Mustavalkone

...päivä oll tänäp ku könysi itten mettää reissull.

Jos sattuu käymä nii onnekkaast ett mull on useemp tunti aikka

kuttarointi ni otan eväät ja lähde yleens kotonurkist pois.

Ei sill etteik niissäki iha kivaa oll ulkoil mut vaihteluu haluun.

Tänäp sit huiskauti itten iha naapurii..siis naapur kunna mettii.

Olenki niit mettii konunnu ny ahkerast ku siin on iha uus pointti. Ei tie mitä löytyy.

Se vert täyty mainosta kätköilyy et on sitt tuan mun etteeni nii komeit kohteit.

Tääll mä käveinki pikasest jo kerran porukan kans.

Ny onki oikke hyvä liikkuu luonnos ku on nii vähä lunt.

Toisaalt valkost on juur se vert ett saa tähystell kukas liikkunu samoil poluil.

Yleens se on joku mettä elukka. Harvemmi törmä ihmise ketara jälkkee.

Ne ihmisekkä ei oll pois suljettu..yht pöhlöi on. 

Tuimall pakkasellaki voi törmät toisse haahuun mill on rillit höökäs, punane klyyveri

ja pipon reunaa on kasvan huurune lippa.

Kuvas on kiva ryhmä koivui. 

Joku on nähny ison vaivan ku on nämä pukannu kasvuu.

On vaatin erää meetri luatilankkaa ja kasan kärsivällisyyt.

Veikkaan ett selkäki on tull hiuk kippiäks..mene sit ja tiedä.

Ny onki semmone aik ett mä kattele kartalt kaik ojat, joe ja prunnit..

...tämäki koski tull löydetty purkkin haku reissull. Koski löyty mut purkkii ei.

Melkose lauhat kelit on synnyttän hienoi jääpuikoi.

Yksinäs ku pali liikkuu voi vaik heittä ittes rähmälles ja tuijotta

virtaava uoma ja kuunnell kohinaa.

Isännän kans olla muutama reissu tehty ja sill on nii kova kiiru ain.

Kuvitell miltä täälläki näyttä kevääl ja kesäll.

Talventörröist voi päätel paljo mitä kukkia paikall kasvaa..

ja jos kaikkee kasvei ei näy ni oppinu tietä mikkä

kasvit on kumppaneit keskenäs.

myös mettän rakenne kertoo mahdottomast.

Täsä koskes taitaa heinäkuu heltteill oll enä pien lirune vett..ny se vesi on matkall merel.

Tässäki paikall on joskus oll mylly. Näkyvis on viel jottai jääntei perustuksist.

Nii ja se aurinkokello mikä on kaiverrettu kallioo. Lumi ne ny peitti.

Monen tunnin kuttarointi palkitaa löytämäll hylätty hirsine pirtti.

Jottai ruusuu kasvaa viel kuistin erustas.

Ikkunan rästäslista on edellee kaunis.

Mikä vanhast hirrest tekeekä nii lumoava?

Suuli on pikkase kärsin..ropelli ja takaraivolles könöl.

Vanha kitune omenpuu korista suulin seinää..varmaa komee kun kukkii kevääll.

Ja jos joku jostain syyst haluu tiettä mis mä olin..

Eurjoel ja Koponkoskell..sinn vaa retkell.

Kuvatuin

Ehtoisi ku on pimiää ole tietty kärvistell sisätilois ja harmitell ku ei pääs mäjel touhuumaa.

Lenkill ole liipottan ottalampun kajos mutt jotenki se hiukka ankeet on..

Kärvistelyje hetkin ole järjestän kuvien kansioit.

Tähä aikka vuadest voi varma julkast mitä on taas enite kuvattu?

Puutarhaa tietty..mutt mitä sitt se jälkke? Mettää, järvii ja jokii.

Ittelleki yllärinä nousi esille suo..ihana suo.

Suo on toss puutarhan eteläpuolell.

