Tökkii, tarvis ja täytyy

Tökkii sano Kaheli ku tarikoll veti varpaasee.

Meni samall uuret saappaatki.
Samall tull tietys lyhennetty tarvis listaa..kasvimaa käännetty.

Ja mitä tulee siihe tarvis listaan ni se on tähän aikka vuarest oikke pitkä.
Kummallist kui semmone lista sit muarostuu?
Puutarhas ku häärää ni usein se sana tarvis pökkää suust tai ainaki
se kiaruu jossaki pään sisäll ajatuksis.
Eik se tarvis vois jo vaihtaa? Tökkii jo se sanaki.
Tarvis otta vesuri ja ruakot nua rankat.
Tarvis leikat nua angervot.
Tarvis kaattaa tua koevu.
Tarvis pest ikkunat.
Lista on muuto nii loputo.

Laikkuköynnös saa jo syksyn färei
Ensinnäki tarvis listast tulee pitkä ku sill keksi heti selitykse miksei
sitä voi lyhenttä..oteta vaik ny vesuri homma..ei oll vesurii ku se on terotukses.
Tarvis listall ei tarvittis eres laitta tollast sanaa ku ikkunoitte pesu.
Kun en mä kumminka niit pess ku se homma tökkii. Lyhenty se lista heti. 

Vahinkos syntyy kivoi färei mikkä sopii yhtee. Tummalehtine selja ja leimu.
 Ny juur tökkii blokkeri ja seki harmittaa nii pall ett koneell
istumine heittää ison tökkimise kehii.
Jotenki on vaa tull semmone olo ett kiitää mialummi ulkon ny ku nii
kivat kelitki on päällänsä.
Hiukka kesää jäljell ja viäl valosat ehtoon krahut.

On tässki kivat färit..vahinkos. Happomarja ja mikä toi punane apila ny olika.
Sit kumminki on juttuja jokka täytyy hoitaa.
On se veikeet tää ihmise elo ku oikke miättii.
Täytyy on melke sama ku pakko.
Täytyy siivot..se mä mainitte usein.. 
Opiskeluaikan opettaja jo sano ett mikkä ei oo pakko ku kuall.
Voi tollase lausee heittä sillo ku onneton opiskelija menee kysymä ett
tarviik tull tiistain tenttii? 
Yksinkertasest täytyy asioit vaa on lopunperin. 
Nii vaik onk? 

Idänvirpiangervon leikkaus odottaa. On nii kivat färit.
Täytyy lähtee mettää on taas positiivine juttu.
Jollei menn ni ruppe tökkimää.
Tähän mein isänt vois sanoo ett kui täytyy? 

Ihanainen vaahtera saa jo raikast syksyn ilmet.
Jotenki mä oon viell enemp kesän puallell vaik luonto sanoo hissunkissun toist.

Vanha luumupuu tuottaa mukavan sadon jaksaa vaikk välill tökkii
Sadonkorjuut olis tässäki. Mull tökkii ny tää puuha.
Näitäki luumui mä kyll söisin vaikk kuin pali mutt sitt tulee kiiru..
ei töki ainaka yks juttu..hmmm
Mitähä näist tekis ettei tarvis sitä sokerii tuupat joka paikkaa? 

Rautatieomenapuu on vast piikkune mutt ihan täynn omppuja.
Olen hävittän jo pali kesäkukkia pois. Pessy ruukkuja, kippoja ja saavei.
Jotenki kesäkukat oll jo nii kärsineit ett rupes neki tökkimä.  

Mettän kulotusaluee reunamalt hain tämmöse heinäturppaa.
Minust kiva toss ruukus. Pikkusell tuulell heiluu kivast.
Nykkö toss kellastuu ni tulee färiiki.

Elsall ei koskaa töki mikkää ja kaikk on kivaa.
Etenki nyte ku oravat ja närhet on saapun tyhjentämä tammee.
Terhot kiitää parempii varastoihi hurjaa vauhtii.
Kiitämist voiki seurat jähmettynees tilas vartinki.

Neilikkaruusu
Osa puutarha kasveist läht kukkima uurestas ku kosteutt
on tullu tännekki mäkkee. 
 Tarvei tämmönenki postaus ny kyhät ku pali tökkii.
Helppas kumminki.
Ny tarvii lähte suall vaikk täytys men tyhjämä pesukonee nukkasihti.
Mukavaa viikonloppua kaikille täält kahelist.
Toivotaa ettei oll teill tökkimist..millaa tavall. 

