torstai 23. kesäkuuta 2016

Kesä!!

Ny se sit on keskikesä. Noppiast on kevääst menty.
Luannos värit on muuttunu täyteläisiks ja tuoksuki iha eri ku kuukaus sitte.
Sadettaki saatu sopivast, missä ei viel näy karrell kuivettuneit kasvei.
Niityt ja mettän reunamat täynnä ihanaisia kukkia ja lissä tuloss.
Kukassa keltanot, virnat, harakankellot, ketotuulenlento, hanhikit, leinikit
kangasmaitikka, ohdakkeet, vanamot, oravanmarjat, hormat, matarat ja mitä viel.
Apilat aloittelee kukintaa ja somat mättäät koristaa teiden reunamia.
Suosikkini karhunputki paisuttaa kukkapalkeitaan.
Kuismat kohta kukassa ja niitä tulee.
Ihanan kullankeltainen keltamatara vielä empii mutt kaunist
kannattaa odottaa!
Kevään aikana taimikot kasvaa kohinall..haapa on venyny roimast yli meetrii.
Kesä tuuless lehdett taputtaa iloisena.
Jos taivut nuuskimaa liki maata tapaat lisää suloisia kasveja kuten
tämän ihanan heinätähtimön niin täynnä kukkia että tässä kalpenee moni.
Ahosuolaheinä on saanut punervan loistokkaan värin.
Johtuneeko happamast maast vai mikä syynä.
Mettä tien varres tuntemato ruusu on puhjennu kukkaan.
Surin kasvuston tuhoutumist ku metsurit veti sen tapill.
turhaa surkua nyt loistelias kukinta..ja mikä tuoksu.
Elukoill on kiiruut aikka..supikoera ei oll suasikkini
mut kiva on seurat ku tuohua on täynnä tämäki Seppo.

Toivottelen keskikesää kaikill lukijoill.
Viettäkää juhannust tai sit ei,- kukin mieles mukaa.
Mä vietän juhannust työmaall yötyön merkeis...
ja sit alkaa loma!

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Kanjoni

Pikkase mua nolottaa ku en oll tajunnu ett omas kotikunnas on kanjoni.
Tää paikka löyty ku haeskelin geokätköjä.
 Mahdottoma mielenkiintone on paikka.
 Kanjonin ylitse kulkee kaunis kivisilta.
Huikea pudotus kanjonin pohjalle ehkä alta kymmene meetrii.
Tota syvyyt oli vaikee arvioida.
Kanjonin avulla on kuivattu pitkulaine järvi..kiperjärvi.
Kanjoni on hakattu kallioon käsin. Ruutia käytetty ja köysillä
kivet vedetty ylös. Voi mahdoton!
Työstäminen on aloitettu joskus 1822..hieman on epäselvää tuo ajoitus.
Torpparit saivat lisää heinää kiperjärveltä kun järvi kuivui.
Ojaa on kaivettu lisää n.1935 ja silloin jo hieman tehokkaammalla
kalustolla oli mm. poraa ja dynaamiittia.
Kanjoni sai lisää syvyyttä parisen meetriä.
Pituutta kanjonilla on 200m.
Kallio paikalla on erikoista. Punaista hiekkakiveä ja diapaasia rinnakkain.
Diapaasi on halkaissut hiekkakiven ja se on nähtävissä kanjonin pohjalla.
Täst syyst Kiperjärvi on kuuluisa geologiassa.
Kanjonilla unohdin koko geokätkön. Isäntä oli mukana ja hän haki kätkön.
Koitin kuvailla erikoista paikka ja sen upeita kasvei.
Polku kulki kanjonin reunamall ja aikas rohkeest ihmiset oli
siinä kulkenu. Hui kauhiaa.
Paikotellen saniaiset roikkuivat kivien välistä alaspäin ja taikinamarja
kasvoi melkein kanjonin pohjall niukass valoss.
Lehtokuusamakin kasvoi pienessä kallion saumass.
Kuvat on hiukka hämärii ja ei oikke tee oikeutt paikan jylhyydelle.
Olisin kuvaillut vielä kasveja ja tutkinut enemmän paikkaa..
Isänt huusi kokoajan ett tull ny jo pois sielt..eks sää mittä tottele!!
Muuntajan takana onki sitt kuivattu järvi peltona..
tähän kuitenki meni vuosia enne ku paikkaa peltoana voitiin käyttää..
Lueskelin vähän wikipediaa.
Seuraava retkikohde toss kartallaki näkyy..kuulin ett lehmusmetsä on upea.
 Nuolen osottamas paikas on tämä kanjoni ja pelto tuossa vasemmalla.
Myllyojanlahden rannass on hyvä parkki autoll ja kahvila.
Uimassaki voi käydä toi ranta on hiekkane ja matala.
Käykkää tutustumas jos liikutte näil nurkill!

