maanantai 29. kesäkuuta 2015

Satteide ansioo..

..on tietyst se ett meinki puutarhas on ny kovast vihreet.
Helteiden (?) alkaess tämmäne kivine lanttaasi kuivuu pariviiko sisäll.
Kuivumine alkaa nurmikoist keskelt puutarhaa jossa paljon kalliota.
Nurmikost en välit vaikk kuivuis, siihe se ei kuole. Kamala näköne vaa on.
Tänäp on taas kiva lämmin päivä. Hiukka on tuullu ja pilveilly.
Pihasauna nurkall köynökse voivat oikke vehreest.
Laikkuköynökse kaverin on köynnöskuusamii.
Takan täss kuvas on kelasköynnös.
Laikku kukkii juur nyt..oksat on täynn pienii valkosii alaspäi killuvii kukkia.
Parhaite kukat näkee terassin puolelt ku muute tuppaava jäämä isoitte
 lehtie all piilosill. Laikust ole ennenki postan, mutt ny taas.
Tulikuusama esittele ihan koht oranssinpunaiset kukkansa..
uskoisi ett tämä on taas tulikuusama nuppu. Katotaa.
Tuoksukuusama kukkii nyt jo ja on kietoutu laikkuköynökse kaveriks.
Siipiköynnös kortteera rauniopuutarha tuntumas ja on hidas kasvune. 
Jotenki tää kasvi on ny saan ittees hiukka puhtii. Kukintoi saada viell odotell.
Juhlalline hetki varma ku ne kukat muistuttaa syreenin kukintoja.
En oll koska tätä kasvii missä nähny kukkivana.
Täss penkis alkaa oll ahtautt ja mun täyty varma siirttä tua 
sinikuusama pensas johonki pois köynnöste konteist.
Myähemmi sitt syksyll. Antaa ny kasvie rehotta ja oll rauhas.
Köynökset kuuluva mun mielest ainaki mun puutarhaa. 
Humala on yks niist vihreist köynöksist ku tääll pärjäilee.
Jostaki kumman syyst humalan kasvu on jotenki hidast nyte.
Mull humala ja villiviinii kasvaa mones kohtaa ja kaikk jotenki vaisull
kasvull. Ei ne kuolemas ole mutt semmone rehotus puuttuu.
Aita seinusta sitruunaköynnös on juur ja juur elävie kirjois.
Monet tunteva tua sitruunaköynnökse paremmi nimell palsamiköynnös.
Se täyty siirttää johonki miss olis syvämultasempa paikk.
Täss kuvas humala kaverin on kaljukultasade.
Kultasatee luvatti oleva aikuine ku on korkeut jottai 3-5 meetrii.
 Siin se ruppe olema ny olemma. Kosk mahta kukkii?
Kultasade on elukoitte herkkuu ja pelkkää kosk peura huomaava ett
herkku on ny ilma kauheet aitaust.
Muutama kärhöt on jo kukkin ja isokukkasemmat ei edes aikomust ruvet
kukkima..tosin ne kaikk isokukkase ole ostan tänä kevään.
Tänäp ku kierteli puutarhas kyttämäs kasvuu ni huomasi ett kallioimarre selvii henkis.
Uusi komee kasvu on alkanu. Tää imarre koki jonki paniikki tilante aikasi kevääll.
Aina vihannat lehdet ruskettu äkist. Ei koska enne oll tehny tommostaka temppuu.
Rauniopuutarhas rehotta kans kivast.
Keltase nuale osottamas suunnas kasvaa jättiangervo.
Angervo on jo vanha ja kituutti suulin päätys. Kasvo aina kyll metriseks.
Kukki kermavalkosill isoill kukinnoil joka vuosi.
Kevääll kiikkasi se tähä. Nyte kasvuu on jo parisemetrii.
Juurest pukkaa lissää versoi ja paljo on nuppui.
Kasvi on kotosi kamtsatkan niemimaalt ja kasvu luvataa kolmee meetrii.
Punase nuale osottama kasvi on manteli.
Kuuluis kukosta joka kevät. Ei oll kukkin ikuna vaikk jo aikuine.
Ens vuan manteli saa uhkailui päälles jos mittä ei tapahdu.
Vuosi siis armon aikaa.
Harmi ku alko pilveilee ja täst kuvast tull näin vaisu.
Mone perennat ova kosteude pualest ny hyvis voimis niinku kaikk kuuliljat.
Päivälilja kukkii tuoll kahde eri penkkin takan.
Kuvas etummaises penkis ei oll mittä kukkivaa perennaa.
Siin on vaa vihreit muotoi. Paikka on hyvi varjoisa.
Ny on se aika ku kattellaa millai kylvökse ja muut kasvatukse pärjäilee.
Uusi hankintoi hoivataa ja seuraillaa. Toistaseks kaikk taime henkis.
Korkeutt on kasvan tämä mun ihan ite kasvattama perenna.
Kaks vuatt ny kasvatuksee menn ja ny ihanuus nuppuja.
Mustapunahattuu kehittyy tälläse mustat kukinnot.
Punahatut ei oikke tykkä olostas mun puutarhas katota kuin tämä käy.
Keltast päiväliljaa. Lajike on joku hyvi vanha, mummon peruja.
Puutarhas on paljo kukkia mutt tää kukka on ny aika näyttävä.
Kesäkukat purkkeissas voiva melko hyvinki kaikk. 
Tuuli ja sade kyll hiukka litistän kukkii.
Etualall kuvas on ruttojuuri. Lehdet ova valtaisat.
Takan kuvas mun kasvimaa, se pienemp. Kasvust ei ny tarviikka kertto mittä
se on vaa kehno ja melke olemato.
Loistotädyke rivistö on tota hmmm hyvi loistokas. Kuin pensas.Kukinta alkamas.
Tavallise pihasyreeni kukinnat alkaa oll ohitte ja ny marssii paikall unkarisyreenit
ja mitä nuokkuu mull ny sitt onkin.
Akileijat jaksaa kukkii syreenie varjos. 
Tää taitaa olla jaloakileija Nora Ballow tai jottai sinnpäi.
Unikkojen kukinta jatkuu..paljo on viell nuppujaki.
Yks ainokaine valkone kukka...
Tähkäesikko on päättän kans tempast ekat kukinnot.
Kaikkee kivaa tapahtuu puutarhas. Mä koitan ny antaa heitin kasvaa villin sorttisest.
Täst aiheest riittäs kirjottamist, mutt jatketaa ku keritää.