Ihmettelyy ja mietteitä puutarhasta

Kyll maar on oll taas sukkela kesä.

 Mahtaak tarhuri oll iha sata koska tyytyväine?

Jos ny sit jossaki sataa pirskatist ni miksei meill sada ku on aikas kuivaaki?

Jos ny onneto toivoo sadet ni sataak viikon pötköö?

Talven menetykse vieläki kirpase mutt yllättävii ihmeitäki tapahtuu..

ett täss kohta tarhur saa oll tyytyväine.

Semmost se on puutarhuri elämä, aikas jännääki joskus.

No mutt sain tämmöse pensaa äiteelt. Heisiangervo "Amber Jubilee"

Jännä pensas vaihtaa värii kasvikaude aikana.

Uus kasvu on juur tämmöst oranssii tai kuparii. 

Myähemmin vihreekeltane tai punerva.

Mä tykkä kovast kasveis jokka koreilee lehdilläs.

Pensaa laitoin valosse paikka. 

Muutama päivä pääst mä vast huamasi ett jotaki tuttuu täs Amberis on..

..nii juur tajusi ett mull on jo yks samanlaine pensas.

Taimikylttie kaivelu vahvist asia.

Tämä vanhemp vaa on ain tummapunane. Paitti tua uus kasvu.

Kasvupaikk on vaa melko varjone ja taita oll hapanki maa.

Yks ja sama pensas mutt melke kaks erii.

Heisiangervot muutenki viihty tääl ku ova melko vaatimattomii

kasvupaika suhtee.

Iloa tuottaa kovast kasvit ku ens ne on todennu kualleeks. Merkilline juttu muute.

Kultaprinsessa näytti silt. Yks kränäkasa vaa.

Kasvun alettua voi vaa tarhur ihaill voimaa.

En orottan kukintaa mutt seki tuli!

Etelänruusuruoho on ain oll kookas jättiperennapehko.

Muutamii kukkii ny sentäs tull. Kärsiny on mutt sitkeest ruskee läjä alko vihertää.

Likipitt etten jo kiikan tätäki kompostii.

Koristeraparperin hurmaavaa kukintoa tuskin tulee mutt kaveri on henkis!

Isohirvenjuuren kaivoin jo ylös kasvupaikast.

Oll tappion mieliki jo pääl ku oon ite tämä siämenest kasvattan.

Kuin meninkä sit pöyhimä juurako niskaa ni se hiukk vihers.

Ajatteli ett jottai homet pukan. Siirsin koko kasvusto eripaikka.

Sielt se tulee ja puskee kukkaa. Kolmemeetrist komist ei tull.

Vanhall kasvupaikal on ruven tuuppama siämentaimii.

Oivoi ja sitt tämä tummalehtine selja. Nii pali tätä on räävitty.

Ens tämä söi peurat tapill..siirsin lähemmäs taloo. Sit se söi rusakko.

Kevääl jäljell oll yks kuivettunu krääkki.

Siirsin se puretust kukkapenkist ja tuuppasi olemattoma

tapin multtaa. Ei kulun ku reipas viikko ni ensmäine silmu paisu..

ei kerkke kukkima mut mitä se välii. Sitkee sissi.

Ympärill tulee talveks miinakenttä tai ainaki teräsverkko.

Mont muutaki selviytyjää on onneks tull esii.

Rantavehnä kasva mull kuivas kalliokolos. 

Heinää on kyll huijattu..se kasvaa

oikeest saavis mis vaa piän reikä pohjas. 

Oli varma ett jäätyn ja menetetty on heinä.

Joku vihree ruahon korsi sielt törrött mut oli nii laiska etten välittän

ruvet runttama saavii tualt sepelin alt ylös.

Ja sitt ku mä muisti koko saavin nosto ni näinki ett henki pihisee kasvis.

Rantavehnä ei oo koskaa oll näin upee.

Kuva on hiukka huano tuoma noit väreit esill.

Mantsuriankärhö on kasvan vuosii mull kasvarin takana. Kasvari puretti kevääl.

Kärhö vedin tapill ja oleti ettei tair viihtyy enää ku kasvar on poistett.

Muutenki kasvusto pääll trimpattii ku purku oll pääll.

Kasvari tilall mä tein rankoist aidantee, tai siis yhdel syrjäl.

Ei passaa kyll mittä olettaa vaa kattoo mitä tulee.

