Rentukka

Sairastupalaine on tänäp alottan lenkkeily minimis mittakaavois siihe entisse.

No ei siit se enemppä..sitkeest vaa kuntoutumist.

Poikkesi kurkkima puroll. Johan oli jo meininkiä matkass.

Kellertävää jäät oli paikotelle puron pohjall ja näkymä oll 

sellane kultane..tie vaikk sitt kumminki olis kulttaa..

Kannon nokas mä sitt hiukka aikka istuskeli ja kuunteli puron solinaa.

Kuin sitt sattu silmiini tämmöne pähkylä. Oll jäätyny puro reunamall.

Mikä tämä oikke vois oll?

Tammeterholt näytti. Ympärill ei kyll ole tammen tammee.

Voihan oravat tietyst kuskat terhoi pitkänki matkan pääst.

Ja tuo oksa tai mikä lie varsi ei näyttän tammelt. 

Mun tuli juolaht miele ett olisko isovesiherneepähkylä?

Viell mä mene ja kisko sen ylös kunha täst saan itteni semmose 

kiskomis kuasii viriteltyy.

Täss onki sitt ihmettelemist. Rentukan vihree verso?

Höyrystyny vesi on jäätyn ympärill.

En meinan uskoo näkemääni..

Kattokaas tätä..täss rentukka tuupan jo melkose komeet ontot varret kattomaa

kevättä. Lehdet alkava avautumaa tollase pyäreet ja herttatyviset.

Varsi tosiaa oll ontto ja kalju. Tuoksu oll tyypilline tympee rentukka.

Kuvas tuoll kepin takan näkyy kans komeen tanakka versoiluu.

Puro alajuoksull kasvustoo oll lissää. Tämä on sellane kohta missä rentukka

turpas on yleensä keväisi mahdottoma iso. Niii-i ja kattokaas mitä sielt pukkaa!

Kyll maailma on mallillas.

Puro on kyll ollu sula koko talve. Jäät oli kovill pakkasill

mutt jään alt kuulu lorina. Notkone paikka ja varma isot kuuset suojaava

kans puroo kylmält. Siltiki mä ihmettele. 

Mikä muu kasvi vois oll nii samanlaine ku rentukka

ja juur samoill kohris ku se aina täss puroll kasvaa.
Kotii tulles meni ja potkin konteillani näkyvii
lammikon rentukkakasvusto kohda. Iha ruskee turpas!

Oll siell kaikkee muutaki hienoo koristett...kuusen oksat

Jäise korvakorut?

No luonto on ihmeelline.

Ihmettelemisiin täält kahelist.

Asuta sitt kiuaskiveitte pääll

Tää on ny sellane postaus ettei pali mimmonenka.

Mä en näist asioist tiedä ku tripu sielt ja hipu tualt.

Ole tutkin iha kummallissi asioit, mist en oikke ymmär mittä.

Kaikk sai alkus oikeasta siit ku mä näin se virallise ilmotukse

museovirasto sivuill ett mein kotitie on kultturiperintökohde ja

 loput tiest muinaisjäännöst.

 Alapualell ote museovirasto sivuilt ja tietyst lyhensi tekstii.

 Vaanin säteriltä tie kulkee aluksi harjun laen männikössä kohti Panelian kylää, kunnes kääntyy seuraamaan muinaista Panelianlahtea rajaavaa oliviinidiabaasiharjannetta. Karttoihin vanha maantie on dokumentoitu vasta uudella ajalla, mutta kulkureittinä se lienee jo keskiajalta.

Soistuva Panelianlahti ei ollut kulkukelpoinen kuin jäätyessään sydäntalvella, muuna aikana oli käytettävä kuivia kannaksia ja entisiä niemiä. Vaanin kankaalta Eurajoen Sydänmaan kylää kohti kulkeva tieosuus sivusi Panelian kylän maita, vaikka tie ei kylään saakka johtanutkaan.
Kulttuuriperintökohteeksi on osoitettu tien päällystämätön osuus, joka erkanee vanhan linjauksen mukaisesti nykyiseltä Eurajoentieltä  ja jatkuu kunnostettuna yksityistienä, ylittää uudemman Koivistontien ja jatkuu metsätienä (tunnetaan nimellä Vanha maantie), kunnes yhtyy jälleen Eurajoentiehen Euran Kahalassa Eurajoen kunnan rajan tuntumassa. Vanhan maantien kokonaan käytöstä pois jäänyt loppuosa (n. 200 m), joka on rinnakkainen Eurajoentien kanssa, on osoitettu muinaisjäännökseksi.