Lissää Maurii

Laittelin lissää vadelmaa kasvama ku tuntu ett menekkii on.
Vadelma on yks kasvi ku viihty melkose hyvi meijä mäjel.
Alamaaki on semmone kuiva ja kivise sorttine vaikk onki
vanhaa pottupeltoo joka isoisäni sinn joskus raivan.
Vadelma penkkii on syyt perusta hualellisest.
Tänn aurinko paistaaki hyvin. Ehtoo erell vast kiaruu mettän taa.
 Vadelma ei tykkä mistä happamast savijöötikkä maast. Ravinteitaki saa oll
ja semmone kuahkee sorttine rinnemaa olis kaikkee paras.
Jossain ohjeis käsketä kyhät kohopenkki ja ainaki minust se on tärkkiä 
jos pohjall savee..mene ja tiedä mutt mä en oll kohopenkkei koskaa vadelmall
laittanu ja luulen ett tämmöne hiekkase multava maa ku on ni ei semmost vaaditakka.
Mull oll tyhjänäs tämmöne n.360x140cm alue.
Ole tuon maaha kompostii ja tuhkaa. Kevääll roimasi vähä kalkkii.
Ens tietyst piti viimise pääll perat rikkaruahot pois.
 Sit mä toin ussemma kuarma hevosepeet joka oll jo aikas maatunut tavaraa.
 Mullost kääntäes se tuntee jos vaikk tarvis heikka viell kohautta joukkoo.
Ei tarvin ja minust vaikutt ny kuohkeelt koko mullos. Yhtää ei klintan lapioo kii.
 Kosteet oll multa jo valmiiks mutt vett laahasi mont kannullist.
Juur nii monta ku aina toss kuapas laski. Sitt taime kuappaa.
Vadelma on siit oikke oikukas ett tonn kasvijuurii ei paran menn tramppama.
Kevyest romautetaa multtaa piän kerros pääll.
Käsipelill on hyvä tiivistell taimi maaha ja kastell taas.
Joka ikune taimi on hyvä tarkasta enne istutust. Joskus mun taimeissan
oll semmosii keltassi maroi. Ne oll jo juuret kalvan. 
Sain taimistolt uurelt tilall.
Tais oll silt ajalt ku mull kasos "preussenii" julmetu pitkä rivi tääll alamaall.
 Sitt tiätyst istuteta taime tollai hiukka vinoo niinku mull tapan tehrä..
Jokku istuttava ne sillai enemp kassaa mä jätä reilust välii.
Riippu tietyst lajikkeest tämäki mimmone väli ja riviväli on suotava.
Istutukse jälkke tiivistetä multa ja varota sohimast tota juuren niskaa. 
Jokku laittava muovii tai mansikkamuovii ja tekevä siihe sitt reijän taimell.
Mä en oll innostun muovist. Laitan piäne kerrokse sanomalehtee 
mullokse pääll ja jätä reilu rinkula taime ympärill.
Mun taimet on ny sit "Maurin makeaa" jota mull on toss aikasemmas
perustetuski vadelma penkis.
Maurin latvuksii ku typistä ni se kerrotaa pitävä kasvusto pensasmaisena.
Mä en mittä typistell ja en oll semmost vadelma viell nähny ett ilma
tukee pysyis pystys tai ainaki kovall tuulell se romahta kentturaa.
Voi oll ett näiss jossai uusis lajikkeis semmonenki löytyy. 
Mauri tekee hyvin sivuversoi ja on kestävä lajike.
 Tolpat mä sain lahjotuksen ja niit on viell varastos. 
Nämä ova jostain hevose aitauksest ja iha ku uusii.
Mullokse all menevä kärje mä veteli taas tervall.
Huamattavast kauemmi kestävä tuall maas märäntymät.
Erillaissi tukemis virityksii on mutt tämä on mun miälest paras meill.
 Koko helahoidon pääll mä veteli katett. 
Tais menn tähänki viis kärryllist ku siin mun ei tarvi
säästell ku saan hakee sitä haketuspaikalt. Tosin ny se hake loppu tähän.
Vajast löyty viell hyvää naruuki joka kestää muutama vuare ja sit vaihra taas uure.
Vasemmal pualell tull tollane huoltokäytävä ja siihe mä laitoin hiukka sepelii
katteen pääll ku siin mahtuu menee vaikk kottikärryll.
Huoltokäytävä portill ei oll verkko ku romuriittakahelin varastos 
löytyy noit metallisii airan pätkii mitä voi hyödyntää tässäki.
 Ränniverkko taas tolppain ympärill ni rastaat antava oll hakkee siell miss kuuluu 
sen ollakki ettei sitä kaikkee protkoteta toho nurmikoll.
Verkost on myös se hyöty ett linnut ei menn maat pitki tonn kasvustoo 
ja sielt nouse nokkima marjoi. Meill tämä toimii hyvin.
 Jotta vadelma sato onnistuu ni tarvii oll pölyttäjii. Jokase tolppa nokka löyty
sopivast romuriittakahelin vajast saviruukku. Saava ötökät huilat ruuku sisäll.
Samall se ruukku tiätyst suojaa tota tolpan yläpäätäki.
 Vanhemp vadelma penkki on täsä ja iha samall systeemill perustettu.
Kevääll mä perkasi siält voikukkii ja kuusen taimet pois. Lisäsi vähä hakett.
Vadelma penkin huolto on melkko helppoo täll systeemill.
Mull kasvaa liikaa täss näit versoi ku vadelma tartte valoo.
Ehkä mä hiukka uskallana tost harventaa.
Oikeell pualell mull täss kasvaa keltast vadelma olisko "Fallgoldii".
Keltase vadelma satoa antaneet versot mä katkase aina syksyll.
Punasilt vadelmilt se jää kevääsee..tai ei aina.
Sitä mä en tie miks keltasilt kuuluu syksyll katkast ne marjoneet versot.
 Vadelmast on ny tulos hyvä sato.
Mä odotan yltiöpäisest semmost tietys iha mahrotont satoo.
Katota kuin käy.
Laitoin tämä postaukse ku aatteli jos joku iha ekakertta vadelma istuttaa.
Tää on vaa yks systeemi täält Kahelinkulmalt.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

