Krassi ja muitakin kukkia.

Joinakin vuosina kukista kehkeytyy kummia värejä..

Köynnöskrassi on tehnyt nyt ihan outoja värien yhdistelmiä.

Muutamina vuosina keräilin siemeniä ja niitä oli jo ruukullinen.

Keväällä heitin ne kaikki multiin. Osa sentään lähti itämään ja tuloksia näkyy.

Kasvin lehdissä on pieniä reikiä. Ötököitä ei näy.

Kukintaa ei näy haittaavan.

Kanariankrassi on päättänyt kasvattaa vain lehtiä ja kohta iso tynnyri on kokonaan peitossa.
Pienet ja sirot lehdetkin ovat kyllä kauniita.

Muutama kukka pilkistää rönsyjen alta. Tulikohan laitettua liikaa hevosen peetä?

Syyshohdekukka on jotenkin kituva. Lehtiä on paljon mutta nuppuja vähemmän.

Melkein mustia unikkoja laittoin kasvamaan mutta joukosta tulee näitäkin..

Unikkopaatin kukinta jäi heikoksi. Ehkäpä kukkia on liian taajassa.

Noh ensi vuonna isompia ja värikkäämpiä. Aina oppii!

Viikko sitten otettu kuva paatilta.

Silkkiyrtti on aloittanut kukinnan. Helmen valkoinen väri loistaa yölläkin.

Jonnekkin on hävinnyt punervan värinen kukka..enkäpä vielä aukeavista jokin.

Väriminttu voi hyvin.

Kaivoin sen keväällä ylös ja laittoin istutuskuoppaan uutta multaa.

Osa tuoksuherneen taimista paleltui..

jotakin jäi jäljelle. Nyt ihanaiset aloittavat kukintaa.

Keväällä leikkasin risuisen lumikärhön aivan tapille.

Ajattelin sen kuolevan..höh tässä se käy ja kukkii.

Lähes neljään metriin on taas itsensä kasvattanut.

Syysleimuja putkahtelee sieltä sun täältä.

Lajikkeista ei mitään tietoa, ovat vanhoja mummoni peruja.

ja valkoistakin mukaan.

Helteinen heinäkuu on tuonnut mukanaan metsäpalot.

Ennen ukkosten alkamista paloi viisihehtaaria metsää.

Tänään kävin katsomassa. Kamalaa jälkeä.

Kohnaamista ja keruuta

Helle jatkuu.

Tänään ukkosti ja satoikin mukavasti. Kasvit ja luonto kaipasikin jo vettä.

Eilen illalla poimin mustikoita meidän suulin takaa. Viitisen litraa oli mukava saalis.

Hikistä puuhaa näillä keleillä on mutta pakkaseen on vaan saatava tätä minun herkkua.

Polulta löysin puoliksi syödyn peuran jalan. Oitis alkoi mietityttämään että kukahan asialla..

vaihtoehdot voi vain kylmästi rajata; ilves, susi ja karhu.

Kännykällä nappasin kuvan. Lähetin kuvan asiantuntijalle.

Asialla on todennäköisesti uros ilves.

Asiantuntijan mielestä varsinainen raato ei kaukana ole ja jos välittäisin sen etsiä niin 

toisi valaistusta asiaan lisään. Näillä näkyminen ei kiinnostanut.

Mukavahan se reviiriä on tulla tänne pitämään kun peurat nukkuvat kallion niityllä

kahelin puutarhan takana. Ruokapöytä on somasti katettu.

Toistaiseksi kaikki kissat ovat tallella. Olen huolestunut.

 Aamulla lähdinkin pyöräilemään. Hellemekko päälle ja saappaat jalkaan, upea näky.

Kotitien varrella metsänreunamassa oli äitini auton ikkunasta havainnut punaisen kukan ja epäili sen olevan ruusun. Lähdin tarkistamaan asiaa. Eipä ollut äitini harhoja nähnyt.

Löysin ruusun heinikon joukosta. Kukkia ei enää ollut, melko pieniä vihreitä kiulukoita.

