Ojan perkuu ja rojekteja

Lammikolt lähte oja mettää. Lammikon ylitte meno vetell siis.

Mill ylimenoll ku sitä vett ei oll ku nimeks. Noh on sitä tietty joskus.

Ja oja on siin miäles sitt kumminki tärkee juttu.

Talvell mä tarkisti ojan ja aatteli ett on pakko tull karsima puustoo

ojan pohjalt ettei se kokonas tukkeennu. Miäti sillo ett talvel se on tehtävä.

Kesäll tonn ei voi men ku siäl on nii pali itikoi tollases kosteikos.

No ny ei ojas ollu vett oikke lainka. Miätin ett jos mä kaada noit puit

ja raaha ne pois tualt ni mull mene mont päivä toss hommas.

Ole pali tottun tekemä töitt itteksen mutt ny mä kysäsi talkoo väkkee appuu.

Hyvin tua homma luanaski ja saati iha pakolline puusto näppäräst pois.

Kiitos viell oikke pali talkoo porukall!

Vesuril suihkasi saaliin puhtaaks ja mojova läjä niist tuliki.

Osan kränist mä kelpuutin heti puutarhaa aita tai tukipuiks.

Käkkärää kitu kuustaki tull mukavast. Näist mä saanki havui suojaks puutarha.

Sahasi kränät klopeiks ja kiikkasi kuivuma.

Muutama kerra näilläki pönttikse lämmittä.

Kepit onki ny asetelt kasvie ympärill mikkä tarvitteva erityist suojaa talvel.

Täss on punalehtine japanivaahtera.

Kuvas vasemmal peikonpähkinä joka on iha vihree viel. 

Peikonpähkinä en oll enä suojan ku ei oo enä mikkä mukula.

Havut laitan sitku tulee pakkast.

Kuivanneist kuuse kepeist tein taas merkkaus köppei. zipzap vaa vesuril poik ja kuivuma

eka ja sitt mustall tai valkosel tussill nimet. Kestä muutama vuare käytös komeest.

Koitin ny kirjuutell muarovuaks toho puuhu..paremp on ku puu eka kuivuu ja hallettu.

 Lammikon nurkis ku oon kuttaroinu ahkerast ni mua yhä enemp on alkan
risoma tua honkkeli koevu toss kuuste keskell.
Mont vuat ole ajatel toho kuuste etee nurmikol tehr pensaist ryhmä.
Koevun pitää kaatuu ens.
Tuleva pensaiko kohdast olenki jo sanomalehdil ja soral tappan nurmiko.
Eli on yks pitkäntähtäime rojekti tää.
MUTTA..koevu kasva matala kivitöyrää pääll ja niin olle hyvinki
haastava sahat kaatokoloo ja se sihti on tärkee..
Koevu täytyy kaatuu juur sinn misä on tila rojahtamisel.
Vasemmal toss kuvas on lammikko ja en välittäs men moottorisahal
sutikoima vette tai sinn mutasse pohjaa.
Oikkeel taas on iso perennapenkki aitoineen.
Vaati psyykkaust tämmöne tarhurilt.
Millai se vanha kiinalaine sananlaskuki meni..
"kun puu on kaatunut, katoavat sen varjot"
jokast kaatoo tulee harkit tarkka.
Koevu sivuil on uusii tuuheit kuusen taimi jotenka aukko kasvaa kivast umpee.
Seuraavall pidemmäl vappaal se koevu kaatuu, ei aut enä mikkä.
Tulee siit klapei aika kasa.

Pienii syksy hommii tule hissukse jatkettu...

kivaa ku saa oll ulkon.

Romutoosa hellast hajos tua etureuna miss oll semmone kaide. 

Kaitees killunu mu vanhat kaffepannut koristuksen.

Maksaruahoi täss on kasvan ku en oll keksin mittä muutaka.

Maksaruahot oll käyn vähii ja tilall kasvoi koivun taimii. Joku on jättän perkuu hommat.

Otin lopukki maksaruahot pois ja siirsin kiviaidan pääll.

Jonku sortin asetelma siihe ny tull kyhätty.

Ajatteli jos laittas iha kukkii tähä ens kevään..saa nähdä ny.