Maaliskuus sual oll hiukka lunt..täis oll hankikatooki oikke..

ei kyll mun painooni kestän kovin hyvi.

Kettuja tuli nähtyy.

3.16 jotenki aistii jo kevään

Maaliskuus oll näkyvis jo uus kevät..tupasvillaa sielt tulee.

Pari issoo hirvee jolkot vanhan kuivatus ojan parttaall mut kuvat oll melke mustii.

ole vissii oll jotenki tohkeissani..tai muute pois ittestäni.

Kesäkuu otteistuist kuvist vois napat vaikk tämä..ei oo tupasvillaa vaa luhtavillaa

Elokuus ku oll kuivakkaa ni vaikutta silt ett mä ole melke asun suall.

Suan keskell on saari mikä on ihan tavalline mettä läntti..täsä ole oll matkall sinn saaree.

Saari polvun ole merkan nauhoill ett ossaan kans takas. Varaa tänn suall ei oll eksyy,

varsinka sillo ku yksin on liikkeell.

Saare pohjospualell on tämmösii kinttura puitt.

Ja jos oikke hyvi hahmotta tätä kuvaa ni isomma puut vasemmal tual kuvas takan

on ne puut ku kasvaa kodin ja suan välis.

elokuus karpalot kypsyy..ja kurjet piti möykkää.

31.8 Tehtii äitee kans pitkä retki sual.

Otetti iha eri suunta täsä n.100hehtaari läntis.

Reissu kest koko päivä. Eväät oll fölis.

Joudutti tekemä isojaki kiertoja reitis ku ei uskaltan iha suaraan menn..

sattuneist syist.

Äiteel oll tavotteen löytää paikka jos mukulan hän on käyn uimas.

Ja noist uimis sempaloist on piirun verran aikkaa.

Eli suuntana oli pikkane järvi suall. 

Mun ei auttan ku kattoo kartast misä mahretaa oll.

.siittäkä en muutama kilsa jälkke enä  ymmärtän juur mittä.

Äitee eteni määrätietosest..mä nieleskeli tyhjää ett koht on kaks mummuu hukas.

Se täytyy sanoo ett äitee on kunnoltas iha terästä!

....ja naps siinä se oli vanha uimapaikan hyppytorni!

Ihan liki järvee ei päästy ku oli nii höttelöö. Kurjet ja joutsenet pitt kortteeri järves.
Mutt me tulla uurestas.

Eväät syätii rahkasammalee pääl ja oll nii upottava ett tekemist oll kovast

saada takamus nousema tualt kuapast.

Tääll sual ei ole pitkospolkui..tääl mennää sillai ku must tuntuu tyylii..

mutku oppi kulkema ni iha uussi aluei tulee nuuhkittu.

paikk on nii kiehtova ja samall rauhottava. 

Suall murheist tulee hetkes iha olemattomii.

jos joku kitise olemattomii asioit ni kannatta mainit et; painu sual!

25.11 eli eile poikkesi suan laitamall.

Tarkotuksen oll men taas vaikk sin saaree.

Koko suo oll melkose vetelää ja mä tein vaa pieni kiepin reunamill.

Torvijäkälä

Pieni lumen kajo teki rahkasammaleest vispipuuro.

Karpalot söin..tietty.

Kanjoni

Pikkase mua nolottaa ku en oll tajunnu ett omas kotikunnas on kanjoni.

Tää paikka löyty ku haeskelin geokätköjä.

 Mahdottoma mielenkiintone on paikka.

 Kanjonin ylitse kulkee kaunis kivisilta.

Huikea pudotus kanjonin pohjalle ehkä alta kymmene meetrii.

Tota syvyyt oli vaikee arvioida.

Kanjonin avulla on kuivattu pitkulaine järvi..kiperjärvi.

Kanjoni on hakattu kallioon käsin. Ruutia käytetty ja köysillä

kivet vedetty ylös. Voi mahdoton!

Työstäminen on aloitettu joskus 1822..hieman on epäselvää tuo ajoitus.