Kyll maar mä ihmettele..

..tai mitä sitä sitt se kummemmi ihmettelee. 
Kunhan ny kumminki taas miätin..olemattomii..
Tänäp on oll kaunis päiv melkke kesän kaunein päiv tähä mennes..
ei oll satan, ei oll tuull eikä oll kylmä.
Ole koittan pysyy liikkeell koko päivä ja kuntouttan lonkkaan.
Ehtool lähdi viell järvell..
Sitä mä vaa ihmettele ett miss kaikk ihmise ova?
Eik koko sakki oll jo istun pirteissäs tarppeeks koko talve ja kevää?
Mitä ihmise tekee oikke ehtoisi klo: 22 jälkkee ku kettä ei oll missä..
Onk ne jo nukkumas? Viikkamas pyykei?
Levittämäs ryppyrasvoi naamaas?
Kuarimas perunoi huamist nakkisoppa varte?
Kuuluisik munki vanha ihmise pyssy töllis!
Ehtool ku mä ajeli järvell kylätaajama läpitte...
Yks ainoo ihmine (se sutjakka kroppane) hölkkääjä lonkot vastaa
järvell meneväll tiell. Siin samall suarall ku ussein kohdata.
Ny on sentäs jollai kesälomaki. Kaikk ei menn aamufukii töihi.
Mökei on ritirinna ja autoi kenttura täynn. 
Istuuks kaikk ihmise tuvas?
Isännäll tätä jutusteli. Hän totes ett kaikk ei oll nii kahelei ku sää.
Ny ei oll kysymys kaikist ihmisist.
Puhtaast tämäki on makuasia kuttaroitteks kattomas
aurinko henkuu vai vahtaaks töllötint senki tajuun kyll.
Sen pualee ihmettele.
Takastulles näin isoll pelloll maaviljelijä joka tekk rehuu.
Mietin ett jos olis samas ammatis ku hän ni vois tehdä töit ulkon
kauniin kesäyän eikä sull huudettas jo klo:20
meinaaks tänäp sisäll tull?
Sisäll keskell päivää!
Ett tämmöst mä ihmettele tai oikeestas mietin..
kun aurink laskee mettä taa..
ja peura kulkee pellolaitamall..ojas on jottai syämistäki 
ku välill nuppi painuu ruahoin taa.


sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Mettäreunamill


Tänäp on taas satan koko aamupäivä. Soffall ku lepäilee ei koska tarvi oll siin yksi.
Iltapäivää ast sai odotell ett pääsee ulos. Menee koht hermot.
Tai pääsee sinn kosk vaa, mutt jotenki kivemp ku ei sada.
Ojan penkoill lupiinit jatkaa kukintaa. Ei taida oll enää mikkä vieraslaji.
Hyvinki tuttu ja vakiintunu. Paikasas aika kauniski, vaikk ei sais sanoo.
Iha keskell mettä kulkee oikke levee sähkölinja..tulee Olkiluadost kohinall.
Linjan alusta raivatti talvell. Piene katajat jätetti.
Keskell linjaa siners..luulin lupiiniks.
Kummallist kylläki sielt löyty siperiankurjenmiekka.
En oll varma onk mikkä siperia mutt miekka kumminki.
Viimevuosin meillpäi on kotiutun tämä mettävirna..siis metsävirna.
Mettävirna on mahdottoma rehevä nyte. Kukintoki paikotelle
melke parikymment senttiine. Täss virnas on erikoist tollase hentose sinise
juovat tuolla alapinnall niit sanota mesiviitoiks.
Nii ett tääll on mett ku seuraat sinissii viivoi.
Rohtotädyke on kans tykän ku sataa.
 Kasvi viihty kuivis tien penkois ja mettäreunamill.
Mä ole miettin ett kui mahtas viihtyy puutarhas ku olis tollane kiva kasvutyyli
ja peittäs varmast pikasest mullokse pinnan. Ei tietys voit vesiheinä.
Tätä kasvii mä olenki kaivan..kaipasi jo viimesuven.
Iha ku mettätiel olis yhtäkki kuivii kepei törröttämäs.
Hopeaharmaat löyty pikkune laikku.
Täll köppikasvill on ihanuus nimi ketotuulenlento!
Mitä sull tulee mielee tollasest nimest, en usko ett iha heti tämä krääkki.
Ketotuulelento tulee ja menee minn tuuli häne sitt kuljetta kasvama.
Yks ainokaine perhone löyty ja tätä en tietyst tunnista. 
Epäile ett joku hopeatäplä on..ne kaikk jotenki samanlaisii.
Suure syyni jälkke pojantytär löys yhde maariakämmekä.
Muistetti tämä kasvupaikk ja käytti kurkkamas.
Rohtovirmajuuri kukkii..vai onk sittekki lehtovirmajuuri?
Näit kaht en pysty erottoma toisistas. Mutt ei kai se suur juttuka oll.
Lehtovirmas tuoksu miedomp ja tämä ei oikke haissu miltä.
Kukinto on mahdottoma kaunis.
Joskus mettää voidaa kaataa "kauniistiki".
 Ei tarvitt hakat aukoll ja roimii viell tynämiitill perää.
Täss muutama hehtaari alueell mettä omistaja on suarittan harvennushakkuu ja säästän kivast
mettä pohjaa ja ny siell kasvaa edelles laikkuin tätä mettälauhaa siis metsälauhaa.
Joukos heiluu korpikastikkaa ja jottai nataaki.
Varpukasvei on säästyny ja mustikka sato kohtalaine.
Heinäkasvit altoilee alueell niinku siell ois vett.
Erillaine mettä ja voi istuu kanno nokas ja ihaill ku tuuli kulkee heinäin pääll.
Taas voi toivoo ettei huame satas sitä viittäkä tuntii!

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Romun tuunaus

Romukasast pelastettu lahjoitus!
Kiitos J.H.
Yhden tälläse rautase "modulin" mitat ovat:
korkeutt 2m ja leveytt 45cm.
Täss nämä ova viell yhdes kiinni.
Olisko tää ollu joku paviljonki katos?
Näit "moduleit" tai mitä ny ovakki on seittämä.
Elikä yks osane puuttuu jos ajatella ett on oll tollai kulmis tuet.
Pikasell laskutoimituksell mä saan yli kolme metrise
metallise aidan pätkä ku nämä huikasee yhtee kii.
Mä toimi suunnittelijan ja isänt teki.
Vanhoist kruuveis oliki irottamist ja jottai latikoitaki
isänt rälläköit poikk.
Mutt ei tarvi oll millilles suara ja oikone.
Toivoin vähä sellast kulune sorttis aitta.
 Mig räiskimä ja osat yhtee.
(Tämä taido ku joskus ite oppis!)
 No ny olis kaikk "modulit" hitsattu yhtee.
Yläreuna oli nii ohut ett isänt hitsas siihe viell
 tueks yhtenäise profiiliputke.
Tukiputkee hitsatti viell vanha soffa jalat.
(Soffa poltin talvell ja otin taltee nämä jalat)
Näit tietyst ei ollu ku neljä mutt kyll ne siihe sovei.
 Halusi tollose vaaleva maali joka suhasti pintaa.
Täss tämä ny köllöttä valmiinas.
 Ny mä kuumeisest mieti mihi se laitetaa..
Iha selvä on ett tule johonki katkasema tätä oikke pitkä
 näkymä puutarhas.
Samall mä laajenna ehkä jottai istutus aluett.
Reunaks tulee laattakivei ja aita täytyyki teljet maaha tukevast.