Ajatelkka ett mun nurkis on joskus oll meri.

Mä ole ny luken jopa historiaa hiukka tarkemmi..

Panelias tai siis söpöläs on asut jo n.3000-luvull eaa.

Mert oll viell pronssikaurell. Sitt tua meri rupes vetäytyy.

Varma tietto on ett Söpöläs oll 1500 luvull parisekymment pirtti

ja näin olle oli Ala-Satakunnan suurin kylä. 

 

No mitä sitt on diabaasi ku semmose harjantte pääll asutaa?

Oliviinidiabaasi on kivee mist tehdä kiuaskivei.

Meill onki muute oma louhimo tuall pellon reunamall.

Tämä kivi mink mä ole laahan kallioll onki sitt sitä diapaasii.

Mä meni iha sekasi ku rupesi lukema geologiaa..

kaikk sedimettikivet, metamorffisekive men magnakive kans

sulamaa yhtee syssyy..tulivuares ja mun pääsän.

Se vaa ymmärsin ja tajuunki ett kaikk nämä

geoloogise systeemi vaikuttava kasvillisuutte ja muuhunki

eliöstöö..

Ny mun pitääki sitt taas osta uus kirja..jonka jo tilasinki.

Täytyy kai kivihullull on kivi kirjaki.

Pikkase tarkemmi ole opiskell tost suast mikä toss mein pirtin eteläpualell

on..kuvaukse sanota ett seki on muodostun diabaasi harjenttee taa mäen pääll.

Me ollaanki täss sitt tua tiän ja suan välis..keskell harjannett.

Suaki on suojelukohde.

 

Kuva on otettu viimeviikoll.

Kulttuuriperintotiell eli mein kotitiell on tämmöne silta.

Olla ajatelt ett kuin vanha tämä pytinki mahta oll.

Ollaa oltu ja ollaa edelleenki hualiss siit ett silta on pikkase romahtan.

Syyn on julmetu raskaat tukkirekat joit varte siltaa ei ole tehty.

Voi oll ett täst yli on enne ment jottai puit pitki.

Kuva on otett eile. Sualt tuleva vesi sulaa ja lorutta purona sillan toiselt pualelt.

 Mun energine tätini meni ja pläjäytti museovirastoll oikke

hyvä s-postin ja siihe aikas pian vastattiinki.

Kirje oll heti välitett läns-suame kulttuuriympäristö päälliköll.

Ny me vaa varrotaa kosk asia tulla tutkima.

Oikke ruppe jännittämä tämä mein rojekti. 

 Kuva otett maaliskuus 2015

Mun äitee on varma ett häne isoisäll on tekemist tämä sillan rakentamise kans..

jos ei sillan ni varmaa on ett on ollu tätä tiett kunnostamas.

Kuva otett toukokuus 2015

 Voiku saatas toho sillall merkki ettei rekat tuhoo sitä!

 Mä sain lahjotuksen vanhoi valokuvii.

Täss kuvas on äitiniäiti ja hänen äidinäitini isä.

Ja tietyst muutaki perhet.

Tua liiviherra istumas pöyrä vieres on..

tienrakentaja mutt ehkä tuan sillanki rakentaja?

Kaikk kuvas oleva ihmise ova jo kuolleet..

paitsi tuo pikkune vaaleva tukkane tyttö tuall ylärivill.

Hän on mun yks tätini.
Myöhemmin sain kuulla että vasem.laidassa oleva tyttökin vielä elossa.
On nää tarkkaavaisia lukijat, kiitos. 

Tämä liiviherra on menehtyny 1952 mutt 

mone kiemura kautta sain selvill ett häne ensmäine laps on syntyn

1892 eli voida päätell pikasest hän oll sillo joku parikymppine. 

Digiarkistot ja Hiski on sitt mielenkiintost luettavaa. Sukututkimus juttuja.

Mä jatka ehdottomast noitte arkistoje tutkimist.

Katotaas ny kui mein käy saadaanko joku tutkima siltaa?