Puuhaa ja ihmettelyy

Päivät ne ihan kiitämäll kuluva. Puutarhas saa aikas kuluma ja ittes väsyksii.

Mutt on se kaike väärtti tämä puuhastelu tai joskus iha raatamine.

Aamull ku mene ulos ni yhtäkkiseltäs onki paukahtan ilta.

Ehtoon ei kaua unta tarvi orotell tulee minuutis..tai joskus ei tuu.

Sillonko ei tuu ni joku lihas kramppa tai kolottaa.

Keväine ongelma ku kropast löyty jottai uusii lihaksii.

Oikeastas kamera ja koneki on saan huilat. Välill puhelinki ollu hukas.

Jokane päiv mä ole käyn kyttämäs joko kirjopikareis on nupui. Ny oli jo aika isoi.

Pikareitte takan näky jottain todella piänt ja merkillist. Mitä täst mahtaa oll tulos?

En ole mittä laittanu tähä kasvama. Voik pikarit lisääntyy siemenest?

Talvell mä lujin oikke mont kirjaa luontopihast. 

Riku Cajanderin kirjat lienee niit parhaimpii noin niinku mun miälest.

Mä päätin ett ny mä terästäyry..haluun puutarhaan lisää elämää.

Ötököit, perhosii, elukoit, sammakoi jne..ja eritoten pölyttäjii!

Ja niit siilii. En käärmei. Ensmäisi ei oll, mutt toisii on..pah.

Kunnostin siis reippaana tämän isohkon ötökkö hotellin.

Osa pölleist oli maatunu, vaihdoin uudet tilalle.

Kaarnanpaloja survoin viell isompii reikii ettei tuule iha läpitte.

Ei menny haaskuu ne huonotkaa pöllit. Jätin heinikkoo ne lahoamaa.

On tääki puu ollu monen koti ja on varmast vieläki..tai jos jokku

ny löytää täst uude kämpä ni hienoo. 

Jokane kränäläjä, risukasa ja kiviläjä voi oll jonku asumus.

Semmose puutarha reippaa apulaise.

Kallionpääll rännin alle tekasin linnuill kylpypaikan.

Saattaa tää houkutell sammakoit ja kaikki lutikoitaki.

Ei oll kaunis mutt linnut hokas heti uude kylpylä. Sinitiaine

kävi pesull ja mahdoik jottai nokastakki tost kannost.

Kallionkolois kyll makka vesi mutt se kuivuu ku kauhia lämmit on..

toises pääs puutarha nurkas on lammikko.

 

Kasvimaat on sitt kunnostettu. Piän ja isomp.

Jälkmäine kuuluu siihe raatamis osioo. 

Hetke mä miäti ett kehtaak tämmös kuvaa eres julkastakka.

Kauheet ku isomp oll kamalas kuasis. Syksyll en asia hyväks tehny mittä.

Erestäs löytää mokoma laiskuure. Perunoitaki oll viell maan uumenis.

Ne perunat oll aika vetise olossi. Heitteli ne nurmikoll.

Mää meinasi tähä homma iha uupuu. Tarikoll vetelil kaikk rikkaruahot

veke ja oli kyll raskast. Maa oll mojova pehmeett mutt täyn jottai heinäkasvi

ja apila turppai. Hyvi vähä oll jualaheinää.

Isänt saa viel pöyhäst myllärill maa kunha ensi heittele siihe vähä

hevosen peetä kyytipojaks.

Jossaki reunamall oll hiukka sammaltaki. Kalkin tarvett lienee.

Kalkkii ei vaa ny kannat sin roimii, olis tarvin huamat aikasemmi.

Pirtin kalkkivarastot on loppu ku ole levittän sitä 50kg.

Tämmäses mettäse puutarhas on luantasest aina hapant, maaperä sen takaa.

Vaikk mä roimin kaikk tuhkatki puutarhaa se vaa ei riitä.

Jokatoine vuas onki sitt kalkkin kans souvi.

Aamull ku heräsi ni kaks kurkee oll ruakailemas alamaal..

niil vissi kelpas ne vetiset perunat ja lukuisat kastemarot ku 

pöyhin tota maata..

