sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Asuta sitt kiuaskiveitte pääll

Tää on ny sellane postaus ettei pali mimmonenka.
Mä en näist asioist tiedä ku tripu sielt ja hipu tualt.
Ole tutkin iha kummallissi asioit, mist en oikke ymmär mittä.
Kaikk sai alkus oikeasta siit ku mä näin se virallise ilmotukse
museovirasto sivuill ett mein kotitie on kultturiperintökohde ja
 loput tiest muinaisjäännöst.
 Alapualell ote museovirasto sivuilt ja tietyst lyhensi tekstii.
 Vaanin säteriltä tie kulkee aluksi harjun laen männikössä kohti Panelian kylää, kunnes kääntyy seuraamaan muinaista Panelianlahtea rajaavaa oliviinidiabaasiharjannetta. Karttoihin vanha maantie on dokumentoitu vasta uudella ajalla, mutta kulkureittinä se lienee jo keskiajalta.
Soistuva Panelianlahti ei ollut kulkukelpoinen kuin jäätyessään sydäntalvella, muuna aikana oli käytettävä kuivia kannaksia ja entisiä niemiä. Vaanin kankaalta Eurajoen Sydänmaan kylää kohti kulkeva tieosuus sivusi Panelian kylän maita, vaikka tie ei kylään saakka johtanutkaan.
Kulttuuriperintökohteeksi on osoitettu tien päällystämätön osuus, joka erkanee vanhan linjauksen mukaisesti nykyiseltä Eurajoentieltä  ja jatkuu kunnostettuna yksityistienä, ylittää uudemman Koivistontien ja jatkuu metsätienä (tunnetaan nimellä Vanha maantie), kunnes yhtyy jälleen Eurajoentiehen Euran Kahalassa Eurajoen kunnan rajan tuntumassa. Vanhan maantien kokonaan käytöstä pois jäänyt loppuosa (n. 200 m), joka on rinnakkainen Eurajoentien kanssa, on osoitettu muinaisjäännökseksi.

Ajatelkka ett mun nurkis on joskus oll meri.
Mä ole ny luken jopa historiaa hiukka tarkemmi..
Panelias tai siis söpöläs on asut jo n.3000-luvull eaa.
Mert oll viell pronssikaurell. Sitt tua meri rupes vetäytyy.
Varma tietto on ett Söpöläs oll 1500 luvull parisekymment pirtti
ja näin olle oli Ala-Satakunnan suurin kylä. 
 
No mitä sitt on diabaasi ku semmose harjantte pääll asutaa?
Oliviinidiabaasi on kivee mist tehdä kiuaskivei.
Meill onki muute oma louhimo tuall pellon reunamall.
Tämä kivi mink mä ole laahan kallioll onki sitt sitä diapaasii.
Mä meni iha sekasi ku rupesi lukema geologiaa..
kaikk sedimettikivet, metamorffisekive men magnakive kans
sulamaa yhtee syssyy..tulivuares ja mun pääsän.
Se vaa ymmärsin ja tajuunki ett kaikk nämä
geoloogise systeemi vaikuttava kasvillisuutte ja muuhunki
eliöstöö..
Kivet ja mineraalit Suomen luonnossa

Ny mun pitääki sitt taas osta uus kirja..jonka jo tilasinki.
Täytyy kai kivihullull on kivi kirjaki.
Pikkase tarkemmi ole opiskell tost suast mikä toss mein pirtin eteläpualell
on..kuvaukse sanota ett seki on muodostun diabaasi harjenttee taa mäen pääll.
Me ollaanki täss sitt tua tiän ja suan välis..keskell harjannett.
Suaki on suojelukohde.
Kuva on otettu viimeviikoll.
Kulttuuriperintotiell eli mein kotitiell on tämmöne silta.
Olla ajatelt ett kuin vanha tämä pytinki mahta oll.
Ollaa oltu ja ollaa edelleenki hualiss siit ett silta on pikkase romahtan.
Syyn on julmetu raskaat tukkirekat joit varte siltaa ei ole tehty.
Voi oll ett täst yli on enne ment jottai puit pitki.
Kuva on otett eile. Sualt tuleva vesi sulaa ja lorutta purona sillan toiselt pualelt.
 Mun energine tätini meni ja pläjäytti museovirastoll oikke
hyvä s-postin ja siihe aikas pian vastattiinki.
Kirje oll heti välitett läns-suame kulttuuriympäristö päälliköll.
Ny me vaa varrotaa kosk asia tulla tutkima.
Oikke ruppe jännittämä tämä mein rojekti. 
 Kuva otett maaliskuus 2015
Mun äitee on varma ett häne isoisäll on tekemist tämä sillan rakentamise kans..
jos ei sillan ni varmaa on ett on ollu tätä tiett kunnostamas.
Kuva otett toukokuus 2015
 Voiku saatas toho sillall merkki ettei rekat tuhoo sitä!
 Mä sain lahjotuksen vanhoi valokuvii.
Täss kuvas on äitiniäiti ja hänen äidinäitini isä.
Ja tietyst muutaki perhet.
Tua liiviherra istumas pöyrä vieres on..
tienrakentaja mutt ehkä tuan sillanki rakentaja?
Kaikk kuvas oleva ihmise ova jo kuolleet..
paitsi tuo pikkune vaaleva tukkane tyttö tuall ylärivill.
Hän on mun yks tätini.
Myöhemmin sain kuulla että vasem.laidassa oleva tyttökin vielä elossa.
On nää tarkkaavaisia lukijat, kiitos. 
Tämä liiviherra on menehtyny 1952 mutt 
mone kiemura kautta sain selvill ett häne ensmäine laps on syntyn
1892 eli voida päätell pikasest hän oll sillo joku parikymppine. 
Digiarkistot ja Hiski on sitt mielenkiintost luettavaa. Sukututkimus juttuja.
Mä jatka ehdottomast noitte arkistoje tutkimist.
Katotaas ny kui mein käy saadaanko joku tutkima siltaa?