Talven valmistelui tämäki teelmys. 

Suhautteli suhumaalien pohjat laattakiveihi.

Maalit kumminki kuivuu talve aikan tai se suutin siin pullos.

Kai nämä pitsiliinat sit jostai paikkas hakkee.
Kivaa viikkoa kaikil ja mä lähde iltafukii.

Hei hulinaa päivä

Kyll on sitt oll mahrottoma kiva päivä.

Keväine semmone pualpilvine. Aurinkoki paist ain välill.

Aamull mä lähri puutarhaa hommii ja pisti tiätyst se saha soima.

Ny ei oll tiedos mittä söpöstys kuvii.

 Voisin todett ett ny on avatt puutarha kaus noi niinku virallisest.

Tätä mä ole jo kaivan..oikke ikävöinny. 

Alotin näist kahrest pihlajast jokka jo aikasemmi rojautett nurin.

Isännä avituksell saatti ne kaatuma tualt aira toiselt pualelt juur sopivast. 

Nämä kaks puut oll lahoi..toine pikkase enemp.

Tikkoje saavutukse puis oll huamattavat. Ei yhtää tarvi väheksyy heitin voimii.

En yhtä ihmettell vaikk vuasie saatos saisiva kappaleiks kokonaise

suuli tai varasto. Joukoss on voimaa!

Täss poikk sahatus puus näke hyvi ku kaverukse ova kasvane 

rinnatuste. Vuasrenkka kulkeva tasasest mut kaveri pualell kitumall.

On näilläki puill jo ikkää.

Siit se homma vaa eteni.

Oksat vein puutarha laitamall kassaa.

Raahates oksii huamasi ett kaks hirvee lonkottell hakkuu aukoll.

Oll taas nii mun tuuriini ett kamera könöt sill hetkell terassill.

Pienemmä oksat heitteli airan ylitte läjää kannon viäree. 

Pitki reunamii ole risuist tehny läjii ja mull toiveis ett tulis siili asuma meill.

No ku ei tule ni ei tule. Koitan kumminki.

Mä en tie mitä mein nurkist puuttu ett siilet ei viihry.

Olisko joku sapuska juttu. Lehtokotiloit ei oll..mahtaak mun tarvii

hankkii niit jos sit tulis siilekki. No en kai sitt.

Kannon takan näkyy uussii versoi ja neki jo nelise meetrii pitkii.

Ajatteli jättä kanno tikoill..tehköö siit ny sit säleit.

Iha kiva kasa tull pöllei. Avustajaki tull taas paikall.

Kissat on koko armaa päivä oll ulkon.

Sapuskall vaa käynny, niinku määki.

Siin se rojekti oll. Lopu kuatot löytyy ku lumi sulaa.

Homma jatkuu..

Tämä kuusi kaarettii kans. Kasvoi nii piänes kolos.

Latvus otti kii jo isoihi mäntyihi. Nurin vaa.

Pääsee sitt juurell kasvava angervo levistymä.

Kuusi tull perattuu ku silakka. Pöllit täsä ja havui tull valtaisa läjä.

Osa havuist kiikkasi kans läjää puutarha reunamall.

Muutama oksa silpusi kompostii. 

Samall koitin jääs oleva komposti herätell kanankakkakikkareill

heitin kuuma vett viell kyytipojaks. Aina mun komposti jäätyy.

Katota mimmone tilanne on huame.

Alamaall kiikkasi loput oksat ja tuikkasi ne palamaa.

 Täss kohtaa on vähä hapant maata.

Levittele tämä mainio tuhka mulloksell leviäks.

Tull niinku kaks kärväst yhrell iskull.

Minttu tarkasta ain kaikk nuatiot..kummalline kissa.

Oikke hyvi se palaa kasa. Mitä ny pikkase sauhut.

Tull täs yhteyres miälee ett mahtaak ne lopu perunat muhii

juur tosa kohtaa, ne mikk mä jätin nostamati laiskuuttan.

Tähä mä ole ajatell istuttaa karhunvattuu.

Voi oll ett päädynki luumuihi. 

Mist mä mahroi lukkee sinivatukast..mielenkiintone seki.

Meinaa vähentä tota kauhiaa määrää kasvimaat.