Sain mä se sitt valmiiks..huakasi raskaast. Selkä oll nalkis.

Vattula ja marjatarhan kunnosti samall.

Tukipuitte päihi lisäsi ruukkuja pölyttäjii varte.

Vanhat saviruukut on hyvii tähä tarkotuksee ku sisäpuall on sellane

huokone ja ötököill tarttumapintaa.

Hommaa tehdes mä muistinki ett mull on siemenii 

ostamati. Pitää tarkastaa varastot. Taida lähtee huame siämenkaupoill.

 Herukkapensais onki jo mojova viherrys.

Puusilppu kate on pitäny rikkaruohot hyvin pois.

Sen vertta kurkkasi katteen alle ett maas oll pali kastemaroi.

Tull miälee pakosti ett ootteko nähny koskaa matoja pussimullas?

Vuasii sitte rupesi laittelee naamioit tähä vanhaa mäntyy.

Sielläki ötököt korteeraavat..en tullu vaa ajatelleeks yht juttuu.

Pihapiiris on häärin ahkerast kaks puukiipijää.

Kovin arkoi ne ei oll mutt vikkelii pikkusii linnui.

No syyki selvis tänäp.

Isomma naamarin takan on pesä.

Olenki sitt ihmetell moista touhuu mutt en ajatell

ett ne pesä pykkäävä toho.

Hämähäkei näis naamareis on ja luuli ett niit sielt hajetaa.

Siell se sitt on ja vaa reilu meetri maasta..

Kaike lisäks liki on viell aitan terassi jossa mun kissoje

keinutooli jossa ne torkkuva päivisi.

Toivotaa ett Minttu ei saa hävitetty tätä systeemii.

Naamari on kyll aika painava ja tiukasti kiinni puussa.

Aikas on paha homma.

Olen antan rauhan hein touhuilles, mutt hiukka odota kumminki

et jos kuvanki sais napattuu.

Mä aina aatele ett kuvaus ei saa häirit pesinnä herkkää systeemii.

Täsä sitä on ehtaa sammako kuttuu..mettäs ojas.

Tänäp tätä oll pienen lauttan mein lammikos.

Ihmettelyy kaik muadois riittää.

Ai nii mukava VAPPUA kans kaikill.

P.S Puroll kukkii koht rentukka

Rojekti kahvakuula osa 2.

No ompas ollu oikke talviloma kelit.

Vett, ränttä,lunt ja kalsaa tuult.

Ei oll auttan muukko kaiva lämpimä vaatte takas säilöst.

Aamusi olenki varan eteise laatteell läjä taminei ett saa vaa

käyr vaihtamas kuivaa pääll.

Eile aamull oll kuvan olone tunnelma. Hiukka pist harmittama.

Positiivist tietyst täss oli et uskalsi tehrä viel rovio.

Sain siivottu varastoi ja poltettu viell palavat ryänät pois.

Puuliiteriki tull siivottu ja pohjan lastut on varmas talless.

Sääliks kävei tulpun versoja. Mahroik niitte oll vilu.

Kahvakuula rojekti on käynnistyn.

(Rojekti kahvakuula osa 1.)

Viikonloppun sain purettuu vanhat kivise airanteet. Kaikk kivet oll levälläs

kentturall. Isomppi kivei kävin hakemas Torstin kans lissää.

(Torsti on mun lava-auto, mist mä en hevill luavu)

Torstin kyytis tull kolme ratapöllii.

Ratapöllei veivates huamasi ett mun onki leikatu käret parantun.

Parise vuatt siihe menn ett taas voi nostell hiukka paremmi.

(Hermopinteet leikatt ranteist) 

Muutamii kertoi kävin vaihtamas likomärät vaatteet. Onneks sade sentäs loppu.

Pöllien kans oliki hankalaa. Pitt saar sepelii mallattu alle ja kivei kans.

Juurikankas viel välii. Oll aikas punttaus mutt hokasin ottaa kaatoraudan avuks.

Olis ehkä ollu pikkase kelvempä häärät jos ei pöllit olis ollu märkii.

Ja sitt ku tuli tuuli ni kankaan kappalei sai hakke pisi mäkke.