lauantai 30. tammikuuta 2016

Kaipuu

Kyll mä sit vartoo kevätt.
Sitä mukka ku lumi sulaa ni se vaa muuttu viell enemp vartoomiseks..
on tullu jo se kaipaus aste.
Kevääs on kaikkei kauneit se ku vihreys hissukse saapuu.
Monen kevään semmose sattee jälkee vihreys on oikke räjäättän.
Alkune kevät on onneks ny eres..ihanuus.
Millai lainka pysyy nahkoissas ku tämä aika tulee!!
Puhumattaka ett pysty pakollisest olema sisätilois.
Silmui täytyy kytät..nyppii ja haistell
Ihmetell iha pikkusta elämää
Vahrat niskat flinis taevall ku lehre kasvava silmis..
Kytät kosk saniaiset avaavat rullas ja hei..yläkulmas on valkovuokkoja..
Korteet kasvaa nii ett krapina käy
Voikukka peltoki on silmii kaunis.
Täyty huakast nii raskaast.
Toivotont tämä on ku tietä ett ny olla vast tammikuu lopus.
Koht tulee pakkast ja luntaki.
Ain voi kuitenki muistell ja palautta ittes tunnelmii.
Oikke mont kertta ole jo katton blokist löytyvä videon pätkänki.

Mukava viikonlopun jatkoi kaikill.

Linkki kesässe yöhö 


tiistai 26. tammikuuta 2016

On sit satan vett

...ja koko aamupäivän.
Plussalla mennää ja vaihteeks mukavamp ku
semmoset kovat pakkaset. Rupes klapi sirkus jo olee tyätä.
Tänäp tull jotenki keväine olo.
Pihasauna takan mull on tämä kummalline "tilateos".
On täll nimiki: saunan takana on tilaa!
Mist toi sanontaki tullu..
Höttöne lumi teki kivat lisät koristukset teoksee.
Tänäp näyttiki jo tämmöselt. Muistutta vaikk mun omaa kuvaa..
Puutarhas on paljo oll näit juustokohokkait..
mutt äkkiäkös kohokkaan kuohkea rakenne lässähtää
Pihan kulkuväylät on floska lillunkii.
Ny ehtooll tietyst pakasti ja jäätyn kokkareiseks.
Näin se tietyst menee.Ei tämä sunkka oll ongelma.
Ongelma on se ett millai pääse kottoos pois ja viell suuremp
ongelma ett millai pääse kottoos takas. Meinaa ajopelill.
Kotitie muistutta kynnetty pelttoo ja auton meno ku olis kärmekse seläs.
Isomma ahtee pääll on vaikeuksii pääst..
alas tulee vaikk nahkoines, sivuviistos.
Suatava on ett pirssin saa käännetty menosuuntta postlaatikoll
on jotenki vaikkia ajaa kymmenii meetrei peruuttamall.
Mittartaulu merkkivalo tikutta vimmatust..
se luistonesto vai mikä hieno.
Mitä seki estää paremminki on huano.
Luistoo on mutt pitoo ei. Floskaa flätkii tuulilasi täytte.
Kappiall tiell täyty toivoo ettei kukka tull vasta.
Jos pyssä ni siin sitä sitt olla ku tikku..jossai. 
On täsä mettäs asumises oikke pali haastei
mutt tule senttä jottai jännityst elämä!
Ei ain tost vaa lehretä ja tulla.
Mutt kevät se tulee nii ett kohisee.
Eiks sanota ett lapset on terveit ku ne leikkii.
Jos mummu leikkii lumes ni onk se sama juttu?
Synty kumminki jonkisorti lumilyhty härpäke.