Ny tulee mainos.

Nämä hanskat saa ny kymmene pistet!

Kestivä ehjänäs ja kuivanas koko päivä!

Materiaali sisält pehmee ja lämmin.

Kumminka ei ollee mitenkä tönköt hommii.

Rannekkeet ova tarppeeks pitkät. Ei menny lunt eikä puruu.

Mun kädet ova valtava ja kokoki juur sopiva.

Isänt ost nämä tocmannilt ja makso kuulemma 5,90e

jos hän se ny oikke muist.

Suasittele!

Huame onki sitt retkipäivä jos mää

saan iha itte päättää.

Pastellifärei

Hei hulinaa!

Ompas viikko kulun äkkii taas johonkki sohinatohina syäväreihi.

Töit, siivoust, sisustust, tuunaust, lenkkeily ja jossaki välis

 poikkesi kirppari kierrollaki..taas tein löyröi.

Välii mahtuu viel murhei,-isomppi ja piänemppi.

Tämmöst tämä elämä pakka olema.

No ny pikkane aika vettä henkkee ku olis muutama loma päiv.

Pakkase ova ruven taas paukkuma ja sitä myäte kevätkuumeki

hiukka lasken..mut vaa pikkase vertta.

Kävein hammaslekurillaki ja on se kans kummalline

paikk jotenki iso ihmine sitäki jännittä..turhanpäitte.

Ehtoo krahuis mä poikkesi mökill ku tull viästi ett

naapur mökill olis käyn rosvoi. Mökill kaikk hyvi.

Piti kai mu sitt jäär kuttaroima järvell ja t-a-a-s kerttaalles kattelema

komia aurinkolasku pastellifäreines.

Iha yksinäs sai kattell. Kettä ei ollu liikkeell. Kettu menn kaukan järvell.

Kasveist viel tunnista mikä kukkane on kysees..

Tämäki pajun lehti ruppe olema valmist kauraa..niinku täälpäi sanota.

Kyll maar oliki taas oikke kaunist.

 Pikkane lenkkiki tull tehty ettei siin miäles iha turhuuksii menny.

Senpuale pakkas varpa palele ku jäi villasukat kottii.

Päiväll aurinko on lämmittän järve pinttaa ja ku pakane sitt tuli..tuli usvaki.

Huame sitt alka kovall ähinäll puutarha hommelit. 

Pisin kentturaa ja täsä kuvas kiviaira pääll makkaa kaaretui puit.

Nämä pihlajat oll kummakki jo lahoi.

Ei kovi vaikkia oll arvat mikä härvell tääll kahelis huame

pärisee ja rikko mettä hiljasuure.

Toivon vaa kovast ettei ränttää tull alas.

Nii ett täst se lähtee..hei hulinaa.

Ei menny iha putkee

 On tää syksy mukava aikka ku multtaa tippuu puist.

Tai ei se sunkka mittä multta ole mutt semmost se koht on..

muutama kamala verkkos kyhätty komposti oll viime kevään ihan täynn..

ny kivast haravointi jättee pinta lasken ja pohjall on iha ehtaa multtaa!
Eli kyll kannatta koohat lehde taltte jos vaa tilaa on mihi mottaa.

 

 Tammelehdet onki oikkei aartei ne sopiva rhodojen kasvupaikkaa. 

Mä en mittä rhodomultii ostell ku mä voin sitä itekki väsät.

Sopiva sekotus syntyyki tammelehdist ja neulusist.

Pikkase hevose peet ja pohjall ensi karkkeemppaa haket.

Neuluste mukan sin samaa kulkeutuu karkeet hiekkaa niinku

ohjees suasitellaa.

Tämä sössö saaki ny rauhas sitt maatuu talve yli.

Maustamatont turvet (ei siis kalkittuu) voi sitt lisät kevääll.

 Istutuspaikkoja onki tulos rhodolandiaa muutamii.

Sitä ei tiedä kosk niihi kasvit saan , mutt antaa sekotukse sitt muhii.

Täss on isohko kuappa jonka ole täyttän kerroksittain.

 Täss kohtaa pitäs oll sellane hajase valone paikka.

Atsaleat tykkääki sitt enemp aurinkost.