Kuvahaun tulos haulle muuritatar
 Mä ole ain haaveill muuritatart ja tämä aita olis ny loistokas sille.
Kuva Plantagenin sivuilt
Ongelma on vaa ett mist taimet taas löydä..katotaa.
Toine ongelma on ett kosk pysty pykämä tollase penkin.
Aita ainaki on valmiin.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Millai olis hortonoomit..

..otettasko piän esittely kiarros?
Semmone ett kene kasvima on kaikkein vihrein?
Emilie esitteliki jo oma hyötyviljelmäs.
Linkki Hurahtanut blokiin,.
Kylmäs ja kostees kesäs on omat haasteensa..
kasvu on kituvaa tai jos sitä on olenkaa,- vai onko?
Kattokaas tätä mun kasvimaat
kannatta oll iha vihree kateudest!
 Ai ai ku on vihree ja raikkaa olone.
Kasvu on kerrassas räjähtävä.
Oikke roima sato tiedos.
Puutarhas ei sais oll mullost näkyvis sen sanoo Pentti Alanko.
Ole noudattan häne viissait ohjei.
Jollette tunnist tätä mainio vihreyttäjä meill voi tull tutustuma.
 Kottii saa vier taimii tai se on suotavaaki. Oma ämpär mukka.
Täll rakkaall kasvill on mont nimee
kanannokkima, linnunruoho ja maltta.
Ja varma miljoona muut nimee.
Velipoik ehdot ett mä voisi ruvet syämä tätä.
Salaattikasvi tämä onki ja soppii muhennoksii.
Täss mull riittäs sapuskaa ja vois muutama kilo laihtuukki
jos tätä koko suve vetelis. Ei siis mikkä huano ehdotus ollenka.
Rautapitoissuus on korkea ja varma muuttus rautkankeks.
Rohtonaki vesiheinä on  käyttökelpone.
 Jos tekis kääree ja heittäs se kippee lonka pääll.
Töiss joku vois ihmetell ett mitä sun housupruntist laatteell varisee?
Tietyst sanoisi totuude..kipulääket!
Mä ole tätä maat parantan muutama vuade, pääti tehdä oikke viljava.
Kiikan kottikärryl kummit soikeenaas hevosepeet ja kompostii.
Levitell tuhkaa ja hienost hiekka savisell kohtaa.
Polttan oksii ja jättän isoi hiilekappailei mulloksell.
Laahan lehtie haravoint jätet raakanas maan pinttaa myähä syksyll.
Kääntäny selkä soikeena paakuiks. Saanu nilkkavamma lapio kontaktist.
Polttiase syänny ottalohko kloppiseks. Napsinu kortisooni tabletei.
Kevääll julmettu sinine sauhu peittä koko tienoo ku
isänt vetelee mylläri kans pohjamutii myäre nurin maan
ja mä mylvin viäres ett menes viäll kerttaalles!
Millai mä pääse täst paskheinäst ny eroo?
Täyty vissi ruvet huonontama maa laattuu.
 Pienemmäs kasvimaas tilanne ei oll olenka edellise kaltane.
Siell ei oll juurika mittä vihreet. Kaikk kituu.
Talvivalkosipuli on ainoo mikä rehotta kunnoll.
Korkeutes pualest alka olema mua nappaa ja se tietyst ei oll
sanke suurika saavutus..
Koht kukkii ja keltast varsis.
Luulee raukka ett on syksy.
Vesiheinä muhennokse taitas sopii valkosipuli
muutaka ei ny ole tulos.
Yrttipenkkis rehotta ruahosipull.
Lehtisalaatti on muumioitun tähä..ei kasvuu.
Porkkana siemene on itänn ja pari haivent maapinnall.

Kyll mä ny sano oikke totuure ett;
puutarha hoitamine on kyll iha kahelii touhuu.
Täsä ei oll mittä päät eikä hänttä.
 Ilone asia on ett puutarhas oleva nuar lehtikuusi tekee elämäs ensmäise käpyt.
 Satteest hualimati ruusuorapihlaja availee jo kukkiaan.
Sit ku kukintoja on puu täynn laitan kuva jos muistan.
Ehtoisi puutarha isoihi kuusii saapuu kyyhkyt.
Tunni ne kujertele ja sitt häipyvä mettä takasi.