Kalsaa kelii

Ei meinan oikke tajut ett pakkane paukaht kympin lukemii.

Kirpakka tuuli on sävyttän viell pakkase tehoi.

Jottai piänt valkost kuataaki on viäl tiukkun taevaast.

Ei suinkka se se talvi voi yllättä suamalaist mutt jotenki en tajun et jäi

ny lesimää vahvast kylmyyre kourii koko puutarha.

Ihan näyttä silt ett pakastumine tapahtu tunnis ja kasvit jäi niil sijoilles.

Tulikukka olis jatkan ahkeras viel kukintaa..toho kallion pääll se ny kaarui

nujerrettuna kylmyytee.

Pikkase semmone nujerrettu ja liiskattu olo mullaki..

näinkö täss ny sitt kävi. Hommat jäi keske.

Täytyyk sitä sit nii pali haalii kaikke et rojektit jässähtä jäihi..

täytyy näin se vaan on!

Etelänruusuruaho ei pienist piitan..ens alkkuu..ny on kyll jo ruskee möykky.

Kultapallot kopetui pystöö. Krapina vaa kuuluu ku tuull niit heilutta.

Viiruhelpit alotti vast ruskan..ja heti tull talvi.

Sitkeyde sissi mitalli vois antaa lehtoängelmä siementaimill..

ennimmäkses vihreenä ovatten.

Omenii killuu viel puis ja ote tuntuu oleva luja.

Linnut niit käyvä hakkaamas.

Lintuje raukinna alotin ku pakkane kiristy.

Löysin vihrostaviimein talipalloi ilman sitä karmeet tappoverkkoo.

Tappoverkoll tarkota sitä et  linnu voiva takertuu varppaistas siihe.

 Ja mist mä sit löysin näit palloi ni Hankkijast..ny täyty tämä mainit oikke! Kiitos.

Myyjä ilme oll kansainväline ku mä huuteli jipiit ku näin nämä pallot.

Varmaa ajattele et kaikkii kahelei sitä tännekki tryykää.

Omii siämen värkkäyksiiki ole usseemma tehny..ruusuje kiulukatki kannatta hyödyntää.

Niinku kuvast näkyy on sitt kelvannu nekki linnuill.

Enne pakkaste tuloo rakenteli pitkät pätkät havuist mekkoja.

Kepit olinki isken jo valmiiks maahan.

Noppiast sai frillat kieputettu sitt arkoje kasvien pääll.

Ei tämä mikkä hieno oll mut virkas toimitta.

Kylmää kelii on ni varma tulee taas kasvi tuhoi.

Tulis sit tota valkost muhjuuki enemp.

Naapuri kaivost on loppun vesi mut meitin kaivos on viel juur ja juur.

Näill näppäimil kohrata talvi tääl enttisee saharamallii..kuivuures.

Täss kohtaa kasveil tietyst on eruks jos ei märkyytee jääry mut 

kamala se on jossei ihmisill oll vett.

No kattellaa kuin täss käy.

Haravointi luonaa sentäs hyvin.

Mä viel toivo suajakelei ett sais kivet liikkeell.

Ehtoot on olevinas pitkii ku ei saa oll ulkon..

mull on viel sopeutumine keske.

Aina ei viitti pirttiikä nuahot sisält..lue hyvin harvoin.
Koivun kaados tulleet risut on kerät taltee jos ehtis jotaki niist väsämä. 

Kivaa marraskuut kaikill ja pipo päähä mäjel.

Puutarhas loistaa..

nii upee färi ja sen tarjoilee katsura.

Oi tätä ihanuus pensasta tai pikkune puu se tietyst on.

On tämä katsura ennenki näyttän mikä pensas säkenöi..

mutt ny se on mahrottoma komee loistelias.

Mun katsura on viisvuat vanha. 

Kertlaakist sain sovitettu hyvään kasvupaikkaanki.