Ja tulihan sitä aivan komee kasvu, ei koskaa oo oll näin täynnä kukkia.

Korkeuttaki lienee jos maksimi kolmisemeetrii.

En huaman ottaa kuvaa hiukka kauempaa..toine kert sitt.

Merikaali ei kuki sitt tänä kesän. Joku on tehny siit pitsituukin.

Muutenki kirpat veteli taas kaikk lehtisalaatit. Ruusuis on pali kirvoi.

Monesorttis ötökkä ja lötökkä on tehnyt tuhojas mutt katota kuin kasvit selvii.

Mä en pysty kaikki truiskuttama mäntysuapall ku ei pystys muuta tekemäänkä

sen jälkee..mä luavuti semmose taistelu olkoo.

Mont piänt puuhaa on puutarhas. Mustikkan poimita on kans alkan.

Käpyi mä ruukkaa kans "poimii" tielt sopii katteeks pensaitte juurill.

Mont korii on jo täynn..joskus homma etenee joskus tulee estei..
Lomaki loppuu koht..huh.

Nii ja sitä sadet orottele.

Tykitys jatkuu..

Puutarhan kukkien kukinta jatkuu ihan roihahtamall.

 Vaikk vuosittain kuvaile paljo samoi kukkii silti ne ain haluaa

ikuistaa itselle kuviks..muutamie kukkie kukinta on menny iha ohitte.

Kuvis säilyy myös muisto siitä miten jokin kukka kukoisti tai miten jotku

värit sittenki sopi yhteen..tai sitt ei laisinka.
Kuvaamisel on myös se pointti et ku jos ja kun kumminki jottai uutt
hankkii ni tulee paremmi miettitty kasvupaikk.
Kummallisest syyst ne kasvi kumminki lähtee vaeltama..

Valkone hujoppi on ny vauhdis. Nyte sitä pukkaa sielt sun täält puutarhast.

Joinaki vuasin sitä on ripaus penkkie kulmis.
Tämä kestävä sitkeys on koreakärsämö.
 Luonnos sitä tapaa kosteil kasvupaikoil.
Mun puutarhas kasvupaik on kuiva ja tuuline.
Joiden kasvie sopeutumine on kovast yllättävä.

Koreakärsämö on muunnos ojakärsämöst tämmöne kerrottu härpis.

Pensasruusujen kukinta alkaa hiipuma.
Ei hätää tämä keltaheisiki on mahdottoma kiva.
Muutenki heisi on just sellane ku meill viihtyy.

Kultahelokkii,ruusujuuri ja taitaa toi punerva oll jottai syysmaksaruohoo.

Nyppykurjenpolvi sit kukki salamana mut kukinto jäi ikuistamat.

Tämä kokkoses puutarhas ku mullaki on ei iha kaikki ain kerkki huamat.

Jäljel jäi nämä erikoise siämen..olisko melke tikarit.

Rimpsureuna unikot on vallottan taas pontevast kasvilavoje käytävät.

Kitkeny ole unikkoo poiski ku porkkanapenkki on porkkanall.

Punapäivänkakkara jo lopettelee kukintaa mut sopii kivast yhtee tuon lehtolaukan kans.

Oikkeel oleva on kimikkii ei ehdi kyll kukkima mut onneks on selvin talvest.

Asterei ja asterei..kurjenkellot ja pähkämöt koitta pitää puolensa.

Arnikin kukinta meni kans hiukka ohitte mut hauska tämäki on vaikk

vaik liipottaa terälehtiäs jo alaspäi.

Perhoangervo on iha täynn nuppui..valkone pilvi huojuu tuules. Ihanuus.

Talvi vei valkose isotähtiputke mutt onneks tää punerva säästy

Varjoliljan kukinta on alkanu. Kuva on napattu vessan ikkunast.

Niii ja tää on tietyst prinsessa Elsa NelluLäpäLäpsäkkä.

Rakkaall pikkusell on mont nimee. 

Päivät liipoteta pihall mut yöks tulla aina mamman viereen.

Mikä kumma salane viesti onkaa tuoss kepin pääs ku kaikk

kissat vuoroos sitä käy nuuhkimas!

Koeranputki

Alkukesä näyttävä valkohelma on kukassa.

Koeranputki on ny tänä vuann luonnonkukkien päivän teemalaji.

Nii tota päivä vietetää 19.6.

Mä usko ett koeraputki jakaa mielipiteit pualest ja vastaa.