"Mitä jos nauttisit joskus"

...sano mun tuleva käly ja ystävä.
Oltii kierroksell puutarhas.
Mä jäin miettimä ett mitä hän mahto tarkottaa ja pitt oikke tiedustell..
Nii hän sitt asia kerto ett joku oll hänell sanoll ett joskus voi nauttiakki
ja oll tekemätt mittä..nauttii kättensä töistä.
 Mutko..mä nautin jo siit suunnittelust ja puhumattaka tekemisest!  
Mä orota koko karmee talve ett mä pääse puutarhaa tekemä ja nauttimaa.
Mää tule kippiäks jossen saa tehdä. Ja jos tee paljo ni sittekki tule kippiäks.
Mä nautin jopa siittäki ett oon illall kurane, rapane,
väsynny ja nälkäne..ja suihku tuntuu taivaalliselt ja uni on laadukast.
Ku mene rohinoitte tästäki kukkasmaast ohitte ni ei voi ku nauttia mennessäss..
Mä nautin kaikist puutarha hommist suunnattomast.
jokku on vaa pikkase epämiellyttävii..turhauttavii niinku nurmikon ajoki.
Mutt sillonki voi suunnitell millai voi korjat jottai epäkohtaa,
mitä kasvei tohonki laittas, mikäs persikafärine kukka tuall on..
eli voi siis iha niinku nauttia!
Kallion kukkapenkkii peratas voi välill ojentta ittes makuull kallioll ja antta tuule 
kulkkee ylitte..nauttia!
Ja ku saa homman tehtyä ni voi taas nauttia ku on siistii..
voikukat poistettu.
Muutama rojekti on taas valmistun ja niihi taas tietty sisälty kivie kuskaamist..
kolisteli kottikärryill tämä köynökse ohitte ja nuuuuh mää nautin ku kuusaman tuoksu
levis nokkaa..joka kert ku suhauti ohitte kärryin kans ni mää nautin!
Mä nautin näkymist mikkä on mun miälest onnistu..siihe riittä vaa silmäys..
niinku ny tämä kasvien yhdistelmä marunaa ja luonnon kukkia.
Suunnatont nauttinttoo ja onnistumise tunnet antaa tämmöse näkymä puutarha laitamill..
ku on vuosii muokan tätä paikkaa ja ny ruppe just olema niinku semmone..
Mä nautin ku mun tähkälavendeli ei ookka kuallu..kasvu on alkanu kohinall.
Puutarhas häärätes voi tehr samas havantoi linnuist ja elukois..oi se vast on nautinnollist.
Vaikk sä häärät ni voit kuunneell rauhaa ympärillis ja lintuje lauluu.
Vanha kaffepannus on ny jonku koti.
Zoomates se tuli esii..asukas. Olisko harmaasieppo?
Kaffepaussillaki mä suunnittele ja mieti ett täll alueell pittä tehdä jotaki..
ainaki putsat..ja kun se idea sielt tulee nii on se oikke kiva nautinto.
Nii ett nauttii voi nii monell tapaa!
Homma lähti etenee..Minttu tull tarkastaa ett kaikk roskat on ruakot pois.
Sain mä eile tämä jo valmiiksi..ku mä oli taas koko päivä puutarhas.
Kuukaus takaperi mä vaa kuuli; olet sit ollu taas koko päivä puutarhas.
Mut hyväne aika nii mä ole ollu tämänki päivä puutarhas...taas..
Ja täst mä jatka huame..
ja nautin ku saan vadelmapenkin laajennukse tehtyy.
Eli taidan on huamisenki koko päivä taas
puutarhas...tai ei iha ku mä käyn keskustas
aamull asioill..en oikke nauti, pakko menn.
 Minust joskus tuntuu ett jotenki tätä puutarhan hoitoo ei arvostet..
siks tämmöne postaus..kuriloine.
Miljoonii hänähäkki vauvoja on syntyny pyörän sarvee!
Nautinnollist puuhasteluu puutarhas.

