lauantai 31. toukokuuta 2014

Härkälintu

Sateinen päivä jälleen takana mutta kohnaajaa ei haitannut yhtään.
Poikettiin pojantyttären kanssa järvellä.
 Aloittelija kun näissä lintujen tunnistamisissa olen niin epäilen tämän
olevan Härkälinnun.
Kotia rakennettiin kauhealla tohinalla.
Toinen toi kasveja järven pohjalta. Ihan kaikkea ei kelpuutettu.
Rakentaminen oli tarkkaa puuhaa..
välillä lämmiteltiin munia..
taas järjestettiin sisustusta..
Naapuri tulossa kylään..Silkkiuikku
Johan nousi karmee mylvintä..kräääk kräääk niinku sika olis huutanut
Pyh..mä meen pois. Kauhee meteli yhdestä vierailusta..
Olettasin että tämä taas on Telkkä ja monta suloista perässä
aika katras..miten noita vahtii
osa on aina jälessä..
Joillakin elämä soljuu eteenpäin rauhallisesti kivellä lepäillen..
Aaltojen kohinaa kuunnellen ja..
maisemia ihaillen!
Kaunista vihreää on jo järvelläkin.

perjantai 30. toukokuuta 2014

Puolustuksen puheenvuoro

Vuasie saatos on mont kertta kuull ett kuin kamalii on erillaise angervo puskat.
Levistyvät mokomat ku jualhein. Risussii ova kans.
Mä ole ny mones kohras erimiält.
Kaheli mäjel kasva rehotta tätä idänvirpiangervoo.
Mun mielest ei sen paremppa puskaa oll.
Anttaa levistyy vaa tilaa on.
Onk tämä ny nii ruma?
(kuvat on kyll napat sattee jälkkee)
Mun puutarhas tämäki kasvi on mahrottoma mainio.
Kaikill angervoil voi kauniist ja erulliset rajat puutarhaa.
Versoi tekevä ja se on mun mielest vaa plussaa.
Viihtyvä hankalis paikois ja täyttävä kiviset louhikot.
Kuka käske oll nii hölmö ett istutta esim. pajuangervo rivari takapihall
tottkai se kasva koht olohuanee nurkas ast.
Tarttis otta vähä selvä ens. Samantapast juttu kuulee ku ihmetellä
kui krantui on alppiruusut heti kualee.
"Se alppiruusu oll henkis tasa kaks vuat"
(kasvoi  keskell kenttura yksinäs ja heinät oll juurell isomppi ku koko kasvi)
Voi voi ja siihe kual..perk. Jokases kunno taimitarhas on 
oikke pätevii tätei milt voi ain kyssy ennen ku ostaa hoitoo jne..
Jaa juu mutt mun pitt pualusta angervoo.
  Mull näit angervoa aluei on mont. Uusseemma neliöö ku laskis yhtee.
Ne reunustava puutarha ku puskain takka alka mettä.
 Ne suajaava tuulit mikä puskee sualt päin.
Kissat makkaava puskis ja tekevä sinn katakompei.
Mä olisi pulas ilma ihanaist angervoo!
Ja kui piänell hoiroll se tulee toimee.
En tiä millai kuuluis hoittaa mutt mä hoiran näin.
1. syksyll mä leikkaa Mauken (mun moottorsaha) kans kaikk angervo
puskat siliäks tapill. Tämä tehrää kuure tai seittämä vuare välei.
2. sit ku pensaat on tapill heitetää juurell talvell tuhkaa.
Mull pakka tulema sammalta ja sit puskat harvenee.
Kevääll heitetää aikas kasat komposti multta tai sonttaa.
3. Tapitukse jälkkeisen kesän puskat kasvavat metrii ja sillo Maukke laulaa taas.
Lyhennä latvuksii 30cm. Ny se alkaa haarautuu.
Tämä kesä kukinta on menetet, ei haittaa.Vihreet on kumminki.
Täll systeemill mä saan puskast tuuheen ja runsaast kukkiva.
4. ja ku kesä taas tulee nii johan kukkii ja ei oll risune.
Nämä mun puskat ovat saanee Mauke käsittely viis vuat sitten.
Ny vaikutta silt ett Mauke saa huilat viäl mont vuatt.
 Angervo oksat soppii maljakkoonki.
Aina pittä niit flätäst tähä terassill.

P:S Jostaki luin ett yksitelle voi poistaa vanhoi oksii ja siten nuorentaa
näit puskii. Kyll seki varmast hyvä..pienell alueell.

