sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Pitopöytä on katettu..

...meinaa linnuill. Saskatoonin on tyhjentäny punatulkut.
Seuraavaks herkuks linnut saavat kanukan marjat.
Kanukan marjoi tulee mahrottomast.
Iäkäs punakanukka aivan notkuu turkoosin färisist marjoist.
Oksat taipuu maahan ast ja ole muutamii oksii narull jo tukenu.
Mutt koht helppaa ku marja kypsyvä ja pikkuse linnu saapuva tyhjentämä
viimist marjaa myätä koko ison pensaan.
Onneks tätä herkku linnuil riittää..kanukas on menos jälkikukinta ja uskon et 
näihinki ehtii viel marja tulemaa.
Punakanukka on helppo lisät ittekki varrentamal ja taivukkais
muutama jälkeläise tälläki penssaal on mut ne ei marjo viel nii mahtavast.
Keltaoksakanukka tekee kans kivan sadon. Marjat on ku kasa helmiä.
Keltakanukan kans samas rytäkäs kasvaa ilm.laikkukirjokanukka minkä marjat
on iha olemattomii ja harvoin niit edes tulee.
Kanukka on yks pensas mikä tääll saharas viihtyy.
Taimitarhalt hain lissää kanukoi eli ny hankin punamarjakanukan.
Punamarjakanukan oliivin mallise marjat on syötävii.
Pensas on semmone pikkase puumaine.
Ja ihanint täs kanukas on mun mielest keltase kukat toukokuu alus..
eli kevät täss jo mieles on.
Syysfärityski luvata oleva punerva.
Taimitarhalt ei oikke pääs pois ettei eres pikkase vilkuil ympärilles.
Kanukka mä meni hakema ja tiätyst hokasi tämä vaahtera.
Koreanvaahteran pitäs viihtyy meil. Kivikkoises rintees kasvaa luannostas.
Katotaa ny kuin taas näitte kokeilujen käy.
Ottasin miälelläs vastaa näitte pensaise hoitoo yms. liittyvii vinkkei.
Voivoi ja tää ihanuus on iha paras. Taimimyymäläs se loist oikke toiste joukos.
Mukkaa lähti tietyst tämä lehdilläs koreileva happomarja.
Ihana limeekeltase färise lehre. Kuva näyttä vaa kovi hailult.
Lajike on "Maria".Toivota ett Maria tekee leiskuva syysfäritykse.
Pensas kasvaa pystyy pilarimaisest. Korkeut luvata metri.
Kasvu on siis hiukka erillaist ku vertaa muit happomarjoi ku levittävä oksas
pitkin ja poikin. Täsäki Marias on pikkusii piikei harvakseltas.
Onneks isänt kattell mua jo sillai alt kulmies taimikaupas ett järkiinnyi pikkase.
Meillähä on rutikuivaa ku ei viikkoihi oll satan ku muutamii tipoi.
(Tänäp sit tuliki tunti vett ja se on jo pali se)
täss kuivuude keskell ole koittan pittää henkis
kesäkukkien lisäks näit pikkusii pähkinäpuitte alkui.
Veljeni kasvatti mull amerikanjalopähkinän siemenest.
Viime talvi meni hienost ja ny kesälläki on pärjän kivast.
Uussi lehtii on tull ja peurat on viel pysyn kaukan täst.
Kevääl mä ostin taimikirpparilt mantsurianjalopähkinä pikkuruise taime.
Iäkäs mies näit myi ja kerto ett ite on kasvattan siemenest.
Iha piene lehde oll sillo mutt kyll taimi näyttää kasvava.
Mont kannullist ole vett kiikuttan myös täll pikkusell puun taimell.
Korkkipuu selvis talvest ja ny alottan todella huiman kasvun.
Oksat muutuva hissuksee punerviks.
Korkkipuu vieres kortteeraa yks viimekesän hankinta.
Terttuaraalia. Juhannukse jälist tämä jättiperenna alko kasvattaa lehtiäs.
Araalian juureen on ilmestyn jottai..no rikkaruahoo tietty mutt jottai hentost kivaa.
Lehtoangelmä on tehny hurjast siementaimii. Kuvitteleeks se olevas lehdos?
Voi oll ett jostaki kumman syyst tämä paikk on sittekki lehtoangelmäl oikke sopivaa.
Muutama päiv sitte huomasi ett araaliahan tekee kukinnon. Täss on jo mullaki juhlaa!
Terttuaraalia on yks hyvä perenna mettäpuutarha puolivarjoo.
Syyskesän kukkiat ovat täydes vauhdis..dorianvillakko on tehny ekakertaa aivan
upeat kukinnot ja varret on niin tanakat ettei toistaseks oll tarvinnu alkaa tukemaa.
Aamull pitääki jatkaa marjojen poimintaa jos ny ei satu ihmett..eli sadet.
Palataa kanavall ku keritää. Voikka hyvi.