Vatupassiki tarvitti ett sain suurinpyärtein suaraa nua pöllit.

Kyll mä myännä ett kerran tais pääst väkevä sanaki.

Siit se sitt rupes rakentuu johonki hahmoo..ei iha sillai ku olin suunnitell.

Nämä hommat on aina kinkkisii ku tua maasto on meill vinos joka suunttaa.

Katavaa en raaskin kaattaa. Kuusi meinas kaattuu mut senkin säästin.

Karsin alimmaiset oksat pois ja virittele siihe köynnöstuen.

Lehtii laitteli pohjall. Sepelii pääll. Mullat puuttuu...

etenee ku ehtii.

Eikös sitt tämä vihulaine ollu piikkineis sohimas toss pöllie vieres. 

Piti seki köyttä ja väänttä nipull harottomast.

Pirunkeppi tämä ilkee näköne kasvi...silmut hyväll hapel.

Jos ei kerkke eikä haluu vilkuill kelloo ni kyyhkyt saapuu keloill melke samoil

aikoihi joka ikune ehtoo..ilmottamaa ett mees jo sisäll sääki.

Eile ehtooll tuliki viell kiva ilmiö, pikkane auringon kajo.

Tänäp onki satan melko koko päivä. Hiukka sain tehty silti rojektii.

Oll pakko louskutta pesukonet ja käyr keskustas asioimas.

 Taimitarhall poikkesi..mukkaa tarttu kärhö..väkisin.
Ihanuus tarhalyhtykärhö Princess Kate.

Tämä tulee ehdottomas kahvakuula maaha siihe kuusen runkoll.

Lauantain mull oll tääll ahkera apulaine.

Pojantytär 12v. laitto kolmise tuntii hommii ryskimäll etteepäi.

Täytyy ihmetell oikke,- tyärysky. Saatti paljo aikaseks.

Mummu mussukka perkas mm. tämä lipstikka penkin.

 Ole istuttan lipstika joskus tommose betonin sekotus saavii mist
rälläköity pohja pois. Tää saavi on ny iha piukas juurakkoo.
Ajatteli siirtää juurakon pois johonkki alamaa reunaa.
Ajatukse asteell taitaa jääräkki. Millai ihmees mä saan sen tost
johonkki liikkuma ilma tynämiittii.
Nii ja kaike lisäks mä meni kivast blokist lukema
yhde postaukse ni mä nialasi kerran tyhjää ja huakasi pääll.
Linkki rakkauttajamaanantimia.saksankirvelin-ja-lipstikan-siirto.
Tämä sekalaise postaukse jälkee
toivon huamisell aurinkoo tai hiukka vähemp sadet.

Iha vaa räpsyjä..

Muutama räpsy on tallentun kameraa. Muute viikko on kulunu leipätöis.

Nyse alko se viimone talviloma pätkä.

Huame hurahda puutarhaa koko päiväks,- sato tai paisto.

"Pakkast oll yäll"

"Mitäs kyttäät"

"Huomaa mun sarvet"

"Eiku uimaan"

"Pörröne"

"Hitaast mut varmast"

Rojekti kahvakuula (osa1)

Miks jotkut rojektit pitkittyy vuosill ettiipäi?

Joku muu tietyst menee erell. On vissi kumminki kyse monest asiast

mielenkiinnost ja tarpeellisuudest..ehkäpä sittekki enite.

Aika lienee myös suurin syy ett rojektit venyy ja paukkuu.

Joskus joku rojekti on pikkase harmilloine ja sitä pitkittää.

No jaa olkoo millai vaa mutt tää rojekti tuoda ny tääll esill

jos kumminki se auttas siihe ett valmistuuki joskus tänä suven.

Paikk on eteläine rinne. Rinnett sivuaa tie pirtin edustall.

Maasto on vinos sinnsun tänn. Mikä tietyst on tuttuu tääll kahelis,

kaikk tääll vinos on johonkki suuntaa..myäs mää ku ruato on välill flinis.

Eteläise rintee kukkapenkkin ja suulin välis on karme nurmikon

kaistale jost en tykkä lainka. Nurmi palaa kesäll yleens karrelle.

Nurmen leikkuu on melko haastellist.

