Marraskuu...

..on ihan koht.

Lokakuu meniki nii noppiastette ett ei oikke kerin kyytii.

Tännekkä en oll kerin pali kirjottele tuntu ett on kaikke muut nii pali

ettei iha ain ekaks tie mihi karais ittes kans.

Lokakuus tull väsätty puutarhas kaikke kivaa ja raskastaki.

Puunteko linjastoki on jo avatt.

Tuunauksi, korjauksi, kohentamisii ja istutuksi siin se..lokakuu.

Kissaki sairast ja mää. Selvitty on kumpiki...lopunperin.

 Tänäp ehtoo hujakois tull pakottava tarve lähte järvell.

Oli varustautun usseemma tunni reissuu.

Pimiä tuliki nii mahrottoma noppiast ku en het huaman ett noitte

kellon viisareitte kans on taas pelleilty.

Joku viisas se vaa on ny tollai päättän tollase venkuroinni.

 Järvell mä kohtasi esitykse jota en sitt enne oll nähny.

Kaisliko takka rupes tulee lintuja..niit vaa tuli ja tuli.

Kymmeniä lintuja!

Mä oli iha lamaantunu. Kameraaki käyti sen enemppä sihtaamati.

Ens mä luuli ett ova sorsii..ei ollu ei.

Rytmine lintuje liike oll hulppeet katsottava.

Toiset sukels ni toiset oll veten pääl..semmone aaltomaine liike.

 Vetenpinta ihan kupli täst toiminnast..

 En iha vieläkä oll varma mutt mun mielest täss on kysees isokoskelost..

Hurmioituneen täst esityksest tein vikaliikkeen ja koko porukka säntäs

rannalt keskell järvee..kiitos ny kumminki.

 Aurinkolasku oll taas nii upee.

Järvee laskee tämä pikkune joki ja veten pintaki oll pikkase jääs..

joo oikke oli se jäät.

 Kaiketi sen vertta oll kylmä ett hissukse jääki ruppe kilistelee..

 Ihan tull sellane keltasekultane hetki.

 ...ja sit rupes näpit palelee.

Mahrottoma kivaa alkava marraskuut kaikill!

Ihan pia onki tammikuu kunha se kohistuskuu on ohitett.

Taitteella

Ny on tullu se kohta..taitteell mennää.

Olen ollu kesäs viäl mutt täytyy miättii onko kumminki syksy.

Olisko nii ett päiväll kesä ja yäl syksy.

Puutarhan ylitte lentää kymmeniä kurkia suoll.

Palokärki kuuluttaa reviriis jo kolmat päivää.

Kyll kallistuu jo syksyn oloseks.

Viikonloppuja täältä kahelist!

Hunajakukka

Tull täss saerastettu jonkisortin makotauti.

Kivako sairastu yöfukis..hiukka hankala yhdistelmä.

Joku viisas on joskus sanon ett mikä ei tapa ni se vahvistaa..vissii.

Kottiikki selvisi vaikk kerra pitt kohautta mettä reunamall.

Saroiki juur sill hetkell oikkee pali..mut hätä ei sitä hetkee kato.

Tänäp rupes iha vointiki jo friskama ja lähdi hiukka

kuttaroima pelloill. Kuntoutus alko.

Oliki kauhee lämmi ja kesäne päiv.

 Pelloil oliki kovat hurinat ja pörinät.

Viljanpuinti on jo roimast alkan.

Sänkipelloll mä treffasi kolme kurkee.

Yks oll tämmöne ruskeepäine huikkell. Teini?

Hiukka epävarmuut oll kulkemises..on kai se

ihmeellist ku yhtäkkisest tollase pitkä koive kasvan

tonn makon alustaa.

Sänkipelloll näytt hyvi löytyvä jottai purtava nii ussei nokka

kävei pellon pinnas.

Hyvi teinari osas lenttää.

Varmast pikkase viel täyty kasva ett jaksaa

läpyköir kauemmas ku mettän reunamaa.

Sänkipello vieres oliki sitt hunajakukkaa.

Täytyy oikke kiitell niit viljeliöit ku laittava näit 

ihanuus kukkaniittyi kasvama.

Muistaaksen täss kasvoi jottai juurikast viimevuan.

Hunajakukka onki hyvä viljelykierto kasvi.

Jospa lähettyvill onki joku mehiläistenkasvattaja?

Olkko millai on mutt jos olisi iha kuasis ollu

ni olisin kiertän koko pellon ympäriis ja katton ku varjot

leikkii hunajakukkien pääl. 

Täll kertta jätin välii.