Jos puutarhas välill tulee noit pikkasii pakkei ni täss kohta

ei parane närist..tämä hipoo jo täyrellist.

Ottae huomioo ett olen vähään tyytyväine..vissi.

Katsura juuret ova pensaasee nähre hirmun isot. 

Tämänki yksilö juure ulettuva mone meetri päähä.

Varpaat ei tykkä oll märäs ja täss kohtaa onki tollane piän rinne.

Suojaa taas tarjoilee kivimuuri ja pihall oleva mökki.

Ole kuull et katsurast paleltuu herkäst kevääl ihanat kuparin hohtose silmut.

Tämä mun kaunotar ei oll koskaa saan viotuksii.

Ny ku mä häne kehun ni tapahtu jottai..hmm

Periaattees tämän ei pitäs meill pärjät..on ihan eteläise kasvei.

Joskus vaa piene molekyylit ilmas tökkii ittes kohralles täälläki mettäs.

Katsura lehret on ku pikkusii syrämmii..punasell rajauksel.

Punerva oksat soppii kannattelee kauniit lehtii.

Ihan koht ku lehtie kuihtumine alkaa..tulee se mahtava tuoksu..vanilja.

Lehtii ei kannat haravoida vaa antaa tuoksu leijut puutarhas.

On muute keväälläki pikkane tuoksu nois silmuis..

Vaikk sataa ja on synkeet...siel se säkenöi!

Ny mä lakkasi kehumast katsuraa.

 On tämä eteläisen rinteen taikinamarja pensaski

aika loistokas..kultane.

Korallikanukan ruska on nyt kans oikee mojova. 

Joku vuasi voi oll vaa hippuse punane.

Ny punottaa kyll melkose hyvinki.

Aikoinas ku mä tämä pensaa hankin minua miellytti enite pensaat

punaiset oksat ja turkoosit marjat.

Kyll ny on pakko lisät suosikkeihi myös lehtien väri.

Naps ja poks..täss saharan kuivuures on pirunkeppi losauttan ittes 

semmosee kasvuu ett latvus on ku jättimäine varjo.

Sitruunan keltane ruska on alkamas.

Täss on perenna joka on mun tykkäyslistan kärjes. 

Ihanuus perhoangervo. Huikeat ihanat keijukukat ja aina kaunis ruska!

Lehdet tummuva hissuksee...niinku tuolla takana on jo tapahtun.

Kyll on ihanaa aikka tämä värie tykitys!

Kävin hiipailemas lenkill isommall järvell ja löyty tämmössii kivii.

Sukkelii. Niinku kasvais harmaat hiukset. Vaarikivi taitaa oll.

Onk jollai tietoo mitä tämä tarkottaa?

Mä vahvast veikkaa ett joku kekseliäs ukko kehittelee jottain hiusten kasvu ainet 

ja kokeilu kohde on just nää kivet..eli kyll toimii!

Tääl sataa ny ja kyll on komiaa.

Ei kivaa hommaa

Alotteli kukkapenkkie kunnostukse.

Niipali oll rikkaruahoi ett kui lainkka.

Homma hurahti käyntii rauniopenkist.

(täss oli joskus mun lasipalatsi)

Taitaa oll joku 4x20meetrii.

Iha sama mutt kolme kuarma tull kuatoo.

Ja mä ole sentäs tämäki maan kyll perannu kesäll.

Meinasin korjat jo kuunliljan lehdekki pois mutt en malttan.

Penkin toisse päätyy oll kasvan julmetust sammalt.

Maa oll kovaa ku betoni tai ainaki melke.

Mun käsitykse mukka joku superhyper tiivistymine mullokses

oll tapahtun ja se tekee tota sammalt. En tie.

Mä perkasi kaikk rikkaruaho pois ja hakkasi mullokse 

täytte reikkii. Lopuks heitteli hiekkaa pääll.

Hakkaamine ei ollu nii kivaa hommaa..kävi rantein pääll.