Nii ett turhaa sitä angervoi parjataa!

 Me olla Torsti (mun lava-auto) kans roudatt
mont kauhia kantto mettäst tänä kevään.
Ny mä ole pessy ne painepesuril (aivan, luit oikein).
Sitte mä ole sipassu ne suhu maalill.
Tämmöne olio valmistu tänäp.
Johonkki yllär paikka mä se kiikuta, ans kattoo nyte.
Kahel on ain kaheli.  
 

torstai 29. toukokuuta 2014

Helatorstai

Helatorstai on kulunut vaihtelevassa säässä.
Aamulla paistoi aurinko jopa lämpimästi.
Sain tehtyä puutarhassa hieman siistimis hommia.
Istuttelin kurkutkin penkkiin lasin alle.
Pihapiirissä on mahdottomasti lintuja ja tälläinen pikkuinen
on uusin tulokas. En ainakaan ennen ole havainnut.
Oliskohan pikkuvarpunen?
Puolilta päivin poikkesin tikka metsässä.
En niinkään tikkojen vuoksi vaan puiden. Pellon reunamassa on vanhoja haapoja alue.
Pellolta tuleva tuuli saa haapojen lehdet niin upeasti läpsyttämään!
Melkoisen myöhään tänä vuonna haapoihin tuli lehdet, vai luulenko vaan..
Tätä havinaa niin odottaa koska se saapuu!
Vanhoja haapoja on jätetty kelottumaan. Tikoilla on mahtavat oltavat.

Sananjalan kasvunkin voi melkein kuulla kun lehdet aukeavat...raps raps rull rull
Iltapäivällä alkoikin taas satamaan. Kaheli meni päikkäreille.
Herättyäni aloin taas raivaamaan puutarha vajaani..kauhee homma.
Kaikkea on tullut kerättyä. Enemmin tai myöhemmin kaikkea tarvitaan.
Samalla tein loppuun taulun jonka sijoitin suulin seinälle.
Vanhoilla lankuilla (vuosia sitten varastoitu) jotka raahasin kotiin
oli taas käyttöä!
Tämä on nyt sellanen "romu taulu"
Vaja tyhjentyi millin kun vanhoja aterimia tähän kiinnittelin.
Sinkilät ovat näppäriä monessa kiinnitys hommassa kuten tässäkin.
Elsa ja minä toivottelemme leppoisaa jatkoa kaikille!

maanantai 26. toukokuuta 2014

Kaunokainen

Ostin keväällä koristekirsikan josta jo pitempään olen haaveillut.
Kevätsuudelma on kyllä kaunis jo nyt hentoisena taimena.



Istutin tämän kaunokaisen rakennusten väliin ja koitin kaivaa
ison multatilan.
Reunustelin vielä paksuilla laattakivillä.


Koristekirsikka Kevätsuudelma

Prunus 'Accolade'
Vyöhykkeet I–II 
Koristekirsikka Kevätsuudelma on alunperin Englannissa risteytetty Prunus subhirtella x Prunus sargentii. Lajike julkaistiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1952 nimellä Prunus ‘Accolade’.
Koristearvo perustuu aikaisin keväällä avautuviin vaaleanpunaisiin puolikerrottuihin kukkiin. Kukkiessaan puu näyttää aivan vaaleanpunaiselta huntupilveltä. Myös tumman roosan väriset nuput ovat erittäin kauniin muotoiset. Puulla on myös hyvä oranssinkeltainen syysväri. Kevätsuudelma on viehättävä kukkiva pikkupuu.

Teksti kopioitu Viherringin sivuilta
Viherrinki linkki 

lauantai 24. toukokuuta 2014

+44 astetta

...näyttää parvekkeen lämpömittari. 
Aurinko on painumassa jo metsän taakse ja mittari puolivarjossa.
Ikuistin vähän kesäisiä näkymiä puutarhaan.
(joku fläikkäki toss linssis)
Tässä kuvassa näkyy tuo alamaa ja mun isompi kasvimaa.
Perunat muhii penkeissä.
Tämä näkymä on etelään ja tuon koivikon takaa alkaa suo.
Näkymä pohjoiseen. 
 Ison männyn takana on tammi josta aikojen alus katkesi
latva ja se kasvattaa nyt oksia levälleen.
Tammi vahingoittui rongostaan alhaalta ja valutti
viime kesänäkin aikamoisesti mahlaa.
Seurailen tarkasti tilannetta ja nytkin pelkäsin että tammi
ei talvesta selviä. Toisin kävi, jo vihertää.
Talon takaa ei tilanne kuvia saa kun katto on edes.
Seuraavat parveke kuvat tuleekin otettua kun ruska saapuu.
Nyt täytyy valmistautua töihin lähtöön, tulee hikinen yö!  

