Kohnauksien vuosi 2014

Kohnauksill mä tarkota semmost ett kulje luonnos mutt sill on joku tavoite.

(Mun tavoitteen on aina myös liikkuminen mutt se ei yksistäs riitä, harvemmi mä lähde ns.lenkill)

Joku kohde vaikk autiotalo. Joku tarkkailu vaikk putkilokasvit, elukat jne..

Joki, järvi, mettät ja pellolaitamat tarjoaa vaa joskus yllättäviäkiä asioita eteen.

( Iha kaikist ei voi kirjoittaakka tai kuvat. Ne vaa jää kohnaaja pääkoppaa)

Yht vuatt rikkaampan mennä ettiipäi ja otetaa opiks monest luonnon ihmeist ja elementeist.

Uskosi ett pikkase vuode aikan ole oppinukki uutt. Opittavaa riittää!

Monest paikast on tull se vakipaikk tai paikk mihi mä palaan viell.

Pariin kohnaus kohteese mä ole oikke tykästyn jos nii voi sanoo, en tie..

Tammikuus 2014 otett tämä kuva.

Tammikuu kuva kansioit ova täynn puit, vesistöi ja pikkase lumissi maisemii.

 Helmikuus 2014. Kuva otett Kauttua ruukilt.

Helmikuu on muutenki taitan oll semmone ruukin kuukaus.

Kuvii ainaki on napsit vanhoist rakennuksist ja koskest.

Kiinnostuin ruukin historiast ja sitäki pikkase opiskeli.

 Maaliskuus jäi mielee ku mä opetteli lentämist.
Meinaa ku maa petti jalkoje alta enkä tietän ett siell on kellari alla.
No isänt mist mun sit arestii etten yksinäs saanu mettis kulkee.
Ei jaksan kaua pittää mua arestis oll se vertta henkie pääll käypä koko aresti.
Muutama reissu tehtiinki sitt äitee kans kimpas.
Löydetti harmaa tölli ja kaikee muutki kivaa.

Maaliskuus olen monast kohnan isol järvell.  Lintutornitki astu kuvioo.

Huhtikuus mä tein kierrokse kaikis elukaitte ruokinta paikois.

(Täst asiast en voi kirjoitta enemppä ettenk syväst loukkaa asianosassii.

Mull on liia vahvat mielipitteet)

Huhtikuus (loppupualell) saapuki sitt kurkii. Niit oll aika paljo.

Tämä kuva on napat myähä ehtooll ku palasi mökilt.

Toukokuus mä olin reissus kartan kans. Kävi niinku tyävahinko.

Voisik tähä kohta lainat lauset; "Entine suunnistaja ja nykyine erakko"

Nii mä meni mettää eksymä!Löysi sitt tälläse autiotalo pihaa.

Molekyylit oll kauhee negatiiviset. Poiski sitt osasi ku hokasi miss meni vikaa.

Toukukuus tull muutaki negatiivist palautett kotijoukoilt.

Huusholli oll muuttun rytökärpä pesäks! Kevät ovaa kerra vuares jos ei joku asukki

siell siivoo ni olkoo..mä ole ulkon. En ainaka kevääll jaksa mittä verhoje rusetei tai muut söpöstelyy.

Toukuus olin kesälomall.

Toukokuu kuva kansiot on täynn luonno kevättä!

Mä opiskeli kasvei sillai ett kirjasivu käännyi hiirekorvill.

Piti kuahat uudell MPee kans mutt siirryin polkumasiinaa.

Painoo putos vaikk söin ku hevone.

Kesäkuu kohnaukset oll ankarii. Kasvei ja kaikkee kivoi löytöi.

Kesäkuus en juurika taitan nukkuukka.

 Mä hurahdi täysi tähä huumaa.

Kulji soill ja mettis. Mahdoikk käyr töiss? Vissii.

Yälläki mä nautein kaikist äänist, tuoksuist ja tunnelmist.

Ihmetteli vaa ku ihmise istuva sisäll ja vahtaava telkkarii.