En tunnista ruusua. Tunnistan sen joka oli yönsä viettänyt ruusun takana heinikossa.

Hirvihän se. Kaikki ympärillä olevat pihlajanvesojen latvat oli syöty iltapalaksi tai aamulla.

Takaisin tullessa poikkesin suolla. Juolukka sadosta tulee muhkea.

Lakkoja ei näkynyt ja kovin pitkään en voi ihanaisella suolla oleskella kun saan 

aina päänsäryn. Päänsärky johtunee suopursujen erittämästä öljystä..luulen.

Seuraavaksi kun tulen suolle laitan jesarilla nokkani umpeen!

Tai jos ottais pyykkipojan mukaan..

Suon ojassa kasvoi tätä valkoista kasvia.

Ehkäpä on joku sara? Tunnistatko?

Kuvamaan ei kovin liki päässyt. Kaunis kasvi kuitenkin.

Nämä kihokit kasvavat rahkasammaleen päällä.

Pyöreälehtikihokki on lihansyöjäkasvi. Pienenpieniä itikoita nytkin tarttuneena nystyröissä.

Jokaisella reissulla pitää kerätä kasveja kuivumaan.

Siankärsämöä ja hevonhierakkaa.

Kumpikin kasvi on näppärä syksyn asetelmissa.

Kanerva on hyvä kerätä melkein nuppuvaiheessa ja lakkaa suhautus päälle.

Valkoisessa korissa on illakon siemeniä. Löysin valkoista illakkoa kukkimassa soramontulla.

Nyt kävin keräämässä siemenet talteen.

Kotiin tullessa oli niin hiki ettei saappaat meinanneet irrota jaloista.

Aamu-usvaa

Olen alkanut taas kiikuttamaan kameraa mukana työmatkoilla.

Yövuorosta kun pääsee kotiin on ollut ihanan viileää ja ei millään malttaisi mennä nukkumaan.

Jokaisena aamuna on ollut nyt upeaa usvaa joka leijuu peltojen yllä.

Pellot ja usva sitä kaheli ei voi vastustaa.

Ihailtavaa riittää ja vartin työmatka venahtaa tunti ja vartiksi.

Kanervan kukinta tuo viestiä loppukesästä.

Menen nyt nauttimaan yön viileydestä ulos ja toivon sadetta.

Jättiläinen

Lokakuussa toin pienen tulikukan alun soramontulta puutarhaan. Kokeilun vuoksi.

Oikeastaan unohdin kokonaan koko kasvin.

Keväällä sitten huomasin että harmaalehti oli jotenkin hengissä. Oikeastaan kävi sääliksi koko

kasvia ja päätin katsoa rauhassa mitä oikein tulee. Ajattelin kitkeä pois kun laitan kesäkukkia.

Ja huhhuh huima kasvua alkoi.

23.6. Korkeutta lienee alta metri. Leveyttä sitäkin enemmän.

9.7 mittasin kasvin.
Pituutta n.160cm mittanauhaa pitää uskoa

Kukinto osaa alkaa tulemaan  esille. 9.7.

 Tähkän viereen alkaa kasvamaan pieniä kukintoja.

Kukinto kasvaa aivan silmissä!

14.7. Todetaan että kasvi on kahelin mittainen.

Tarkistus mittaus osoitti arvion oikeaksi 170cm

Alalehtien pituus 65cm on säilynyt nyt viikon samana.

16.7 Kukinnon sivuissa olevat tähkät kasvavat...

 Mittaaminen alkaa olemaan työlästä. Illalla 16.7.

laitoin kepin viereen jonka sijoitin niin että maan yllä oli 235cm.

Rankkasadekaan ei tätä jättiä heilauttanut mihinkään. Varsi onkin rannetta vahvaa.

Luontoportin mukaan ukontulikukka kasvaa miehen mittaan.
Ja kukinto on tähkämäinen, yleensä haaraton.
Pustantulikukka kasvattaa pituutta enemmän ja on runsaasti haarakas.
Tämä kasvi taitaa nyt olla jokusiltäväliltä tyyppi, ehkäpä jättitulikukka tai käentulikukka.