Ihmettelyä

Mikäs kiire tässä, valmiissa maailmassa.
Niinpä, noinhan se sanonta jotakuinkin menee mutta...
puutarhurilla vaan tuppaa olemaan kiirettä.
Tai ainakin minulla. Kaikkea kummaa pitää väsätä ja siistiä.
Istutella, kaivaa, kitkeä, kastella, kylvää, kärrätä jne..
Miksi?
Muutama päivä sitten Maija blogissaan Rynttyliisa esitti mahtavan
kysymyksen; "Mistä ne puutarhaihmiset reppii sen puhdin tarttua rikkaruahoihin?"
Mietin vastausta ja se ainakin minun kohdallani on päivänselvää
se on intohimo puutarhan hoitoon.
Kyllähän se kuitenkin on tarkoitettu niin että ihminen kulkee kahdella
jalalla, eikä konttaile tai kyki enemmän osaa elämästään..vai?
Oikeastaan mitä sen on väliä vaikka minunkin aikani kuluu
takamus kohti taivasta? Silmä tai silmät aivan sama.
Monasti sitä kuulee jopa lievää irvailua puutarhan hoitamisesta.
Mistähän sekin johtuu? No jaa, kunhan pohdin.
Puutarhan hoitamisen lomassa ehtii kyllä muutakin tekemään.
Meille on ilmestynyt näitä tiilenpunaisia paksunokkaisia lintuja.
Kuvia on vaikea saada. Istuvat männyissä ja pudottelevat käpyjä maahan.
Olen vähän huono tunnistamaan näitä mutta olen päätynyt Isokäpylintuun.
Eilen illalla tai siis yöllä istuin terassilla ja kuuntelin metsän ääniä.
Suolla oli kurjilla jokin kahnaus, meteli oli ankara.
Kun saivat asiat sovittua ja öinen hiljaisuus laskeutui..
alkoi kuulumaan "surrutus" metsästä.
 Rupesin epäilemään jo että kuului minun päästäni.
Kyllähän sekin ihmettelyn aihe selvisi. Surruttaja on Kehrääjä.
Luontoportti (linkki) 
tuossa linkissä on myös ääninäyte
 Poikkesin metsällä tekemässä herneen tuki keppejä.
Metsätien varressa havaitsin oudon kasvin.
Kukinta alkoi olla jo ohitse. Ihanaa roosaa.
Pienen selvityksen jälkeen nimikin löytyi syyläkevätherne.
Kesän merkkejä näkyy kaikkialla. Lehmätkin ovat päässeet ulos.
 Kotitien varrella on pieni lammikko jossa ratsastajat 
viilentävät ratsujaan..tämä on niin kesäistä!
Mukavaa viikonloppua kaikille!
(Lamohietakirsikkakin jo kukkii)

 








tiistai 20. toukokuuta 2014

Etenee vauhdilla..

..tämä kesän tulo!
Lämmintä ja sadettakin on riittänyt.
Puutarhassa kaikki on humahtanut kasvuun.
Ihan ensinmäinen unikko tietysti piti ikuistaa
Patjarikko kukkii. Sarvi-orvokki änkee tännekkin.
Antaa mennä, en ole turhan tarkka.

Lemmikin menoa olen hieman rajoittanut.
Oikeassa alakulmassa on "risuja" siinä pitäisi olla elefanttiheinä.
Olen huolissani, onkohan se nyt kuollut?
 Jo on aika kevät kun vanha luumupuukin kukkii.
Kukkia ja naavaa oksilla.
Kirsikka on myös aloittanut kukinnan.
Nämä tulput ovat tosi vanhoja ja aina vaan jaksavat kukkia.
Tyttären kanssa muisteltiin että lienee jo kymmenisen vuotta
kun nämä istutettiin..lajikkeesta tietysti ei ole mitään tietoakaan.

Käänsin tänään käsipelillä isomman kasvimaani istutin
perunan, sipulin ja herneet.
Nyt on sitten kahelin kroppa jumissa muistuttaa tätä kirjainta->> Z
ei ole vanhaksi tulemista!