Niihi kohtii ku talvi verott kasvei

lisäsi oikke kunno mullat. 

Niiskohtii ku oll kate ni kattee all mullos oliki iha pehmeet!

Kaikill kasveill lisäsi katet oikke roimast.

Täytyy tästäki otta syksyn käytäntö ett suojaa juuristoo

talven varall paremmi.

Yleens oon lisäny kattee kevääll.

Joku heisiki oll alottan punerrukse kivast täss penkis.

Helmipihlajas on kans kivat syksyn värit.

Yleens tämä pensas on iha täynn marjoi. Ny tämä yks surkee esitys.

 Laitoin tänäp valkosipulit maaha.

Voipi oll ett tull liia aikasi mutt en ne usko ett ruppe kasvama

ku yät on kumminki jo aika viileit.

Valkosipuli kasvupaikk täyty oll oikke ravinteikas.

Kompostii ja kunno multtaa roimast.

 Kynne tarvis oll isoi ja tasakokosii.

Mä laitoin jokast kokkoo..pahuuttan.

Kymmene sentin välein riittää ainaki mull.

Ohjeist en tie kyll millai käsketä laitta.

 Pääll mä toin viell paksun kerrokse haravointi jätet.

Rautase pölkit heitin viel pääll ettei tuuli vie kaikkee katet.

Penkit näkyy pilkottava maurinmalvan takaa.

Malvat ova aika matalii ny mutt jaksava vaa kukkii.

Tänäp on puun päivä ja mä kävin kattelemas

ett onk vanha lehmus viell kuasis.

Puu ei oll kaukan mutt pitkää aikka en oll 

kevelly ohitte.

 Puun onkalo vaa kasvaa ny määki taitasi tonn

mahtuu sisäl.

En koittan ku en olis varma päässy pois.

Ny odottelema sadet!

Tökkii, tarvis ja täytyy

Tökkii sano Kaheli ku tarikoll veti varpaasee.

Meni samall uuret saappaatki.
Samall tull tietys lyhennetty tarvis listaa..kasvimaa käännetty.

Ja mitä tulee siihe tarvis listaan ni se on tähän aikka vuarest oikke pitkä.
Kummallist kui semmone lista sit muarostuu?
Puutarhas ku häärää ni usein se sana tarvis pökkää suust tai ainaki
se kiaruu jossaki pään sisäll ajatuksis.
Eik se tarvis vois jo vaihtaa? Tökkii jo se sanaki.
Tarvis otta vesuri ja ruakot nua rankat.
Tarvis leikat nua angervot.
Tarvis kaattaa tua koevu.
Tarvis pest ikkunat.
Lista on muuto nii loputo.

Laikkuköynnös saa jo syksyn färei
Ensinnäki tarvis listast tulee pitkä ku sill keksi heti selitykse miksei
sitä voi lyhenttä..oteta vaik ny vesuri homma..ei oll vesurii ku se on terotukses.
Tarvis listall ei tarvittis eres laitta tollast sanaa ku ikkunoitte pesu.
Kun en mä kumminka niit pess ku se homma tökkii. Lyhenty se lista heti. 

Vahinkos syntyy kivoi färei mikkä sopii yhtee. Tummalehtine selja ja leimu.
 Ny juur tökkii blokkeri ja seki harmittaa nii pall ett koneell
istumine heittää ison tökkimise kehii.
Jotenki on vaa tull semmone olo ett kiitää mialummi ulkon ny ku nii
kivat kelitki on päällänsä.
Hiukka kesää jäljell ja viäl valosat ehtoon krahut.

On tässki kivat färit..vahinkos. Happomarja ja mikä toi punane apila ny olika.
Sit kumminki on juttuja jokka täytyy hoitaa.
On se veikeet tää ihmise elo ku oikke miättii.
Täytyy on melke sama ku pakko.
Täytyy siivot..se mä mainitte usein.. 
Opiskeluaikan opettaja jo sano ett mikkä ei oo pakko ku kuall.
Voi tollase lausee heittä sillo ku onneton opiskelija menee kysymä ett
tarviik tull tiistain tenttii? 
Yksinkertasest täytyy asioit vaa on lopunperin. 
Nii vaik onk? 