Täst ihanuudest saa nauttii pitkää.

Hunajakukka kukkii pakkasii ast.

Täytyyki taas laittaa tätä omaanki puutarhaa kasvama.

No ny sitä sit tull

...meinaa vett taevaast. Ei mittä kauhia pali mut kumminki sillai kivast.

Siit on useempi viikko ku vett tän mäkkee on tull ja oon ollu jo pikkase ressaantunu

täst kuivuurest. Paahtava helle ja pikkane tuuli ni siin se pahin kuivattava yhdistelmä.
Tai on tääll satan kolme tai neljä pisaraa sillo tällö.
Rupes harmittama ku kasvit alko kitumaa.
Satee alkaes mettäst nousi kauhee höykä..
niinku joku olis heittän vett oikke isoo kiukkaasee.

Se siitä, ny helppas kumminki.

Silmis oikke näki ku kasvit piristy.

Syksyn kukkiat ovat aloittaneet todella aikaisin..

Kuivuudest huolimati ruusupapu kiemurtelee jo korkealla

Sateen loputtua piti kouhasta maata ja kattoa kuinka pali ny tuli apuja.
Sadevesimittari näytt 20 ni täss maas se teki n.2cm.
lopunperin aika vähä..saa sataa vaikk viikko en närise.

Kallionkolos ole pitän lintuje kylpylää.
Kuivuuden alkaessa en pystyny lisää siihen vett..valitan linnut.
heti ku kolone täytty ni nämä kaks tuli räpiköimää voi sitä ihanuutta.
Kylpy ku tuli sipastuu lennetti sukimaa hööhenii kuasii
kelon päähä..jälkihuolto oliki kovast ankaraa.

Kevääll tekemäni unikkoniittyä ei pelasta enää mikään..palo aivan karrelle.

Monet isotkin perennat ruskettuivat..

Karhunvattu on kuoleman partaalla.
Marjat kovia kuin pikkuse kivet.
Nyte ku mä olisi osallistunu avoimii puutarhoihi ni olis
tarvin peruttaa koko homma.
Kuka tämmöst kasvie kituu ny kattelee.
Onneks tuli tämmönenki huomioituu ja taas koottuu
vähäne järki ettei mun puutarhall oo avoimii mahdollisuut.
Tai jos nuo avoimet olis kesäkuus ni sitte..

 Heti juhannukse jälkee lammikos oll veten pinta lasken parise meetrii.
Täll hetkell kaikki nua kivet on näkyvis ja keskell semmone mutane
kostee kolmio..mahdottoma määrä kuutioina on siis haihtun
tähä saharan ilmastoo.

 Tänää näytti ihan kivalta ku ukontulikukatki alkaa kukkimaa.

Perhoset ovat saapuneet..

Minttu on perhoste suosiois ja onneks mäkimeirami ei oll
kuivettunu kuoliaaks..
Ny mä oottele amiraalei ja ritarei..siis perhosii.
Ens viikoll ku on vapaat alotan perennapenkkien siistimise
kaikk on kamalas kuasis.
Mukavaa viikonloppua kaikill.

Pitopöytä on katettu..

...meinaa linnuill. Saskatoonin on tyhjentäny punatulkut.

Seuraavaks herkuks linnut saavat kanukan marjat.

Kanukan marjoi tulee mahrottomast.

Iäkäs punakanukka aivan notkuu turkoosin färisist marjoist.

Oksat taipuu maahan ast ja ole muutamii oksii narull jo tukenu.

Mutt koht helppaa ku marja kypsyvä ja pikkuse linnu saapuva tyhjentämä

viimist marjaa myätä koko ison pensaan.

Onneks tätä herkku linnuil riittää..kanukas on menos jälkikukinta ja uskon et 

näihinki ehtii viel marja tulemaa.

Punakanukka on helppo lisät ittekki varrentamal ja taivukkais

muutama jälkeläise tälläki penssaal on mut ne ei marjo viel nii mahtavast.

Keltaoksakanukka tekee kans kivan sadon. Marjat on ku kasa helmiä.

Keltakanukan kans samas rytäkäs kasvaa ilm.laikkukirjokanukka minkä marjat

on iha olemattomii ja harvoin niit edes tulee.

Kanukka on yks pensas mikä tääll saharas viihtyy.

Taimitarhalt hain lissää kanukoi eli ny hankin punamarjakanukan.

Punamarjakanukan oliivin mallise marjat on syötävii.

Pensas on semmone pikkase puumaine.

Ja ihanint täs kanukas on mun mielest keltase kukat toukokuu alus..
eli kevät täss jo mieles on.