Minust se kuuluu kesään ja tuo valoa ehtoo hämyssäki.

Kasvi on hyänteiste mielee ja ussein se kukinnoist tapaa jonku koppiaise.

 Puretu autiotalon raunioihi on hetkes kasvan komee kasvusto.

 Pikkuteiden varsill on hulppeat koeranputki kujanteet.
Varovaisest näitt mettäsi teit saa ajel nyte ku elukat poukkii taas tiell.
Yhten ehtoon ku hurrutteli järvell ni auto eres poukot kaks kurje vauvaa.
Punaruskeit palleroi keskell tiet.
Toine vanhemp oll jo kerin tiä ylitte ja piiloutu peltoo matalaks. Raukkane.
Nii teki se takanaki tuleva mutt sillo se sisuuntu ja huusi iha mahdottoma
tuskasen suu ammollass ja syöksy mun autoo kohti.
En voinnu ajaa eteenpäin ku toine vauveleist tönöt viell tiell.
Mutt en oll ikuna nähny nii pienii kurkii enkä ison kurjen suun sisäll..
mutt ny tämäki tull koettuu ja oll kamala tilanne.
Jos en olis ajan nii hiljaa...huh.. 
Jatketaas taas.. 

Hyvin tää kasvi sopii muitte luannokukkie joukkoo..

Mettäkurjenpolvetki rehottaa ny yht komeest ku koeranputket.

Mä ole antan koeraputke levistyy puutarha reunamill mutt

kyll se kukkapenkkeihi tulis jos antas taimie vaa tekkeentyy.

Hyvi tämä harsomaine kaunotar sopii vaikk mettäruusun kans kimppaa.

Niii ja taustakasvin mahrottoma mainio.
Minust mainio pari purppuraheisiangervo kans.

Kotitiell poukkoilee oravan penikat.
Eile ku tuli kaupast näin jo kaukaa ett ny siell on valtava
hevose peekasa keskell tiett..
Joojoo siell makkaa meijä Börje!!
Eikä tee sitt elettäkä ett siirtys syrjää.
(en tie onk mahdollist ett tunnistaa mun auto)
Täyryi oikke autost noust ylös ja kuvaukse jälkke
pittää ankaraa metelii tollasell rontill!
Mittää kurii oll munka kissoill.

Ajelkkaa varovaisest.

Nii pall on satan..

..vett koko armaa päevä!

Hyvää tiätyst tekee luannoll jo saada kosteutt.

Vaikk mä tämä oikke hyvi tiärä ni silti mä toivo ett huame ei

enää satas ku mull olis nii pall hommii mäjell.

 

 Kultaherukka kukkii koht

 No hyvä se on välill huilatakki tai mä mittä huilan ole..

erityisemmi. Huushollii siivon vaa.

Ittelles ku ei voi mittää ku kuikuilee vaa klaseist mäjel ja huakailee.

Pilvikirsikka on iha täynn nuppuja ja kukinta on jo alkanu. sade ei haittaa.

 Yks vuas ku ei satan seittämää viikkoo meijä mäjell ni

kuikuili klaseist ja huokaili odottae sitä sadet.

Näin tämä tiätyst menee.

Verililja on ihan täynn pikkuruissi pisaroi

 Sadevesi tynnyrit ova ny sitt kaikk täynn.

Ole karan vaihtamas saavei rännie all ku pikkase sade pitän taukoo.

Kissat ova maannee kokopäivä sisäll.

Börjen täytyy kokoaja likoi tumpuleerat..

Joskus tulee sellane olo ett kissat aattelee ett tämä kurja keli on 

muute mamma sun vikas!

Börje on majaillu terassill ja oottan ett pääsis vesimyyrii jallittama.

Mont päivä se on viettän alamaa ojan parttaall kytikses.

Vesimyyrä per päivä pitää kollin kunnos.

Börjen takan toss onki mun tämä päivä askartelu tuatos..

risulyhtyhärpäke!

Tarvittii kivei, kaisloi, tervanaruu ja lasipurkki.

Kuumaliimapistooli kivie kiinnityksee.

Ikune kynttilän polttaja ku oon ni halusi jottai erillaist terassi pööräll.

Mut samall semmost krouvii juttuu..

Aika kivast se valo kaisloje välist kajastaa.

Tervanarust tulee kiva tuoksu.

Hyvää alkavaa viikkoo vaa kaikill.

Mä pirä yhde viikon kesälomaa siis leipätyäst.