Usvast

Heikun keikun pitkäst aikka.

Henkis olla mutt tällhetkell taas kerra jonku flenska ottees.

Pali ole kulken luannos ja puutarhanki suunnittelu seuraavall kasvukaurell

on iha jään minimii..tai ei iha..mittä en esikasvat ku siit ei tull mittä.

Yksiki taimie kuivumine tietää tuhoo.

Jos totaki voi nyt suunnitteluks sanoo.

Vois vaikk todett ett työ vaatii veronsa.

Tääll oll jo oikke keväine tunnelma ja alotinki jo puutarhas hommat.

Ny sit on tull lunt oikke mojovast.

Lumest tietyst tykkä kasvit ja mukulat..ehkäpä jokku aikuisekki.

Kaikk nämä usvase kuvat ova napattu Euran Koskeljälvelt miss tull vietetty

taas melkke koko päivä. Äiteen kans olttii liikentees taas kerra.

Koskeljälvell ei oll yhtä mökki ja se tekee paikast ainutkertase.

Ei siell mittä hiljast ole senpualee paljo on liikkujii. Ny ei mittä suuremppa tunkuu ollu.

Päästi käymä saaressaki miss kevääll kurjet pesii.

Ens pist miettimä ett kestääk jää..pakko se oll uskoo et kestää

ku auto ajeli toispualelt järvee tänn..

Usvan leikki järvell oll kyll mahtavaa katteltavaa.

Mikäs siin oll istuu ja kattell..ryystä kaffet toopist.

 Helmikuu lähenee loppua ja toivottavast koht tulee keväist kelii.

Voikka hyvin.

Kätköily...

...vei täll kertta meikäläise iha merell ast.

Lähdetti purkkijahtii äitee kans ja tietys eväät fölis.

Kohautin pirssin kohti Eurjokkee.

Vuojoen kartano nurkist löyty eka purkki.

Johan oli komeita vanhoi rakennuksii ja huolell korjattu ja pidetty.

Jossaki aivoje solukois oll muistikuva ett olis tälläki mäjel käynny

mukulan..sillonku paikk toimi vanhainkotina.

Ei taitas nykyisi men läpitti missää instansis ett paikka

voi pittä hoitokotina tms. On ne turvallisuus jutut

tulleet vaa niin tiukoiks ja hyvä niin. 

Kuvitell vaa saattaa kuin kaunist on kesäl.

Vuojoen kartanost löytyy pali kirjotettu historiaa ja siihe täytyyki

seuraavaks perehtyy.

Verkkokarin tiä syrjäst käännytti riippusillantiel.

Sielt se sit löytyki..silta. Koski kohis alapualell.

Kätkön korkkaamine olis vaatin sillan ylitykse.

Mun pualest sai kätkö oll iha rauhas.

Mä kammoo tämmösii huterii juttui..liia pali

kokemuksii ilmalennoist ja puttoomisist.

Oll siin teräsvaijerii sun muut härpäket mut mun tuurill se katkee just!

Mä totesi ett tulla kesäl uurestas on pali lämppeempä vettäki.

Maisema on erelles harmait vaik piän aurinko pilke jostai kajast.

Harmaus ei meitin systeemei haitan ja jatketti matkaa..purkki purkilta.

Olisko tää rantapalpakko ku on saan tommose helmet koristeeks?

Jatketti iha merell ast ja kaffe oli hyvää!

Jos käytte vaikk retkell näill nurkill ni kertokaas menittekö 

riippusillast ylitte?

Mukavaa viikkoo kaikill täält mettäst.

P.s noist kohteist löytyy inffoo Eurjoe kunnan sivuilt

Marraskuu...

..on ihan koht.

Lokakuu meniki nii noppiastette ett ei oikke kerin kyytii.

Tännekkä en oll kerin pali kirjottele tuntu ett on kaikke muut nii pali

ettei iha ain ekaks tie mihi karais ittes kans.

Lokakuus tull väsätty puutarhas kaikke kivaa ja raskastaki.

Puunteko linjastoki on jo avatt.

Tuunauksi, korjauksi, kohentamisii ja istutuksi siin se..lokakuu.

Kissaki sairast ja mää. Selvitty on kumpiki...lopunperin.

 Tänäp ehtoo hujakois tull pakottava tarve lähte järvell.

Oli varustautun usseemma tunni reissuu.

Pimiä tuliki nii mahrottoma noppiast ku en het huaman ett noitte

kellon viisareitte kans on taas pelleilty.

Joku viisas se vaa on ny tollai päättän tollase venkuroinni.

 Järvell mä kohtasi esitykse jota en sitt enne oll nähny.