 21.7 koko komeudella on nyt mittaa n.230cm
Kukinto on metrin pituinen.
Kasvun varaa näyttää vielä olevan, mutta selvästi hidastaa vauhtia.

 Kukinnon haarakkeetkin alkavat olla kukassa.
Tulikukalle ominainen ruskehtava sävy kukan nielusta puuttuu.
Olkoon mikä on mutta komea on.

Helppoa kuin heinänteko...

..näinhän kuulee monasti sanottavan.

Kaikki on vaan tänään ollut kaikkea muuta kuin helppoa!

Viikko sitten isäntä kaatoi heinän niityltä. Heinien korjuu jäi silloin hieman kesken

tänään viimeistelin hommaa ja sain vielä aikaiseksi noin ison läjän.

Jokaisella haravan vedolla polttiaisia pöllähti heinien joukosta.

Viheliäiset tunkeutuvat joka paikkaan ja olen niiden pistoille lievästi allerginen.

Eli ei se pienenkään pläntin heinänteko niin helppoa ole.

Valkeakuulas tekee taas mahdottoman ison sadon.

Oksat taipuvat melkein maahan asti. 

Virittelin taas naruja oksien tueksi ja varovasti harvensin omeniakin pois.

Keväällä pitää taas leikata muutama oksa pois.

Löin pääni oksaan ja silmälasitkin lensi ruusujen joukkoon.

Ihan helpolla tämäkään pikkuinen homma ei siis luonistanut.

 Kasvikuivuri on taas pörissyt tänään ja kuivatellut ruusuja ja lavendelia.

Osa niistäkin kuivui liikaa. 

Nyt tarvis löytää kunnon ruskeita pieniä paperipusseja että saisi nämä tuoksut sinne 

säilöön ja liinavaatekaappiin. Helppoa ei ole paperipusseja löytää ei!

Tänään on ukkostanut muutamaan otteeseen ja vain muutama pisara tullut vettä.

Ukkosmyräköiden jälkeen kulokoneet lentelee taivaalla.

Paljon metsäpaloja ollut meilläpäin.

Kissat pelkäävät näitä koneita, varsinkin Elsa joka painelee piiloon talon alle.

Ei ole helppoo Elsallakaan jos helteet jatkuvat ja koneet lentelee.

Lammikosta on melkoisesti vesi laskussa.
Nyt olisi se hetki käsillä että tarvis olematon laituri laittaa takaisin reunamalle.
Vesi lammikossa on puhdasta mutta pohja on upottava ja sammaleinen..

Ja kukas muu menee sitten lammikkoon kuin minä?
Isännän isot saappaat jalkaan vaan ja vielä isommat sadehousut jalkaan.
Housut ylettyi rinnuksiin asti ja sai kietoa moneen taitteeseen vyötärölle.
Ilmastointi teippiä puntteihin. Köysi vyötärölle.
Arvakkaa vaan oliko näissä asuisteissa helppoo olla näillä helteillä?
Oliko helppoo laskeutuu tuntemattomaan upottavaa prunniin?

Tuli se laituri sinne laitettuu ja yhtään sisiliskoo ei päässy saappaisiin.
Enkä uponnu. Helppoo kun heinänteko!

Ulkona seinustalla kasvaa ämpäreissä tomaatteja.
Tästä onkin helppoa napsia niitä mukaansa.
Kasvarin tomaatit vasta kukkii.

Neilikkaruusu kukkii niin upeasti.
Minulla on viimeinen lomapäivä.
Ei ole helppoo mennä töihin huomenna!

Sain lahjoituksena ruostunutta komeaa kettinkiä metri tolkulla.
Oikeastaan en ehtis töihin kun tarttis tästäkin tuunaa yksi juttu..
Niin ja oikeastaan en voi mennä kun polttiaiset on syönny silmäkulmat.
Silmälasitkin on vääntyny, näkeeki huonosti.
Mustikoita on poimittu vasta reilu ämpärillinen.
Mitä jos soittas että on niin kiiru!!