Torpparit saivat lisää heinää kiperjärveltä kun järvi kuivui.

Ojaa on kaivettu lisää n.1935 ja silloin jo hieman tehokkaammalla

kalustolla oli mm. poraa ja dynaamiittia.

Kanjoni sai lisää syvyyttä parisen meetriä.

Pituutta kanjonilla on 200m.

Kallio paikalla on erikoista. Punaista hiekkakiveä ja diapaasia rinnakkain.

Diapaasi on halkaissut hiekkakiven ja se on nähtävissä kanjonin pohjalla.

Täst syyst Kiperjärvi on kuuluisa geologiassa.

Kanjonilla unohdin koko geokätkön. Isäntä oli mukana ja hän haki kätkön.

Koitin kuvailla erikoista paikka ja sen upeita kasvei.

Polku kulki kanjonin reunamall ja aikas rohkeest ihmiset oli

siinä kulkenu. Hui kauhiaa.

Paikotellen saniaiset roikkuivat kivien välistä alaspäin ja taikinamarja

kasvoi melkein kanjonin pohjall niukass valoss.

Lehtokuusamakin kasvoi pienessä kallion saumass.

Kuvat on hiukka hämärii ja ei oikke tee oikeutt paikan jylhyydelle.

Olisin kuvaillut vielä kasveja ja tutkinut enemmän paikkaa..

Isänt huusi kokoajan ett tull ny jo pois sielt..eks sää mittä tottele!!

Muuntajan takana onki sitt kuivattu järvi peltona..

tähän kuitenki meni vuosia enne ku paikkaa peltoana voitiin käyttää..

Lueskelin vähän wikipediaa.

Seuraava retkikohde toss kartallaki näkyy..kuulin ett lehmusmetsä on upea.

 Nuolen osottamas paikas on tämä kanjoni ja pelto tuossa vasemmalla.

Myllyojanlahden rannass on hyvä parkki autoll ja kahvila.

Uimassaki voi käydä toi ranta on hiekkane ja matala.

Käykkää tutustumas jos liikutte näil nurkill!

Pikkusii

Mettäpuutarhast on paukahtan näkyvii kaikkee kivaa ja pikkust.

Keto-orvokki kukkii ny vaa ihan pieninä ryppäinä.

Joskus tämä kaunokaine vallottaa isohkojakin aloja kallion reunamalta.

Olen pitäny tätä orvokkia aina metsäorvokkina..

Suomen Luontolehden artikkelin luettuani taitaa ollakki aho-orvokki?

No kui vaa kaunis on ja leviää kivasti mettäpuutarha rinteell.

Oletan tämän pikkuisen olevan suo-orvokin. Kukinta on vasta alkamassa.

Mustikka kukkii komeest ja sadosta tulee hyvä..jos halla ei pääse vaikuttamaa.

Pölyttäjätkin olis hyvä saada ny liikkeell.

Ketunleipä on vähentynyt mettäpuutarhas.

Oikealla puolell kuvaa puskee terhakkaa versoo lillukka.

Ihka suloine kissankäpälä näyttää ny tekevä paljo kukkii.

Mettämansikkaki on tuupan ekat kukat aurinkoo.

Kielo odottelee sadetta..nii ja tänää sitä on pikkase tullukki.

Kielot kukkiva mun mettäses puutarhas hiukka eriaikka

johtunee tietty siit ett osall melko varjosa kasvupaikk.

Tämä kamala näköne kapistus ei suinkka oll puutarha uus koristus..

on kuulka mun iha ihka eka geokätkö löytö!

(koordinaatit tämä kapistukse sivus)
Täss voi yhditää ulkoilu, kuvaukse ja kohnaamise. 

Mä ole hurahtan ny tähä kätköilyy iha totaalisest.

Linkki wikipedia.Geokätköily 

Raitisilmamyrkytys ?

Tänäp onki ollu kiva päivä. Ole oll ulkon viitise tuntii. En sunkka pötköö

mutt kahres eri osas. Tuntuu ett vihdoink on saan tarpeekses..tai en tie.