Tämä oll muuto postaus no;799

perjantai 29. heinäkuuta 2016

Rivarin piha

Ajatteli täss pikasest esitell äitee rivarin piha.
Asunto on päädyss ja päätyn pualel on tietyst pien puistoine alue johon
on aikoinas istutett omenapuit. En oll iha varma onk ne taloyhtiö.
Äitee tietyst pikkase pakka puisto pualell saksines levittäytyy.
Nurmikko siit ajetaa taloyhtiö pualest..tai ei äitee sitä kerkke orottama..
Ok talost tähä rivarii on muutet muutamii vuasii sitte.
Piha oll iha kaamees kunnos vaikk oll asun nuoremppa väkkee.
Takapihan ja etupiha suunnittelus olennaine asia oll et nurmikko otetti pois.
Mä lykkäsi lusikkan soppaa siin vaihees ku terassei suunniteltii..
haluun ett äiti ja häne miehes pääsee ulos liikkuma vaikk rollon kans
sitt ku se on ajankohtast. Monell vanhuksell on asunnossas portait ja eivä pääs
eres kesäl istuskelema oven syrjill.
Lissää kaivatti myös yksityisyyt ja semmost ett pikkune piha näyttäs isommalt
ku lainka torellisuures onkaa.
Täss sitt mennä takapihall. Aidat on tehty sopiviks taloyhtiön muihin aitoihi.
Takapiha on jottai sata neliöö.
Oikeell puall tätä porttii kasos karmee karviasmarja jonka joukos
rehot angervoo. Yks ainoo puska peit mont neliöö.
Takapihalt poistetti kaikk nurmiko ryjät.
Käytävät on kaikk kivituhkaa tai kivilaattoja.
Toivottavasst ny joku saa vinkkejä piäne piha suunnitteluu.
Vasemmall on heti isohko terassi ja siin vaa yks askelma tähä alapuolell oleva tasoo.
Rakennukse vieree saattii isot laatikot säilytyksee ja sopii ne istuskeluunki.
Terassi on suunnitelt hiukka kaarevaks ni häipy semmone laatikkomaine tunnelma.
Kaarevaa kulma äitee suunnittel perennapenkin jos on pikkase isompii perennoi.
Koristeomenapuu ja suosikki ruusupensas.
Terassi kulmas on viell tilaa maksaruohoil. Äitee on saan mahtuma lemppari
kukkansa ja niist semose lajikkeet ku kasvu on hillitty.
Lampola karsinamaisuudelt välttyy ku valkose aidan jatkeen on mustaa aitaa.
Musta aita kätkeytyyki melko mojovast tonne tuijie taakse ja tietty kukkien.
Tuijii pitää leikat ja hoitaa kylläki.
Ny tulttii tähän airan vierustall. Täss on aika kuuma paikk. Multatila on todella syvä.
Yksityiskohdist äitee pitää ja se näkyy tässäki. Kärhö pitää olla.
Kesäkukill saa väriä ja astioide muodot korostaa kasvei ja rakenteit.
Ny käännytä ympärs ja kattotaa sinn mist tultii eli portill.
Säleikös oikkeell kasvaa köynnösruusu.
Muutamii kasvei on eksyn mun puutarhaa ku äitee on todennu ett 
ne on kasvultaa liian isoja..eli erehdyksiiki on sattun.
Onneks me tykätä kumpiki samansorttisist kasveist.
Ny mennä terassil. Siit näkyy taas pikkase erillaine näkymä. 
Yhdelt syrjält rajaus hoituu pajuangervon avulla. Jotenki hulluu ett on taloyhtiö istutett
pajuangervost aidat aivan karmee hoidettava ja juuriversoomine nii mahtavaa et joillaki se kasvaa
jo kiin melke olkkari klasis. Angervos tulee myös risune jos ei sitä tarkast hoida.
En tie mikä olis oll paremp vaihtoehto angervo tilal mut tämä on melke pahin.
Anteeks ny vaa mut kasvi on valin joku semmone ku ei tier niist mittä. 