Idänvirpiangervon leikkaus odottaa. On nii kivat färit.
Täytyy lähtee mettää on taas positiivine juttu.
Jollei menn ni ruppe tökkimää.
Tähän mein isänt vois sanoo ett kui täytyy? 

Ihanainen vaahtera saa jo raikast syksyn ilmet.
Jotenki mä oon viell enemp kesän puallell vaik luonto sanoo hissunkissun toist.

Vanha luumupuu tuottaa mukavan sadon jaksaa vaikk välill tökkii
Sadonkorjuut olis tässäki. Mull tökkii ny tää puuha.
Näitäki luumui mä kyll söisin vaikk kuin pali mutt sitt tulee kiiru..
ei töki ainaka yks juttu..hmmm
Mitähä näist tekis ettei tarvis sitä sokerii tuupat joka paikkaa? 

Rautatieomenapuu on vast piikkune mutt ihan täynn omppuja.
Olen hävittän jo pali kesäkukkia pois. Pessy ruukkuja, kippoja ja saavei.
Jotenki kesäkukat oll jo nii kärsineit ett rupes neki tökkimä.  

Mettän kulotusaluee reunamalt hain tämmöse heinäturppaa.
Minust kiva toss ruukus. Pikkusell tuulell heiluu kivast.
Nykkö toss kellastuu ni tulee färiiki.

Elsall ei koskaa töki mikkää ja kaikk on kivaa.
Etenki nyte ku oravat ja närhet on saapun tyhjentämä tammee.
Terhot kiitää parempii varastoihi hurjaa vauhtii.
Kiitämist voiki seurat jähmettynees tilas vartinki.

Neilikkaruusu
Osa puutarha kasveist läht kukkima uurestas ku kosteutt
on tullu tännekki mäkkee. 
 Tarvei tämmönenki postaus ny kyhät ku pali tökkii.
Helppas kumminki.
Ny tarvii lähte suall vaikk täytys men tyhjämä pesukonee nukkasihti.
Mukavaa viikonloppua kaikille täält kahelist.
Toivotaa ettei oll teill tökkimist..millaa tavall. 

Taimia ja Helmiorvokki

Hyväne aik sentäs ku tämä elokuu on samanlaine ku toukokuu..puutarha on iha sekasi..

ja mää viel entist enemp ku muuten lainka olenka.

Jokapualell mäkkee tarvis jottai kolut ja väänttä..ehtoo tulee

juur vaikk äske oll aamu.

Tyäkalut on yhtlaill hukas ku kevääl. Tosin yhde kevääl

hukatut oksasakset löyty! 

Kevät mä suunnittele nii pali ett sipulikukkakuvasto

on melkose riekonaaliks taaplattu.

Ensmäine siementilauski on jo lähten liikkeell.

Olisko tää jottai syksyn hurahtamist.

 Punakonnanmarja

Hiukkaka ei helpottan hurahtamine ku kävi veljeni puutarhas

Nuutajärve nurkis.

Hyväne aika siin vast on oikke koffeli viherpönttö.

Muutamas vuares veljen on lohtin mettikköö hieno puutarha..lehtomaise mettäpuutarha.

Siel kasvaa vaik mitä erillaissi pähkinöi, mont sorttii tammee, vaahteroi..huh

Hyötypuutarha on otett viimitte pääll haltuu ja sato on roima.

On se komiaa ku kosteutt riittä ja maaperä on iha eri ku tämmöne kivine mäki.

Kaikk uudet taime veljen suojaa verkoill..peurat kulkeva puutarhas.

Jännä oll tämä villiporkkana kukinnu kukinto..ja mä tiätyst könysi siemenii mukka.