Kaisliko takka rupes tulee lintuja..niit vaa tuli ja tuli.

Kymmeniä lintuja!

Mä oli iha lamaantunu. Kameraaki käyti sen enemppä sihtaamati.

Ens mä luuli ett ova sorsii..ei ollu ei.

Rytmine lintuje liike oll hulppeet katsottava.

Toiset sukels ni toiset oll veten pääl..semmone aaltomaine liike.

 Vetenpinta ihan kupli täst toiminnast..

 En iha vieläkä oll varma mutt mun mielest täss on kysees isokoskelost..

Hurmioituneen täst esityksest tein vikaliikkeen ja koko porukka säntäs

rannalt keskell järvee..kiitos ny kumminki.

 Aurinkolasku oll taas nii upee.

Järvee laskee tämä pikkune joki ja veten pintaki oll pikkase jääs..

joo oikke oli se jäät.

 Kaiketi sen vertta oll kylmä ett hissukse jääki ruppe kilistelee..

 Ihan tull sellane keltasekultane hetki.

 ...ja sit rupes näpit palelee.

Mahrottoma kivaa alkava marraskuut kaikill!

Ihan pia onki tammikuu kunha se kohistuskuu on ohitett.

Lintutornill

Mont kertta vuares mun täytyy pääst käymä yhrell lintutornill.

Ole täst ennenki kirjuutellu tääl.

Maisemat oll tälläki kerttaa nii upeat.

Harmillist oll vaa se ett kiikarit jäi kottii.

Linnui nävyi vähä mutt kevääll sitt niit onki.

Mää voin suositell kaikill tätä paikka.

Seuraava retki taitaa oll ku jää kantaa.

 linkki lintutorni säkylä

Kanjoni

Pikkase mua nolottaa ku en oll tajunnu ett omas kotikunnas on kanjoni.

Tää paikka löyty ku haeskelin geokätköjä.

 Mahdottoma mielenkiintone on paikka.

 Kanjonin ylitse kulkee kaunis kivisilta.

Huikea pudotus kanjonin pohjalle ehkä alta kymmene meetrii.

Tota syvyyt oli vaikee arvioida.

Kanjonin avulla on kuivattu pitkulaine järvi..kiperjärvi.

Kanjoni on hakattu kallioon käsin. Ruutia käytetty ja köysillä

kivet vedetty ylös. Voi mahdoton!

Työstäminen on aloitettu joskus 1822..hieman on epäselvää tuo ajoitus.

Torpparit saivat lisää heinää kiperjärveltä kun järvi kuivui.

Ojaa on kaivettu lisää n.1935 ja silloin jo hieman tehokkaammalla

kalustolla oli mm. poraa ja dynaamiittia.

Kanjoni sai lisää syvyyttä parisen meetriä.

Pituutta kanjonilla on 200m.

Kallio paikalla on erikoista. Punaista hiekkakiveä ja diapaasia rinnakkain.

Diapaasi on halkaissut hiekkakiven ja se on nähtävissä kanjonin pohjalla.

Täst syyst Kiperjärvi on kuuluisa geologiassa.

Kanjonilla unohdin koko geokätkön. Isäntä oli mukana ja hän haki kätkön.

Koitin kuvailla erikoista paikka ja sen upeita kasvei.

Polku kulki kanjonin reunamall ja aikas rohkeest ihmiset oli

siinä kulkenu. Hui kauhiaa.

Paikotellen saniaiset roikkuivat kivien välistä alaspäin ja taikinamarja

kasvoi melkein kanjonin pohjall niukass valoss.

Lehtokuusamakin kasvoi pienessä kallion saumass.

Kuvat on hiukka hämärii ja ei oikke tee oikeutt paikan jylhyydelle.

Olisin kuvaillut vielä kasveja ja tutkinut enemmän paikkaa..

Isänt huusi kokoajan ett tull ny jo pois sielt..eks sää mittä tottele!!

Muuntajan takana onki sitt kuivattu järvi peltona..

tähän kuitenki meni vuosia enne ku paikkaa peltoana voitiin käyttää..

Lueskelin vähän wikipediaa.

Seuraava retkikohde toss kartallaki näkyy..kuulin ett lehmusmetsä on upea.

 Nuolen osottamas paikas on tämä kanjoni ja pelto tuossa vasemmalla.

Myllyojanlahden rannass on hyvä parkki autoll ja kahvila.

Uimassaki voi käydä toi ranta on hiekkane ja matala.

Käykkää tutustumas jos liikutte näil nurkill!

Pumpulii

Viikko sitt ajale mökilt kottii hiukkase poikete reitilt.