Pakkast on oll alle kymmene ja pikkane tuuli. Ny näyttä tupruttava lunt.

 Aamupäiväst oll semmone hualto sessio.

Otin muutamii kynttilä viritelmii pois. En mä kuitenka kaikist halun luapuu

ku tääll mettäs on muutenki ni pimiää mitä se sitt haitta jos viel tammikuu

jossai kuuses valot tuikkiva. Ei ainaska naapurii haitta ku niit ei oll.

Terassi joulussi asetelmii karsin mutt pöyräll jätin viell tua lasipurkki harpäkke.

Öljykynttilä varastos on viell muutama jäljell polteta ne hissukse toss purkis pois.

Mietin ett kauheest tulee tollast muavist jätet näist kynttilöist.

Hautuumaa roskikset on varmast iha täynn tätä kynttilä jätöst.

Täst tuliki mielee ett ole yhde uudistukse tehny jottei sitä muavi sohjoo nii pali tulis.

Isänt ihmettell kui meill on palasaippuaa? No juur se tähdä ettei tulis sitä jätepurtiloo. 

 Siivosi puuvarasto tai meill sitä sanota liiteriks.

Kyll on kulunnukki puit ku kolmee uunii on saan lämmittää höökänäs.

Olisko joku yli kymmene mottii vähentyn liiterin täyte.

Ens laahasi kaikk sisätiloje klapi varastot täytte.

Joka ikune ylirähmäne kori ja koppar on ny varustett puit varte..

kauheet kasat on pirtin ja ulkosauna terassill.

Tietenki siin kohras mihi lumika ei sada. Tost sitt on hyvä otta sisäll.

Pienii koppareihi tälläsi tuahukset ja pikkuse puut.
Näit koppar kasoi ei voi parhaall tahrollakka kehuu kauniiks.

Liiteri alusta rohjoo heitteli komposti pääll.

Tuhkat käytetä kaikk hyväks ja heitteli kukkapenkkeihi..

tai ei siit oikke mittä tullu tais oll kaikk mun pääll ku tuuli nii sopivast.

 Kaevo nurkis pitt tarkista ett kaapeli on pääll. Mutt näkyhä tua jo kauas.

Meill laitetti vuasii sitte vesijohtoje sulanapito kaapeli.

Kaapell kiaruu tuall vesijohrois ja tietty täyty oll semmost ett 

on vaippamateriaali on hyväksytt elintarvike käyttö.

Mä kyllästysi siihe vesijohtoje ainasse sulatukse varsinki tuall ulkosaunall.
Tai siihe kyttämise kosk putkejäätyvä ja hanoje availuu.
Ei kulut pali sähkö ja ei kovi kallis investointi ollu.
Mielerauha on taattu. Nappulast saa sit painettu virrat veke.
Täss kohrille mä ole antautun nappuloitte vietäväks.

Kaevo vieres on meitin yks lammikko.

Lammikos on ollukki paljo vett ku jää on noin korkkeell.

Laituri on jään uppeluksii. Tietää hommii mull kevääll. Ei voi mittä.

Yksinäs ei näitt hualto hommelei tarvin tehrä..Börje oll parise tuntii apuna ja sitt

otti ja lähti omill teilles. Kummalline katti ku viihtyy ny ulkon koko päivä.

Hiukka tua Börjenki ulkoilu hiipu toss kunnon pakkasill..ei ollu ku tunnin pötköis.

Kuukaus takaperi mä muistin ett meitin liki on yks isohko kivi..

sen piräis oll kuppikivi.

Muutamii kerttoi ole sitä mettäs haken mutt en oll löytän.

Hätä ei suinka oll suur ku mun velipoik pirkanmaa mettist muist melko tarkalles

miss kivi sijaitte. Eikä tätä kukka varmistan oll ett olis kuppikivi.