Ajelkka ny varovaisest
ja koittaka pyssy pystöss.

lauantai 23. tammikuuta 2016

Kanoottiklubin ranta..

...on keskustas ja siell talvell aina sorsia.
Nii oli sitt nytkin vaikk pikkase enemp ku muina talvina.
Voi oll ett enempiki oll mutt en ole sattun paikall.
Joki alka olema jo jääs mutt joiltakin kohdis kuitenki pieniä sulapaikkoi on..
kuten tässäki sillan vierustas.
Sorsat on melkose kesyjä ja eittämätt tulee mielee ett
 joku käy ruokkimas niitä. Hyvä niin.
Jää näytti siltä kuin oli murusii jäätyny kii ja tietty jätöksiä.
Siinä ne sorsat tepasteli ja välill lykätti nokkaa virtaavaa jokee.
Joillakin oli päiväunien aika.
Elo näytti kovinki sopuisalt..
Kylkikyljes ei maattu mut ei kovin kaukanaka.
Olisin viihtyny kauemminki paikall ja aikomuksen oli lähtee yläjuoksull..
mutt sit kävi niinku on joskuski käynny.
Paikall ilmesty keekoilee yks ukko..vanha..mun ikäne.
Lirkkusilmäne luomakunna kruunu! Kauhee hajune partavesi yök.
Rupes utelee kuvaajast ja kaikest muustaki.
Koitin vastat kohteliaast yks sanasest ja niin ett olis ymmärtän
kerät ittes pois häirittemäst kuvaaja ja luannon harmoniaa.
Tommone liero ei edes tajun häipyy! Oikke kalkkaro.
Voi ärsytys..mä jätin homma keske ja poistuin ite paikalt.
Onneks näit kokemuksi ei oll pali..
yleens ihmise ova oikke hieno tunteisii ja kivoi. 
Itte koitan oll häirittemät kuvajii jos näjen.
Pitää menn toine kert ja paremmall onnell.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Onni on..

...rauhalline vapaapäivä.
Onni on ett pakkane on hellittän.
Onni on piän käynti kylill ja äitee näkemine.
Onni on ett saa kuull velipoikie äänet..eres puhelimes.
Onni on ett jääkoristeist pari oll ehjii aamull.
Onni on pikkase pilvinenki päivä.
Onni on ett saa puuhastell omii nykerryksii hissuksee koko päivä.
Onni on ett sain kasvitaulut suaraan seinäll
Onni on ihana kukka kööki pöyräl.
Olisko tää morsiuskello?
Onni on ulkoilu kotitiell talvises hiljasuures.
Onni on pikkane aurinko pilkistys ehtoo erell.
Onni on sinine taivas ja kuun möllykkä
Onni on se tunnelma ku ku virittele pirtin täytte kynttilöi.
Onni on ku puuhellas ritise valkee ja tulee pehmee lämpö.
Onni on se ku voi heittä toise villasukat pois konteistas.
Onni on ku Elsa torkkuu tietokonee takan.
Onni on ku pääsee koht nukkuma ku on pahukse väsyn.
Onni on ku koko sakki tulee mun vieree sänkkyy.
Onni on ku kuutamo valos mä näje ett isänt nukkuu mu oikkeell 
pualell, Börje mu jalois, Elsa mu vasemma kylje viäres
ja Minttu mun pään takan.
Onni on se ku mä näe makkari klasit sadat pikkuse tähdet.
Onni on täynn kaikki pikkussi asioit..
niinku tämmöne tavalline rauhalline päivä.

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Tää on mun koti!

Mää ole pikkune, kaunis ja tietenki solakka käpytikka neitokaine.
Täss on mun koti.
Toi ihmine ku viipotta toss pihall erestakas osti näit pönttöi usseemma.
Kottaraisill mukama näitt ripustettu.
 Höh eiks se tajuu ettei näis mettis mittä kottaraisii ole.
Toss naapur pöntös on välill yät oravaki.

Meitt tikkoi on ja tää on hyvä mesta. Ravintolast ei ruoka lopu ikuna.
Mullaki toi ravintola on täss muutama meetri pääs. Ihanaa.
Päivälliseks oll tänäp keitetyi perunoi oll paloteltu valmiiks.
Aamull on kiva lenttä rasvapötkyläll tai koivuu omall pajall.

Mä tule tänn kottii ku aurinko laskee..ja vatta on täys.
Ens mun täyty hiukka järjestell tääll kodis..
nua tiaise kuahaava tääll päiväll!!
Mun miälest voisiva keskitty vaa siihe syämisse neku 
ova nii surkkioi rääpäleitäki eikä ossa mihinkä tehdä
varastoi pahapäivä varall.
Ottaisiva mallii mun pajast.Käpy on ain valmiin.