Taimiiki tull..muutama purkki.

Velipoika kasvatta siemenest ite paljo kasvei..pensai ja puit.

Mä sain viemisenä karhunvattua joka kulkeutun hänell

puutarhaystävän kautta..

Erikoist täsä karhunvatus on se ett se on oikke vanhaa..

ehkä 1800 luvult. Peräsi Köyliön kartanost. Kartano se on hankit Taalainmaalt.

Kun ny en tätä vaa menis tappamaa.

Pukinpensaan alun sain kans föliini..ny pitää kattoo lämmin hyvä paikk.

Mukkaa läht myös konnamarjaa siell velje puutarhas se kasvaa luonnostas

kuusien juurakoitte huamas.

Oi ja tää taimi on hikkori..kuulemma valkohikkori. 

Taimi pitää lähes miinoittaa ettei vaa rusakot tai peurat syö.

Varjolilja sipulei tull kans mukka ku färi oll semmone oranssipunane.

Varjolilja on ehkä tähä veljeni puutarhaa tuotu sit taas Urjalankartanost..ehkä.

Mutt mä tein kokeilu.

Laitoin yhde sipuli palasiks..kynsiks ja istuti ruukkuu.

Loput veistin teräväl puukol siivuiks ja jaoin niin ett jokase

palasse jäin myös pikkase juurakkoo.

Katotaas sitt kuin tämä toimii. Kokeilu 20456B.

Sipulit on kuivun terassil viikonpäivät.

Tänäp karisteli mullat pois ja siistin sipulit.

Valkosipuleist katkasi varret ja nahkusti päälimmäise kuore pois.

Sipulit on alkan kuivuma mut ei tarppeeks.

Käsissässe tuntee kui pali viell vail on.

Plokkasi samatie valkosipuleist komeemmat eri kopparii..se on taas sit siement

 seuraava kylvöö mikä onki enne ku maa jäätyy.

Kuivattale ny koreis pikkase aikaa ja sit nämä korit siirtyvä ulkosaunall viel.

Yks mun unelma täytty ku isänt ost mull traktori. Iha mun toiveitte mukase.

Kyll mun kelppa. Puutarha sai samal uude apulaise.

(Mun lava-auto Torsti hajos kevääl)

Helmiorvokki on apulaise nimi. On sit semmost jyty kone ett huh.

Helmiorvokkii on piret hyvi. Vasen silmäki on alkuperäne.

Rekisteris on ja vakuutus on vuares on halpa.

Ny mä pääse taas hakee santta, peetä, katett, puitt, kivei jne..

Ferku on vm-53

Helmiorvokis on komee istuin..kerranki tarppeeks levee mun ahterill.

 Jouset istuimes on letkeet ja pikkase liikaaki notkuva..puupalikka hillitte hiuka.

 Piänell vaivall saa pykättytaakse semmose piäne lavan.

Nostint varte on vipu satulan takan tomonne nuppi..peränostin siis.

Helmiorvokin sähvöjohrot on kaikk uusit. Vimpaimet ja valot toimii.

Kaasu on ratis tua tappi.

Jos sattuu menee vaikk avain hukka ni peli käynnisty kampest.

Ja menee nii piänest tilas ympärs ett oikke mua hirvitti.

Erelline omistaja oll tehny peräkärry joka sopii täyrellisest Helmiorvoki tyylii.

Viel en oll kokeill kärryll peräs ajaa..sen tähde postilaatikko on viel ehjä.

Ny täystys vaa löyttä ajolakki semmone lerpattava nahkane..

kävisin pikkase kyllilläki.

Hissuksee terassill on kertyn syksyn asetelmii kasvei..kai näist jotai rakentuu.

Ny aika kuluis puutarhas. Huame kyll kutsuu leipätyö.

Voikka hyvin.

Tervetuloa Kahelinkulmalle Anne..

tääll on tämmöst.