 Kesäkuu loppupualell niittyill oll erityine tunnelma.
Mä kävein ussein mökill ehtooll myähää uimas.

 Tämä kuva on otett heinäkuus ku kanervat alko kukkimaa.

Putkilokasvit ja erillaiset ohdakkeet täyttää kuvakansiot.

Autiotaloi löytyi..

 Heinäkuu lopull pellot rupes lähettämä mull viestei..kaunista.

Mielee jäävin muisto oll ku ketun penikat leikkivät keskenäs.

Elokuus mä kuvasi upean aurinko pellon.

Naapuri kunnas kävin kohnaamas tälläki reissull.

Tässäki kuvas on oltu autiotalo raunioill.

Syyskuus siell kukki kauniist kultapallot. Talo ja navetta on poissa.

Mahdoto määrä tull tehtyy mettäreissui sinne sun tänne.

Syyskuu on semmone ku saapuu taivaall värit.

Järvell tull kohnattuu monta ehtoot.

Syyskuu värit mettiskä ei ole ollenka pahoja..

muistan ett täss kohtaa istuin pitkään kivellä ja mietin ett kesä on ohitte

Lokakuu väriä pellon laitamalla.

Myrskyä Porin Reposaaressa

Lokakuust jäi mielee semmone autiotalo reissu ku oli menos talo vintill.

Lykkäsi pääni luukust ja näin tämä näkymä. Kauhiaa ku mä huusi..

Kaikest hualimatt talos oll kauniit virkatut verhot..

Marraskuu kuvat on jotenki apeita. Aina vaa saroi ja sitt ku paisto aurinko nii

mä oli juur varmaa sen päivä töiss. Vaikk oll lämmint ni en tehnyt mittä

mahdottomii kohnauksii. Jotenki kaikk men päin peetä. Joskus vaa on nii sitäki.

Täss on yks epäkurantti kuva jossa peuraki näyttää mull ett mitä määki sust ajattele!

Semmost se harmaat se marraskuu niinku tämäki kuva.

Joulukuu alus mä löysin taas intoni kartta retkeilyy.

Löysi uude kiva lammiko minne sitt täyty kevääll ittes ehdottomast änket.

Ei lammikkoo vaa se rannall.Varmast on lintuja.

Joulukuus saapu rastaat. Niit oll aina jokapualell ja paljo.

Mä löysi paikan miss haapoje runkot on iha kupari värissi.

En vieläkä tiä mist johtuu.

ja sitt tull lunt, pakkast, sumuu, aurinkoo..eikä vieläkä se kevät.

Tänäp oli sitt luistelemas ekakertta järve jääll. Nollakelist huolimatt kävei viima.

Vaikk oll villapaittaa ja fleece hupparii ja tavallise tönkkö olo sen pualee tull pikkase vilu.

No ei se mittä ku luut säily ehjän, en kaatun.

Kiitos ny ku jaksoit lukkee ja kattoo kuvii.

Säätä ja ravintolan pitoa

Ny oliki sit kunno pakkaspäivä. Aamull terassill oleva mittari näyt -22

Aurinko paisto taas kivast ja kaikk puut oll huurttees.

Lintuje ravintolas käy sellane vilske ett mun täytyy koht anoo jottai ruokinta avustust!

Melke jokapäivä täyty käyr tarkistamas ett on makkaroi puus (talipötköi)

Tuattaako pömpeli siemenii (iso automaatti)

Hyvä ravintola pitäjä tarjoo ain jottai uutuuksiaki..

 Oikke hyvill mielil on otett vastaa tämä erillaine siämen sekotus.

"Liiteri" pussukas on perinteiste siämente lisäks durraa, vehnää, ohraa ja hirssiä.

Kilon pussuka sisältö häviää meill päivä aikan.

Kerra viikos saavat asiakkaat tätä herkkuu. Melko tyyrist tämä on.

Makkara puuhun ripusteli tänäp nämä nahistuneet joulu omenat.

Näytti oleva talitintin herkkua. Kävi siin jokune tikkaki.