Ihanteeline paikka rhodoill tää on ku tänn suulin takusee ei 

ainaka jatkuvast tuule..rhodot ei sellases tuulest tykkä.

Tua harmaa tuall taustall ei oll usvaa vaa tulee sauhuu mun nuatiost.

Yhde patjaverko kiinnitin valmiiks kahde männy välii.

Saa siinny sitt talve ruastuu ja ajatteli istutta tähän jonku

mettäse puutarha sopiva köynnökse. Vaikk köynnöshortensia.

Vai olisko joku muu paremp?

Torstai ehtoopäivä hämäris sai iha hämärä idea.

Ajattelin ett huiskase tua kelottune männy nurin.

Mänty ja maja sijaitte kans rhodolandias.

Kun ny kattelee tota kuvaa ni pitäs se arvat ett seuraa vaikeuksii..

Jos ny luulet et maja men pärstäleiks ni ei menny.

Oll vaa yks suunta mihi tämä kelo vois kaataa. 

Oikke kiinniti narut vinkaamaa tota runkoo, kaatokolo on asiamukane.

Siin vaihees ku puu lähti kaatumaa ni se ei kaatunnukka!

Jäi sitt latvastas konkeloll kova rytinä kera.

Mää maastouruin majan taa ja hajos hyvä tyäjakku tull etupualell palkkeekiell.

Kulu pariseminuutti ni rytinä jatku..runko tull pikkase alaspäin ja

klimpaut vieres oleva kive sivust koveloo alapäästäst.

Mä oli otettu tähä loppu mun metsurin ura!

Runko ei liikkun mihinkä vaikk olisi tehny mitä.

Aina sanota ett on tekniikkalaji tämä, ny olis tarvit voimaa.

Mä olenki sitämiält ett eik vaikk kansalaisopistos vois järjestä

pikakurssii naisill tähä sahuri hommaa?

Kyll kaikkii porsliinimaalaust ja teeseitehuopatonttu ryhmää on..

Isänt oll iltafukis ja ei auttan ku lopetta siltt ehtoolt. Mua riso!

Sit koittiki jo perjantai aamu.

Isänt menn ja vähä nuuppas runkoo sitt rytis jällee.

Runko tull ales.

 Latvus putos suaraa tämä mun "silmätikku" taireteokse pääll.

Tämä on nii ruma ett on jo kaunis.

No nii mä ajatteli siin men mun "silmätikku" kappaleiks.

Ei menny ihme..vankkaa teko ainaki tua vesiklosetin punnus.

 Perjantain sujuiki sahaus hommelit hyvi.

Latvuksest tuli aika kasa klapipöllii ja lopust tein tälläsii

reilu meetri pätkii osast lähti käsittelys jo kaarnaki pois.

Näist pölleist ajatteli tehdä johonki harmait tolppii.

Anneta ny kuivat aurinko paistees..siis kesäll.

On mull semmone härveliki mill kuare saa pois mutt olettasi

ett näist lopukki tippu itelläs.

Perjantain sit oliki semmone satteine päivä mutt ei se mun hommii

haittan muuten ku ett en saan nuatioo syttymä..

Heiti siihe pikkase bensaa ni jo sytyi.

Mukan men valitettavast oikke käpälä viiltohanska ja otta tukkaki kärväät.

Hyvin palvenneese pipoo tull muutama reikä, mutt ei haitta.

Hanska harmit ku ova aika kalliit. Tukan leikkas miniä.

Oll perjantai ehtooll semmone tunne ett uskaaltaak lähtee

eres keskustaa kauppaa ku ei tier mitä tapahtuu..

 Purppuraheisiangervon ruskaa

Ny onki sitt oll semmost satteist aikka lauantai ja tää pyhä.

Hommat on jumis. Puitt en meina kaattaa. 

Kaikk ei menn aina putkee.