Suulin katolta valuu lumet nurmelle ja mikään pensas

ei lumien alla pärjää..tai jos pärjää on kituva.

Vuosia sitten paikall oli mettä joka kaadettii pois.

Hissuksee ole tehny tota rinteen kasvupaikkaa.

Alue on jotakuinkin suorakaitee malline ehkä 14x5m.

Aikoinas asetteli kivet muuriksi taustall. Niil on kyll muuki tarkotus.

Muurien alla on pressu jonka tarkotus on tappa all oleva kasvillisuus.

Mä luule ett kasvillisuus kivie all on kuall vuasie saatos.

Nua kellase ruksit tarkotta juur sitä muuria.

Oranssine viiva osotta uuden muurin paikan.

Punane ruksi tarkotta ett puall kuallu katava kaatuu.

Kuvat on kyll epäselvii.

Täss kuvas näkyy toi kivie määrä ne on kun kahvakuulii.

Noi kaikk muurit mä puran ja eiks oo sopiva kuula treenii?

Täss näkyy kans toi oranssiviiva..siihe tulee uus muuri.

Nurmikkoo lähtee mont neliöö.

Likemmäs suulia muuria ei voi viedä koska lumimassat 

hajottaa se pärstäleiks.

Tää kuva on napat suulilt kattoe.

Kuuse takan on tollane liila rinkula. Siin on kallio näkyvis.

Voi oll et on iso kiviki. Ans kattoin pitä paljastuu ku mä

kylkii ruppe kaivama esill...

Kuusen kohtaloki viell avoin..voi oll ett kannatta kaataa.

No nii ja täss taas eri näkymä isolt kivelt. 

Turkoosit rinkulat osottaa muurin linjan.

Vasemmall on pakko tehdä laattakivist ladontaa koska

maa täss kohtaa viertää niin ett on pakko korottaa.

Täss taitaa menn aikka mutt tätä mä teen piänis eris ku vaikutta
melkose raskaalt puuhalt näin jo suunnittelus.

Multta kuuluu taatust kuutio tolkull..sepelii tarvitaa.

Tulevat kasvit on mieles, mut neki vaihtuu jokatoine päivä

mun nuppanderis ..en ossa päättä.

Ehkäpä kasvie valinta helpottu ku rojekti etenee.

Alueen täyty ens muotoutuu ja seki ratkase kaike kuin syvän

istutus kuapan kasveill voi kaivaa. Tie vaikk kallio olis heti alla.

Kivei tuall kumminki piisaa. Laattakivei täytyyki jostai kuahat.

Koht alkaa talviloma ja tätäki rojektii voi alotell.

Tai oikeastas se on pakko alotta muurie purkamisell.

Nois muurei voi pesii vaikk kärmeit, sinn niit on luikertanu ennenki.

Hyi olkoo kun vaa ei osuis kohdall.

Loma tulee olema touhuu täynnä, ja se on hyvä se.

Voi ku mä laske päivii siihe lomaan..

Jos miälees tull jottai ideoi otan miälellän ne vastaa.

Hiekkakylpy

Börje kertoo:

Mamma aina kehuu ku mull on nii kiiltävä karva.

Joo tiätyst mä syän oikke hyvin..mä tykkä kalast.

Näin kevääl vesimyyrät on hyvii.

Myyräliha pistä karvat kiiltelee.

Mutt on siin yks muuki juttu..heikkakylpy!

Mää näytä teill.

Joo tää on yks hyvä paikka. Keskell pihaa. 

Täyty oll kiva lämmin paikka. Pali neulussii tekee pikanti sävy.

Ens heitetää tähä maate..kattokaas ny tarkkaa..

Krihnutetaa kylkee ja erityisest niskaa..

samall voi kraappii tassuill hiukka hiekkaa pääll.

....ennen ku tehdä käännös toisell kyljell nutkutetaa selkkä. Tää vaatii oikke hyvä

vattalihakset..mull ne on tiätyst kuasis.

Samall ku nutkutetaa selkkä voi kylvettä hännän.

Häntä vaa viipottama pitki maatt pualikaares..viuhviuh

Kymmeniä kertoja alotetaa alust ja joka ainoo hieno keväine päivä.