Tiä oll mutkane ja soukka mut eikös mun silmä havainnu jottai 

valkost sähvölinjan all olevas maastos.

Linjasto alune on kyll kallioine ja katavii täynn.

Mielikuva on kuivast ja kuumas paikast.

Kyll jäi kaivelee asia ja tänäp pitt oikke tryykät ittes paikall.

Hett ku pääsi paikall ni tottakai tämä valkosuus lähtee pumpull kasvattamost!

Kummalline paikk.

Tai en tie onk se mittä kummalline mutt jotenki erillaine.

Meillpäi sua on sua ja piste.

Täss kohta ny sattu olema korkeet kalliot jokka 

oll tosiaa rutikuivaa jäkälää täynn.

Kallion all oll painanteit jos iha selväst turvepitost maat.

Siäll painanteist kasvo tupasvillaa ja muitaki suoll tyypillisest kuuluvii kasvei.

...ja tätä kauneut riitti!

Juolukkaa..

Suopursuu..

vaivaiskoivu puuttu mutt tavallissii koivutaimikkoo oll.

Tietyst ne koivutt linjasto alt katkotaa aikasajoin.

Kostea suo lämpäreilt ku läht kallio nousema vastas oll heinii ja sarakasvei.

Kuiva kallion päälystää värii toi erillaiset hierakat kuten suolaheinä.

Tuules huojuiva erillaise melke silkinhohtose heinät.

Kallioimarteen peittivä kallion rinteit.

Ja nii sulost kissankäpälää

Jossaki kaukan linjasto reunas mun silmiin osui kaks puut..

hetkine..sembramäntyi!

Millai voi oll mahdollist..olik mä siperias?

Keskell mettää.

Männyist hiukka etelää oll peltoo..eli kaiketi tämä on ihmise tekosii.

Tutkimusretki loppu melkose lyhyee "niinku kananlento".

Reiden sitkeä kipuilu palautti tutkijan autoll.

Tänn mä palaan ja tutkin kasvit..sit vaikk kesälomall.

Kiinostava paikka kertkaikkiaa. 

Kukkaaeitiärmittäpaikka

Heti aamust paisto nii kivast aurinko. 

Puut oll iha huuruse muut ei kovinka kauva ku rupes aurinko

lämmittämä ja tull kiva keväine olo.

 Linnuill ja oravill vaa tuntuu sapuskat maistuva.

 Ämpärilline siämenii riittä kolmest neljää päivää.

Närhet on oll pois ja ny tuliva takasi rohmuuma pähkinöi..

oravill sentä jottai jää.

 Vankimmatki talventörröttäjät ruppee kaatuilemaa..

 Börje pasteeraa koko päivä pihall. 

Jonku töppäree nokas tähyilee ja on olevinas mahrottoma tärkkiä näköne.

 Päätin lähtee kattomaa mitä kuuluu kukkaaeitiärmittäpaikall.

Otin mukkaa oikke kunnon evääkki ku reissu hiukka pitemp.

Eik sitt aurinko menny pilvee.

No ei haitan komeet maisema silti.

Välill pysähdyin venyttelemää harttioit

ja eteni sillai hissuksee..

 Hirvet oll mellastanee oikke kunnoll. Pihlajaversot on taas kaluttu.

Jätöksii ja jälkii on nii pali etten pikkase aikka oll nähny.

Mä miäti ett miss ne lymyää ku jäljet iha tuareit.

 Hiukka oll hakemist polus mikä johti pirtill. Ruppe umpeutuma koko polku.

No tämä on tiätyst se kukkaaeitiärmittä paikka. Enkä määkä tiesittmittä täst paikast.

 Jotenki oll vaa outtoo ku mettää olle kaadettu yhrelt sivult roimast. 

Täss tapaukses mull pääs pahasana ei voi mittä.

Onneks kukkaaeitiärmittäpaikka on viell piilos puitte sisäl.

Oviki aukes. Pääsi kirjottama nimen viaraskirjaa..

joka oll muute melkose köyhä olone.

Ei oll vissi pali kettä käyn. Viimine merkitä oll syksylt.

 Tunnelma tämmöses paikas on mahtava..hämärän hyssy.

 Pikkase semmone olo tull ett paikka tarvis jo hualtoo ja siivoustaki. 

No en tie sitt..onk nii kauhia tarkkaa.

 Aikasemminki ole postan täst paikast ja se löytyy alapualelt olevast linkist.

2014/09/kukkaeitiermitta-paikka.linkki aikaisemppa  postauksee

 Pikkase liikka tull tota rämpimist mutt pakko mikä pakko.

Ainii ja käärmekuusiki polvu reunamall oll henkis!