Syysfärityski luvata oleva punerva.

Taimitarhalt ei oikke pääs pois ettei eres pikkase vilkuil ympärilles.

Kanukka mä meni hakema ja tiätyst hokasi tämä vaahtera.

Koreanvaahteran pitäs viihtyy meil. Kivikkoises rintees kasvaa luannostas.

Katotaa ny kuin taas näitte kokeilujen käy.

Ottasin miälelläs vastaa näitte pensaise hoitoo yms. liittyvii vinkkei.

Voivoi ja tää ihanuus on iha paras. Taimimyymäläs se loist oikke toiste joukos.

Mukkaa lähti tietyst tämä lehdilläs koreileva happomarja.

Ihana limeekeltase färise lehre. Kuva näyttä vaa kovi hailult.

Lajike on "Maria".Toivota ett Maria tekee leiskuva syysfäritykse.

Pensas kasvaa pystyy pilarimaisest. Korkeut luvata metri.

Kasvu on siis hiukka erillaist ku vertaa muit happomarjoi ku levittävä oksas

pitkin ja poikin. Täsäki Marias on pikkusii piikei harvakseltas.

Onneks isänt kattell mua jo sillai alt kulmies taimikaupas ett järkiinnyi pikkase.

Meillähä on rutikuivaa ku ei viikkoihi oll satan ku muutamii tipoi.

(Tänäp sit tuliki tunti vett ja se on jo pali se)

täss kuivuude keskell ole koittan pittää henkis

kesäkukkien lisäks näit pikkusii pähkinäpuitte alkui.

Veljeni kasvatti mull amerikanjalopähkinän siemenest.

Viime talvi meni hienost ja ny kesälläki on pärjän kivast.

Uussi lehtii on tull ja peurat on viel pysyn kaukan täst.

Kevääl mä ostin taimikirpparilt mantsurianjalopähkinä pikkuruise taime.

Iäkäs mies näit myi ja kerto ett ite on kasvattan siemenest.

Iha piene lehde oll sillo mutt kyll taimi näyttää kasvava.

Mont kannullist ole vett kiikuttan myös täll pikkusell puun taimell.

Korkkipuu selvis talvest ja ny alottan todella huiman kasvun.

Oksat muutuva hissuksee punerviks.

Korkkipuu vieres kortteeraa yks viimekesän hankinta.

Terttuaraalia. Juhannukse jälist tämä jättiperenna alko kasvattaa lehtiäs.

Araalian juureen on ilmestyn jottai..no rikkaruahoo tietty mutt jottai hentost kivaa.

Lehtoangelmä on tehny hurjast siementaimii. Kuvitteleeks se olevas lehdos?

Voi oll ett jostaki kumman syyst tämä paikk on sittekki lehtoangelmäl oikke sopivaa.

Muutama päiv sitte huomasi ett araaliahan tekee kukinnon. Täss on jo mullaki juhlaa!
Terttuaraalia on yks hyvä perenna mettäpuutarha puolivarjoo.

Syyskesän kukkiat ovat täydes vauhdis..dorianvillakko on tehny ekakertaa aivan

upeat kukinnot ja varret on niin tanakat ettei toistaseks oll tarvinnu alkaa tukemaa.

Aamull pitääki jatkaa marjojen poimintaa jos ny ei satu ihmett..eli sadet.

Palataa kanavall ku keritää. Voikka hyvi.

Tämä oll muuto postaus no;799

Vesiperhone

...tai mikä lie sirvikäs.

Istutti flika kans mökin rannas. Vetes liikku kummalline kapistus.

Ens se näytt pikkuselt kalat joka ui veten pääll..höh

Sitt rupes näyttä minikokoselt sukellusveneelt periskooppi vete pinnal..

Silmiäs ei meinan uskoo ku olento kipus kive pääll ja iha viel kävel.

Ihanko perhone. Voik perhone uida ja sukeltaa?

No juu voi se on semmone vesiperhone.

Siihe se asettu lämmittelemä ja suure silmät killittivä.

Rihmase pitkät tuntosarve asetetti rinnaikkai.

Netin ihmeellisest maailmast tarkisti ett kyll täll ötökäll

ihan on lennin siivet ja ku ne huilaava ni asetetaa

harjamaisest takaruumii peitoks.

Mä kyll tunnusta ette tämmöstäkä luantokappalet oll enne huaman.

Harmit vaa ku mun kamerall ei saannu paremppi kuvii

Mökkil olles mun huomion vie yleens linnut.
Jää varmast pali piänt huamaamat.

Toivottele viikonloppui kaikill!