Kyll karva kiiltää sanon mää.

Lopuks voi pikkase siistii tassuu jos sinn men joku neulune.

Muuton ei oll välii..ylimääräse kuatot puttoo vauhdis..

tai viimeistäs sillo ku mä mene mamman sänkkyy maate.

Ihania hiekkakylpy hetkiä!

Terveisin; Börje

Puutarhas

Kolmise viikkoo on ahkeroitu ja puutarha alkka olema hissukse

semmoses kuasis ett kelppa mull..alkajaisiks.

Meill ku on vanhoi isoi puit ni se oksie ja käpyje määrä

pitkinpoikin on valtaisa.

Puutarha on saanu apuja ulkopuolisilt tahoiltaki..

Kiitos apureill!

Piänemmi lehde kripu saava jäär nurmikoll mut ne käpyvuaret sun muut
kränät on pakko kerät pois.
Puutarhas on mont isohkoo perennapenkkii ja niit ny kans
on siistitty. Kolme isoint penkkii on enää jäljell ett siin miäles
voiton pualell ollaa keikkumas.
Joistaki lähteist on saan lukee et perennan kuihtuneet varret voi
silputta niitte juurell ja sitt kevääll ne on sin mäjäntyn.
Pah,- mää sano en oikke usko tollasee.
En ainaka enne ku oon itte kokeillu.
Olisik jollai kokemust mimmoselt ne penkit sit kevääll
näyttävät? Kertyyk enemp rikkaruahoo niitte alle?
Mun "silmäni" ei kestä kattell semmosii kukkapenkkei
mikkä ova iha suttusii ja läjii täynn.
Jos näin on et syksyse varret sinn mätänee ni helpottas keväist hommaa.

Yks isomp tämä kesä rojekti on hurahtan käynttii..
Tarkotuksen on laajenttaa rintees olevaa kukkapenkkii ja
siten poista useemma neliöö hankalast huolettava nurmikkoo.
Tämä laajennus lähtee tost ison kiven takaa.
Kiven vasemmall pualell kasvaa idänvirpiangervoo.
Angervo on kova levistymää ja oll kasvan jo melke tähä
kive kylkkee kines. Vuosii sit vedin perssunpalat angervo
versoje päälle ja varmuudeks parikuutioo kivei.
Ny oll aika poistaa kivii ja pressu.
Näyttä silt ett niitte alta angervo oll heittän veivis.
Nyhtäsi viel juurakot pois.
Kive kylkke jätin villinä kasvav punaheruka kun näyttä
jotenki kivalt siin..taitaa tull pikkune puu.

Ja sitt kierrätys kunniaan. Lehtii päälle semmone läjä ettei valon tuiku
monee vuattee alueell maaha paista.
Ja neljä kärryllist piukkaa menevä sepelii.

Nii ja tänäp aamull voida todet ett iha kivalt
näyttä kivi tuall tamme alla..
Kivikasa saa vartoill rojektin etenemää..
kivei tarvitaa ja paljo.
Onneks koht talvilomaa viikko.

Kaikkee ihanuut kukkapenkeist tuuppaa.
Unikkon trusa on jo ämpäri kokkone..tai melke.

Keväise sipulikukkase alotta kukintaas.
Koitin pikkase pitkittä tätä näytöst ja heitin sulavii lumii
heitin pääll..ny sielt tullaa kovall kohinall.
Keltane on siedettävä färi enne voikukkien kukintaa.

Tää kaveri on mun suasikki. Ihanainen imikkä.
Kukka tykkää oll mun puutarhas. On kukkinu jo viikon.
Lienee joku kaitalehti-imikkä tai kapealehti..
Luannos kasvaa samaa sorttii lehtoimikkää.

Puutarhavajan asukki. Oletan, melkein varma oon.
Mammall se vatta vaan paisuu (niinku mullaki).
Ruoka maistuu oikke hyvin (niinku mullekki).
Ens syödä siemenii ja sit kuuse latvuksee käpyi nussuttaa.
(Sillai määki ens tyhjää jääkaapin jos siel ei tarppeeks raotan pakastint).
Kovast mamma touhuu ja kiikkaa tarpeit pesäll, meno on ankaraa.
(Mullaki askelmittar tikuttaa joka päiv ylitte 10000).
Koht koitta se hoohetki ku pikkuse tuleva maailmaa.
(Ei tull pikkusii mull jollei koht syntyvä seittämät lastelast lasketa).