Pulinaa puutarhast

Istuin aamull kaikes rauhass ittekseni nauttimas hyväst suklaakaffeest.
Tunki juur suuhuni komiaa saaristolaislimpuu siivuu.
Kui mä meninkä sitt saman aikasest vilkasema kööki klasist mäjel.
Jummi peura menee ja lönköttää keskell pihaa tulos pihasauna suunnast.
Sillo mä lähdi (suklaakaffe kaatu pisi pöyttää ja loris pöörä syrjäst laatteell)
hätäsest kiskoin isännä reinot konttii kuistilt.
Otin semmose juoksu spurtin ett ole ittekki yllättyn.Mull oli henke hätä.
Jos tulee yks peura ni tulee kaks peuraa jne..
voi mun japaninvaahtera, korkkipuuni ja päärynäpuu!
melkein ulvoin pinkoessani puutarha perukoill..
isännä reinot ei ole koska nii kovaa kyytii saan.
Onneks ei ole naapureit. Huamasi ett mull yöpaita vaa pääll.
Päärynäpuust oliki sitt syäty yks oksa.
Piti mun arvat ett peuroi liikkuu ny paljo nurkis ku niit
ole ny mont kertta treffan peltoje laitamill.

Sitt tuli muutos päivä ohjelmaa.
Mun oll pakko ruvet suojama kasvei vimmatull kiiruull.
Ole jättän suojaamise viell ku on ollu nii lämmint.
Japaninvaahteras on lehdekki mutt olkkoo
tätä mun lempparikasvii ette muuto syä!

 Siell se on havuje suojas koko komeus.
Jätin tualt yläpääst auki tuan suojan ett ei iha nii umpinaine viel ole.
Samanpelin tein peikonpähkinäll ja korkkipuull.
Päärynäpuu sai kans oman verkon.
Päärynä on jo nii korkee ettei sitä suojaa mikkä mutt jos runkoo
ei saatas ny kaluttuu. Tää puu on jo mull kolmas minkä oon hankkinu.
Aikasemma on menn peuroje ravinnoks.
Toisaalt kävi tuuri ku huomasi peuran aamull ja positiivist on kans
ett mä pysty viell juoksema ole kuvitell ettei ikuna onnistu.
On tämä välill ankara taisteluu tämä puutarha pito. Tottavie sano mää.

Raivasin alueen miss kasvaa mull saniaiset.
Yleens vast kevääll korjaa pois kuihtuneet varret.
Ny siihe oll selvä syy. Ostin 400kpl lehtolaukan sipulei.
Kahtee eri kohteesee ole ny niit laittan.
Mull ei ole kokemust täst sipulikasvist mutt mielikuvan mukkaa ny menin.
Olettasi lehtolaukan kukkiva enne ku saniaise nouseva tuolt maast.
Tähä kohtaa tule aikasi kevääll ain ketuleippää joka ehtii kukkima
enne ku saniaiset kiertävä rullas auki.
Katotaa kuin käy, ei tiedä enneku menee ja koklaa.

Loput lehtolaukan sipuleist meniki sitt aidannepenkkii.
Luuletteko ett käänsin kaikk pikkuruise kynne kokkose sipulit oikein päin?
Juu en varmasti kääntän. Toivota ett kasvu silti tulee.

 Suulin takana oleva rhodolandia on ny sitt raivattu koivuist.
Tai siis niist koivuist mist mä halusin pääst eroon.
Olen mä tätä rojektii tehny mont vuatt.
Ny ku mä sain sen valmiiks ni tull semmone haikee olo..tässäkö tää oli.
Läksiäisiks meni ja rojautin ketturall viell tollase kuusen ryjän.
Tarvii tollase rankan muis rojekteis.

Kaikk pöllit odotta läjis ett isänt kiikkaa ne mun klapin teko paikall.

 Elsa on tulos tarkastama aluet tuolt pitkospuit pitki.

Kanno nokas istues oli ilo kuitenki päälimmäisenä,

nyt mä saan alkaa istuttelee havuja, atseloita ja alppiruusuja tänne.

Olenkin aloittanut istutukset tuolta alueen eteläpuolelt.

Homma ei ole vaa edenny ku piti odotell ett saan koivut nurin..

 Muutamii alppiruusui on hyväs kasvus.
Yks ainoo atsalea kasvaa hyvin ja tuotti siemenii mikkä mä tietty otin taltee.

Erillaise havut tykkä olostas tääll.
Parise sataa neliöö olis ny sitt tilaa temmelttää.
Voiku sais lottovoiton!