Äitee huoltaa aitaa pitkin kesää leikkaa ja kanttaa juuriversot pois.
Kaikk pinnat aidan lähettyvill on katettu huolellisest ja vieree mun ehdotuksest
pökättii viell matala kiviaita.
Enne kiviaidan tekoo oliki melkone homma saar tropattu angervon versot.
Kiviaidan laattakiveis oliki aika rehtaamine mutt kyll kannatti.
Könyttii äitee kans kivei pisi mettii ja miähet huakaill..niil oll nii pali raskast.
Aidan äitee tekiki sitt ite ja tarkkuurell.
Mun pinna ei olis kestän tollast tarkkuut, mut kyll se täss kannatti.
 Takapiha ainoo alkuperäne kasvi on riippapihlaja mink äit sit säilyt.
Mutt riippa saa saksia kovall kädell et pysyy kans siistinä.
Täss kuvas näkyyki sit pihlajan alle. siin on taikinamarjast pikkane  aidan rajaus.
Mustaa aitaa näkyy tuoll takana ja sit pikkane pätkä mustaa aitaa etualall.
Jokaises kulmas on kesäkukkii. Täss asias ollaa äitee kans samoil linjoil
purkki ja purnukkaa riittää ja sit syksyll harmitella ruukkuje määrää ku täyty ruakot.
Kiviaitaa..
Pikkase mustan aidan taakse on saatu mahtuma kasteluvesill paikk. Kiviaitaa voi hyödyntää
monee asiaa kuten asetelmill ja täss ny vaikk vesisaaveill.
Täss mennä sinn asetelmii jokka vaihtuu aina..
Taitaa täss oll ne elementit mist me kumpiki tykätä..rosoisuus, romut, kukat ja lasi.
Kiviaida toises pääs on viel tilaa pöyräl. Siin luanaa istukse ja nurkkaa mahtuu multapusseiki.
Täss pikkuses puutarhas ei koska näy rikkaruahoi..ne perataa pois sillihaarukka meininkil.
Ja mun puutarhas sillihaarukall ei sit taas tee mittä..tarvita tarikko.
Pöyrä vierest päästäänki taas portill ja sielt löyty mun kameran laukkuki.
Täss näkyyki ny rivarin pääty ja yks kukkapenkki.
Nii ja asetelmaa aidalla.
Ja kuten huomaatte ett suhumaalaus on sukuvika.
Portin toinen puoli on kans kukkapenkkinä. 
Sit siirrytäänki portin ohitse etupihall..
Etupiha kulmall saavuta kans portin kaut johon kuulema haetta nyt jottai köynnöst.
Etupihal on kans terassi joka peittä käteväst ison osan pihast.
Nurmikko etupihalt on poistett.
Pihan koko taitaa oll samois mitois ku takan mut iso osa mene tohon tökömäise
olosse varastoo joit rivareitte kupees näkyy..harvoi ne on kauniit.
Varasto oikeell sivull on saatu sijoitettu pyykin kuivatuspaikk.
Ainoo ja iso kukkapenkki sijaitte täss terassi kulmas.
Pikkase varjosamp paikk tämä etupiha on.
Kevääll täss kukkii upeet sipulikukat ja ny kuuliljoi yms.
Pikkuse tuijat on kevääl laitettu.
Valtaisat norjanangervot poistetti kaivinkonee avull..siirtyivä mun pihall.
Varasto seinustall on kesäkukkia ja monest erillaissi
asetelmii riipue onk talvi tai kesä.
Etupihan kukkapenkkiä
Kiviä ja havuja.
Isot ruukut rajaavat ja ryhdittävät penkin reunaa.
Etupihan kukkapenkis on kans kärhö.
Näkymä terassilta. Pyörätie kulkee muutamien metrien päästä
koivujen takana.
Tulipas ny aikas pitkä postaus.
Kuvat on aika hailuja ku paisto nii tuo aurinko.
Kiitos jos jaksoit loppuu asti.

tiistai 26. heinäkuuta 2016

Heinäkuun helteinen päivä..

...takana.
Vihdoinkin satoi tunnin!
Järvellä iltane uinti. Upea usvan nousu pelloill.



Viileämpi yö, nyt tulee uni.