tiistai 14. kesäkuuta 2016

"Sää ja sun kätkös"...

....totes mun ystävän ku kerroin täst mun uudest hurahtamis harrastuksest.
(Linkki postauksee jossa kerroin geokätkäilyn alottamisest)
Nyt on hyvät ihmise semmone juttu ett tää on iha mahrottoma kivaa.
Mä ole jo purkittanu itteni purkkii.
Täss kätköilys voi yhdistä mont juttuu..kuten nytkin tein..
Kätköt vei isommall järvell. Ihana aallokko..
Ihastelu, ulkoilu, kuvaamine, lenkkeily..
..luonnon tarkkailu..kesän etenemine..
Evästely hiekkarannall..ja kätkö löytymine..tietty.
Uuden luontopolun löytymine..
Jutustelu uusie ihmiste kans..jos tykkää..kalasatamas..
Kätköt on mont kertta oll paikois joiss on jokin nähtävyys tai historiaa..
voi tutustuu uusii paikkoihi..
Voi poiket lintutornill samall reissus..
Lomall voi tehdä ehkä pidemmä pyöräreissunki ja kätköt reitilt korkat.
Kotinurkkie kätköt on jo katottuna
Voi otta vaikka torkut tuulelt suojaisas paikas..ottaa oppii rentoutumisest härkälinnult.
Ei täss muut sitt täll kertta!
Mää ja mun kätköt jatkuu....
Huomasikko ett mä suasittele tätä harrastust.


keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Koeranputki

Alkukesä näyttävä valkohelma on kukassa.
Koeranputki on ny tänä vuann luonnonkukkien päivän teemalaji.
Nii tota päivä vietetää 19.6.
Mä usko ett koeraputki jakaa mielipiteit pualest ja vastaa.
Minust se kuuluu kesään ja tuo valoa ehtoo hämyssäki.
Kasvi on hyänteiste mielee ja ussein se kukinnoist tapaa jonku koppiaise.
 Puretu autiotalon raunioihi on hetkes kasvan komee kasvusto.
 Pikkuteiden varsill on hulppeat koeranputki kujanteet.
Varovaisest näitt mettäsi teit saa ajel nyte ku elukat poukkii taas tiell.
Yhten ehtoon ku hurrutteli järvell ni auto eres poukot kaks kurje vauvaa.
Punaruskeit palleroi keskell tiet.
Toine vanhemp oll jo kerin tiä ylitte ja piiloutu peltoo matalaks. Raukkane.
Nii teki se takanaki tuleva mutt sillo se sisuuntu ja huusi iha mahdottoma
tuskasen suu ammollass ja syöksy mun autoo kohti.
En voinnu ajaa eteenpäin ku toine vauveleist tönöt viell tiell.
Mutt en oll ikuna nähny nii pienii kurkii enkä ison kurjen suun sisäll..
mutt ny tämäki tull koettuu ja oll kamala tilanne.
Jos en olis ajan nii hiljaa...huh.. 
Jatketaas taas.. 
Hyvin tää kasvi sopii muitte luannokukkie joukkoo..
Mettäkurjenpolvetki rehottaa ny yht komeest ku koeranputket.
Mä ole antan koeraputke levistyy puutarha reunamill mutt
kyll se kukkapenkkeihi tulis jos antas taimie vaa tekkeentyy.
Hyvi tämä harsomaine kaunotar sopii vaikk mettäruusun kans kimppaa.
Niii ja taustakasvin mahrottoma mainio.
Minust mainio pari purppuraheisiangervo kans.
Kotitiell poukkoilee oravan penikat.
Eile ku tuli kaupast näin jo kaukaa ett ny siell on valtava
hevose peekasa keskell tiett..
Joojoo siell makkaa meijä Börje!!
Eikä tee sitt elettäkä ett siirtys syrjää.
(en tie onk mahdollist ett tunnistaa mun auto)
Täyryi oikke autost noust ylös ja kuvaukse jälkke
pittää ankaraa metelii tollasell rontill!
Mittää kurii oll munka kissoill.

Ajelkkaa varovaisest.