnon puuta..
Onk kokemuksii tai ohjeit?
Kiviaira vieres on oll epämääräne kukkapenkki.
Se vallotti hetkes minttu. Tänäp mä kaivoin mintun siit pois.
Toiselt pualelt olinki jo ruakon tua aluee ja istutin siihe
hankkimani marjakanukan. Siistimine jäi vaa keske.
Jatkoin varmall tekniikall ja kasasin lehtii alueen
pääll eli tohon miss kasvoi sitä minttuu ja rikkaruohoo.
Mont kärryllist kiikkasin sepelii pääll.
Semmost sepelii mikä menee piukkaa mut läpäsee vett.
Kanukan alue sai lehdist reunan ja sepelit.
Kivie varasto oll hiipumaa päin mutt sen vertt löysi ett
sain hakkeen pysymä hyvin toss kanukan juurell.
Sannaleise kiven taakse tuliki sitt vauvala.
Vauvala on perennan taimie kasvatuksee.
Lavakaulukset sopi juur ja juur tohon tilaan.
Kauluksen sisäpualell tuleeki sitt ne ruukut.
Tämä on semmosill kasveill jokka tarvittava se kylmäkäsittely.
Ruukkuje ympärill tulee hiekkaa ja sitt verkkopääll.
Tarvittaess voi heittä pääll sitt lunta tai kuusenhakoja.
Kattotaa kuin luanaa tämä vauvala toiminta.
Ny vaa oottele siemenii..kosk ne posti tua.
Oikke pali on jo siit aikka ku mult kysytti ett millai sä saat noist
joutinpatja verkoist noin tasassii?
No täss tulee ny ohje.
Polttamis tekniikka ei tietyst voi aina kaikis olosuhteis käyttää.
Mutt mä käytän aina. Olkkoo polttamat nii kauan ku nuotio voi tehdä.
Kankkaa kynimisee mun kärsivällisyys ei ollenka riitt.
Nuotio täytyy oll hiipumaa päin ja matalan sorttine.
Patja ei siis saa taipuu lonkolles.
Patja poltto alotetaa päätyst.
Sitä mukka ku patjan kangas palaa ni verkkoo vedetään hissuksee nuatioll.
Tarikko on hyvä väline tähän.
Hetkeekä liikaa ei verkko saa maat nuatio pääll..muuto tulee ropelli.
Ja jos menet verkon polttama liia kuumaks se vääntyy myäs poikittaises suunnas.
Ikuna sitä ei takas saa. Näin vältetä myäs mustumine.
Ja siin se on suara verkko ja rinkulat ehjänä.
Tähä otta hyvi suhausmaali kiinni ku sitä ei oll grillattu mustaks.
Jos jottai suikaleit johonkki haituva jää ni ne voi könyt pois.
Liian mustunut ei voi nätiks maalat.
Se siitä sitt. Näin mää tämä teen.
Salkun sisus oll jottai kankaan ja paperi sekotett.
Kiva färine muistut hiukka kanerva färii.
Siit se sit lähti. Kanervaa ja variksenmarjaa.
Terassil säilyy pidemppä.
Salkun pohjall on kivii painona.
Kanervii saa oll nii ett salkku on ihan piukas.
Harmi ku kuva on vähä aneemine.
Eile käytti mottaamas pojan mettää peuroill sualakivi tai siis nuolukivi.
En mä mittä tehny annoi vaa ohjeit pali.
Hirvell kivi saa oll korkkeemmall mut tämä on peuroill.
Kyyhkysekki käyvä nokkimas valuvaa suolaa.
Runko on sen tähde veistetty puhtaaks.
Kivi on kiinnitett puutapill.
Hiukka isänt ihmettell ku mä sanoi ett ott porakone mettä mukka.
Rauttasesse tappii voi talvell jäär vaikk eluka kiäll kines.
Mull on viell iha tuarees muistis ku mukulan kiäl jäi kii rautasse kaitteesee. Hyi.
Ny saa peura pyssyy tuall mettäs siäl on nualukiviki.
Kivelt näkyy ku naapuri mettäs on ruakapaikk.
Syksyll myöhemmi hän toivottavast alotta ruakinna.
Ehtoo krahus mä kävi mottamaas riistakamera nualukivell.
En kauan reisus ollu ku pää oll täynn hirvikärvässii!
Semmost sekametelisoppa täll kertta täält kahelist.