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Aika

Eiks voi ny jo pikkase jarrutta tätä kesän etenemist?
Olla heinäkuu pualell ja mul on jotenki semmone elokuu olo.
En tie mikä ny muu fiiraa.
Mein kulmill on erelles pikkase kuivuutt. 
Jokasen päivän taevaall klopotta tummii synkiöi pilvii.
Ain mä aattele et ny jytisee, ny tulee vett..
täytyy karat hakema pyyki pois narult.
Kyll maar ne pilve tulee mut meneväkki se siliän tiä.
Olettasi niitte ajatteleva; ei jäär tänn, mennä vaik Urjalaa..
siäl kuulemma sataa alvariis
Mettäkulotus alueell on muodostun ihana saraheinie niitty.
Niity färit on muuttun semmoseks kypsiks.
Ruskehtava, okraa ja kellerryst..ny on sit semmone aika.
Niitty on yleens semmone pikkase kosteahko ja siell viihtyvä
monet sarat jokka tykkävä livotta varpaittas vetes..vaik röyhyvihvilä.
Niitylt löyty mont eri saraa..jokapaikansaraa, jänönsaraa ja riippasaraa.
No opiskelu tässäki keske ja kestä lopun elämä.
Uuden kasvi ku opin ni viikko ku kuluu ni mä mieti et mikä tua olika.
Parast täss ajas on metsälauhan kukinta!
Korre muuttuva pikkase punerviks ja koko kasvupaik peitty pikkusii
timanteihi jokka välkkyvä heinäkuu aurinkos.
Pakko menn ja kahlat aukee ylitte..heilutell kämmenii silkkises kasvustos.
Sitt tule piän tuule kohaus ja se saa lauhat liikkuma ku veten.
Mettälauhan kukinnast tule mielee yks marjapoimija mummo..ja häne sanansa..
"Muist sä flikka ett silloku mettälauha kukkii ni sull on jo kiirus noukkima mustikoi"
Joo ja näinhän tämä menee, juur ny ainaki täss kesäs.
Mustikka on kypsää ja jos tätä menoo jatkuu ni koht rikkuu näpeihi.
Loput mustikat mä sain tänäp kopattu pakkasee.
Elokuu tulee mielee ku kanerva kukkii.
Joskus sitä törmää valkosse kanerva, mut hyvi harvoin..
Ny löyty melkose isoki kasvusto eikä vaa muutamaa trönttii.
Teidevarret on kynitty matalas niittokoneitte kans. 
Täält korvest löyty ain teitt joide parttait ei kynitä matalaks.
Muutama kivan niitynki teidä mikkä on kesantona.
Yleisest ottae kukkase niityt on vaa vähentyn vaik luulenk mä vaa?
Mökkitie varrell on ilmestyn ihana valkone putkikasvi.
Oll sitä pikkase viimevuannaki mutt jotenki meni mult ohitte...
muistutti niipali koeranputkeeki.
Näit putkii on vaikee erotell toisistas mut mun miälest
pitkällise könyymise jälkke tämä valkone leijuvaine on ahonpukinjuuri.
Apilat jaksaa sit kukkia pitkään.
Keltasta färii on astun kuvioo ku keltamatara tykittää penkoill.
Kultapiiskuje kukinta on kans alkan. Kukkane on monast täynn elämää.
Kauhee sopeutuvaine on tämä piisku sitä voi tavat melkee miss vaa.
Tämä kuuluu mun suosikki kasveihi koska on taas semmone mainio
talventörröttäjä ja pähkylät maistuu linnuille.
Samall ku monet kukat alotta kukintaas ni rinnall kulkee näit kuihtuvii..
mikä lie tämäki pörröpää! Ihan tulee mielee ett joku villakko tai valvatti.
Tämä ny on vaa se kuvatuin..aina..
Järvell aistii semmose kypsyyde hyvi. Loppukesä, ei autt mikkä.
 Kaislikko on muuttan färiäs..tummuu ja raidottuu.
Pihlajan marjat kypsyvät jo hyvää vauhtia.
Kuvassa on selja. Seljat tuottavat ny paljon marjoja jotka kyll kelpaa linnuille.
Hyvä selja.
Mull kelppa sit taas nämä keltase pallerot. 
Ny on kiva aika ku satoa pukkaa sielt ja täält.

Joo no mitäs täss ny muuta ku toivottele
kaikill hyvä alkava viikko ja painukka sinn mettä
kerämä ne mustikat pakkasee!
Luonnon vadelmaaki tulee ja on jo kypsymäs.
Tai menkkä muuto vaa kattelee kesäist luantoo.
Mun loppu loma ja painun huame töihi.
Kyll meni lomaki taas hurauttamall.