On tää lämmin kortteeri. Oikke umpipuutaki..
sisäll on koverrett vaa tämmäne kiva huane.
Eile tääll kävi yks vanha poika tikka..punane laikku takaraivoll..
mä ajoin sen pois. Huhtikuus on sitt eri juttu..hmmm
Muutenki noist pojist on harmii tuleva toho rasvapötkyll
ja ajava kaikk muut pois!

Yht asia mä pelkkä.
Varpuspöllöt tykkää näist pöntöist ku on tämmöne paksu seinä..
joku kertta ku tule kottiini ni tämä onki täyn myyräraaroi!
Hyi olkoo. On mull sillo kova siivoomine.

Menn ny sääki siit se kameran kans mä mene maate.

lauantai 16. tammikuuta 2016

Tänäp

Ihana talvine päivä
Sinisest hetkest kirkkautee
Pient pilveilyy
Puutarha on pukeutunut puuterilumeen
Börje toi taas hiiren..linnut säästyny
Kävin luistelemas järvell. Luut ehjänä
Luistelu maisemis ei moittimist.

perjantai 15. tammikuuta 2016

Siemen souvi

Siemente rahtaamine senku kiihtyy..mä en käsit kui pali nua linnu oikke syävät.
Tänäp hain taas kylilt siemenii 50kg. Säkki painaaki jonkiverran.
Tämä on kolmas tämmöne rahtaus. Olisko jo viimine?
Välis on tuatu taas kauraa ku sitäki kuluu, ämmär tolkull.
Keltasirkut ne ova kauran perään ja nokkiva sitä suaraa maast.
Maaha ripottele myäs leivä murussii ja palottele joskus omenii.
Pakasteest ole sulattan vanhoi marjoi.
Kaikki syörää mitä mä vaa viitin laahat.
Oravii käy päivittäin 1-5 pörröhänttää. Eri automaateill ne luikkiva.
Oravii varte osti tänäp automaati. 
Mielenkiintost nähdä kosk ne oppiva avaama tua kanne.
Tämmöse vois ite väsät. Viis lauran kappalet ja klasi.
Kanne saranaks käy polkupyäräkummin kappale.
Osa tiaisist on aika kesyi. Määku kulje siämen ämpäri kans ni enää ei kaikk häivy.
Tikat oll vähä aikka jossai pois. Tuliva takas ku pakkaset alko.
Makkarapuus ne killuva ahkerast. Joku nokkimis järjestys niilläki on..
jos flikat ruokailee ja poikkii tulee ne flikat lähte heti.
Makkarapuus killuu kymmene verkkoo mihi mä sujauta rasvapötkylä.
En enää tiä kuinka mont kiloo mä ole verkkoihi pujottan.
Tämä on pilall menny kuva, mutt jotenki jännä sittenki..
Tikat saa aikkaseks melkose hävitykse. Olen täst aikasemminki kirjottan.
 Koivun latvus on ihan näritty!
Luumupuu on kaulattu monest kohtaa..
näyttää hurjalta!
Täss on omenapuu.
Voisinki lahjottaa muutama tikan jollai..kaupan päälisiks
sais oikke äänekkä palokärje!
Kissoje pitämine pois ruakinnalt ei ole näill keleill mikkä ongelma.
Paitsi meitin Börje. Jaksaa vahdat niska ojos automaatill esitettävä
näytöst..ei haitta vaikk lumi peittäis koko kyttääjä.
Onneks Börje on onneto saalistaja.
Tätä petoa onki sit syyt pelät..Mintun tulo paikall tietää linnuill vaikeuksii..
lähtestymis tekniikast jo voi arvat ett todelline tekijä saapuu.
Mutt tästäkä pedost ei linnuill suurtaka pelkkoo ole nyte..
Minttu ei juurika ulkon käy tai jos käy se kestä n.5min se käynti.
Elsa taas ei linnuist välit pätkääkä. Perhosist vaa.
Siämen souvi on muutonki hurahtan käynttii..luetteloi krapisee postlaatikkoo.
Täytyyki päivittää ny kaikk vanha siämenet ja sitt ruvet urakoima tilaust.
Koht saaki alotell esikasvatus ja ny mullaki on pikkase tilaa
 tuall enttises likan kämpäs.
Toistaseks puutarha on saan päälles lumipeittee.
Äkkiäkös tähä kevät pukkaa!
Romuje Aarteiden päälleki muodostuu kivoi taideteoksii..
Kuipali mahta lumi painaa? Paljo ku vaaka viisar on jään jumii hanke alle.
Purkit on unohtun hyllyll..mutt olkkoo.
Kiva näkössi, vähä vilu taita oll.

Mukavaa viikonloppua!