Velipoikk on se josku ilmottan muinaisjäännöksen satakunnamuseoll

sielt on luvat käyr tarkistamas asia. Ei oll varma käytty.

Tuntuu ett on turha ilmotell vaikk löytäs kaulakäätyn.

Niitku tääll Eoran mettis ja pelloist nousee ku kattilan kanssii.

Iltapäiväl mä lähri sitt tätä kuppikivee hakema.

Päätin ett mettäst en enne pois tull ku kivi on löytyn.

Parisehehtaarii oll alue ja liikkumine melko hankala ku kivei oll joka kokkoo.

Mutt mä löysi sen! Kahelii touhuu kohnat kiven peräs.

Toine kuppi oll iha sammaloitun umppe enkä raaskin sitä tyhjenttä.

Kamera rupes ökkäilee ett akku on muka tyhjä..pahus. johtuk sitt viimast.

Meinasi uhrat tähä kuppii porkkana hyvä sadon toivos.

Meni ja söin se porkkana. Ei jään uhrilahjuksii.

Kaffe ja porkkana maistuki hyvält.

Löysi viell lähteenki mikä karttas merkit sinisell pisteell.

Lähde oll jääs ja joku fiksu ihmine oll lyön siihe merkin pystyy.

Lähte reunamast läht oja ja sielt sitä vett tull. Kostee jäätymätö kansi kuvas.

Mettä oll täyn elukoitte jälkii pienii ja isoi.

Perältäki löysi hakkuu aukon reunamill enkä eksyn.

Uudestas pitää tännekki menn ku lumet sulava.

Äitini kerto ett kosteikos kasva jottai valkosell kukkiva

korkkiaa harsomaist kasvii..sekin täyty sit kurkat kesäll.

Wiki kertoo näin kuppikiveist:
(Lyhensin vähä tekstii)

Kuppikivet ovat muinaisjäännöksiä, kiviä tai kalliopintoja, joissa on yleensä useita suhteellisen pyöreitä uurrettuja koloja, niin sanottuja uhrikuoppia.
Suomessa kuppikiviä on varsinkin maan länsi- ja eteläosissa. Suomesta tunnetaan yli 350 kuppikiveä. Niiden käyttö on jatkunut historialliseen aikaan, syrjäisillä paikoilla 1900-luvulle.Tällöin niiden käyttö on liittynyt esimerkiksi sairauksien parantamiseen.Suomen kuppikiviä pidetään pääasiassa rautakautisina, mutta osin ehkä myös keskiaikaisina. Suomessa kuppikivet ovat yleensä lähellä viljelysmaita.
Kivien kuoppien merkityksestä on useita oletuksia ja suomalaisia kansanperinteitä. Usein kivet ovat uhripaikkoja. Uhreja, kuten viljaa, jätettiin kiven koloihin suvun vainajille, haltijoille tai maahisille sato- ja pyyntionnen toivossa. Jotkut uskoivat, että kuoppiin jääneellä sadevedellä on parantava vaikutus. Loitsuissa myös kipuja ja vaivoja karkotetaan kiven reikiin.

Kuppikivie maailma eksyneenä löysin museovirasto sivuille
 halusin tarkista löytyykö sielt tämä mahdollinen kuppikivi.

 Ei löytyn mutt löyty meitin kotitie ja pali muitt kivikasoi.

Kotitiest kirjotetti ett on keskiaikaista perua ja
 kulttuuriperintökohteeksi merkattu.

Jos olet kiinnostun paikkakuntasi muinaisjäännöksist, hautapaikoist, kivirakenteist,
 vanhoist teist tai rakennuksist kannatta poikett kurkkama rekisteriportaalis.
Löyty vaikk mitä retkikohtei.

Kummallist ku en saanu linkitetty tähä sitä museovirasto linkkii.

Blokkeri hajotta muutenki tekstei..on vissi pahall pääll

Löytyy kuitenki haulla kulttuuriympäristö rekisteriporttaali.

Huame onki sitt varmast lumihommii tiaros.