Ei maar..mä lähde töihi, leipätöihi meinaa.
Piiiitkäfuki vartoo alottajaa. Aamull tule takas.
Hyvii kelei teill ulkoiluu.
Tervetuloo uudet jäsenet kahelinkulmall.

Järki kulta älä vaa jätä..

..meinaa se vähänenki mikä täss nuppanderis viel on tallell!

Vuasvuare jälkke tää kevät pakka ravistele kahelii ain vaa pahemmi.

On se kevääll vaa semmone voima et totaaline hurahrus tapahtuu

muutamis päivis..ei sitä huamaa se vaa vie mennessäs.

Se ei varot millää tavall, ei lähet oireilullas viestii..

pamauttaa vaa läpitte!

Ny tämä hetki tuntu asettuva siihe ku viimisekki lume rippee sulan.

Se vaanii nurkan takan niinku tämä köynnöshortenssia upeine silmuinee.

Se tulee ja kietoo sun ajatukset ja toiminnot semmose solmuu

ettes viikkoihi tiär mistää muust juur mittä.

Hurahdukse kourii joutunu kaheli säntää sinsun ja tän.

Tyäkalu pakka olema hukas. Toist homma aloteta vaik erelline keske.

On siirtelyy, kraappimist, suunnitteluu, katteluu, kärryttelyy

 ja pahint täss kaikes unettomuus.

Ja kehtaak sitä tunnustaakka..

et keskell yät on taas kerra tarvin menn kattoma pensaitte paikoi.

Taskulampun kiilas ne hyvin selkenee..enne ei uurestas uni tullu.

Haravat suihkaa ja saha suhisee. Oksasakset napsaa.

Polvisuajat on hyvät ku konttaa kukkamait..rusako pask papanoitte joukos.

Dooppinkki tulee otettu burana muaros ko kroppa oikuttelee.

Mittä muut ei oikeastas päivä mitta tarvitakka..

ehtooll voi sitt tyhjenttä se jääkaapin sisällö ku nälkä kirise sualistos.

Hurahtanu tarkista almanakast ku vaa ei olis mittä menoo

mihin tarvis iha pakoll mennä. Muukko tiätyst leipätyä.

Pahin pelko ettei vaa menn loukkama ittees tai tulee kippeeks muute.

Edell mainittu tapahtuma suistaa hurahtanee iha alamaihi.

Välill könytä kattomas kaikki kevää ihmetyksii..

jokasse mettä notkoo tarvis viell nokkas kerit lykkämä.

Ihailuu herättää kaikk mettäst kuuluva kevää äänet..

vaikk ny naapurin tylsä sirkelin vinkauski.

Suall hurahtanu oll pyrkimäs mutt ei onneks päässy ku polku iha vete vallas.

Tupasvillaha se siell nosta kans jo nokkaas lämpöö kohti.

Pikkase hämärän ehtoon voi lähtee rauhottuma järve rantta..

kattelee joutsenii, kurkkii ja töyhtöhyyppii.

 Vaikeuksii on pysytell paikall tai hissuksee hivuttaa ittes

lähemmäs katava pussiko läpitte jott näkis paremmi upeet linnut.

Hurahtanu ei meina verkkareissas pysyy siin vaihees ku huamaa 

pelloll mustii mytyi mikkä liikkuva..

...teerii!!

Niskat flinis tähyte koivun latvuksii..

lopult on pakko heittä ittes makkamaa kentturall.

Järve jääll ei oll mittä asiaa.

Valkone jää on muuttun mustaks ja hetkist on kii koska sulamine

alkaa hurinall ja sitäki tarvis oll ihmettelemäs.

Hurahtanee päivä kruunaa punane taevas.

Melke sama färine ku hurahtanee alventti ku kerra palan

keväises aurinkos!
Terveissii muill hurahtaneill ja mojova hurahtamis viikkoo.