Pikkase ku seurailee lintuje puuhia tarkemmi ni tekee kivoja havaintoja.

Aamuisi tämä pölli aidantee rakosist lähtee lintuja liikkeell. Kai ne viettää siell yönsä.

Ravintola vieres on isohko kottaraise pönttö ja sieltäki lykkää tinttejä aamusi ulos.

Jotenki tuntuu hullult ett ne korteeraa siell kasas mutt kai sit on lämmint.

( Kyll kannattaa laittaa linnuill asuntoja ne on talvellaki kovas käytös)

Linnuill kelppaa siemene talventörröttäjistäki.

Mäkikuisma on yks suosikki.

Aamuisi laske (sillo ku muistan ja pystyn) kuin pali asiakkait on ravintolas.

Tänäp klo: 9,  oll n.50 tinttii, kolme oravaa, palokärki ja pari tikkaa.

Närhe pyörei koivus ja meijä Börje tietyst piti omaa kirjapitoo kuusen alla.

Asiast toissee. Mä sain joulupukilt tämä kiva kirja.

Mist se partanaama tiesiki ett mä ole aikeis tämä hankkii ku en oll puhun mittä!

Pakko ruvet uurestas uskoma ett joulupukki on sitteki olemas.

Mua on kyll valistett ettei joulupukkia ole.

Vuas takaperi mun pojanpoikani (7v) soitti mull tohkeissas:

Poika: Tiädäksää mummu ett joulupukkii ei oll olemas.

Mää: No hyväne aika, ei vai?

Poika; Äiti sanoi ettei oll olemas.

Mää: Kyll saunatonttu kumminki on olemas!

Poika: Älä sää mummu usko kaikkii mitä puhutaa!

Tää kirja on kyll näppärä täyttää. Paljo on tietooki saatu mahtumaa.

Tietoo on mm. tuulist, pilvist ja satteist.

Termise vuodeajatki on hyvi kerrottu.

Jokase viikos on tilaa kirjotell myös luontohavaintoja.

Onk kellä kokemust sääpäiväkirja pirost?

Iltapäiväll tull sitt tämmöne sää..pakkassumu

Pakkassumu on vesihöyrystä härmistyneitä jääkiteitä.

Ny on hyvä aika tehdä jäälyhtyjä. Mult synty pikasest tämmöne pyäree.

Kuviot saa hyvi kii ku suihkuttelee suihkupulloll niihi eka jääkylmä vett.

Mukavii ulkoilukelei ja tarppeeks vaattei kehii.
Mä ajatteli huame menn järvell luistelee.
Mökkirannas on varmast jo kantava jää kokeilen ainaki.
Onneks on matalaa jos jää pettää. Täytyy ottaa vaihto vetimet mukaan.

Tänäp aamull

Semmone sinine hetki aamull. Aurinkoki näytti säteitäs.

Tääll mettäs oll syvä hiljasuus. Mä huokaili täst kauneude määräst.

Päivä ku kunnoll valastu nii tull elämää ja ääntä.

Linnut keräänty syämää ruokinnalle.

Tikkoje pajoje kolkutus alkoi. Mones koivus onki ny uus paja.

Pirtti värjöttä kuusie suojas tuoll mäenpääll.

Mä tein piene kierrokse puutarha laitamill. Tull hiukka oltuu sitt ulkonaki.

Kunnes mä hokasi ett maa on täynn peuran jälkiä..

Hetke sai miettii misäs mun riistakamera mahtaa ny olla?

Liikkuvaine tuo kamera ku en ain muist mihi sen ole viritell.

Nyt on pakko oll kameras muitaki kuvii ku vaa orava tai mein kissa.

Muutama minuutin aikana kamera oll kuvannu 137 kertaa.

Porukkaa menny ohitte mahrottomast. Muutama oll pysähtyn juur kamera alapualell.

Välill syädää jäkälää ja sit mennää.

Kokonaisuutenas voi päätell ett tää sakki on tulos mein pirtin itäpuolelt ja menos

kallioll päin. No sitä ny ei tie mutt kamera sijoitetaa seuraavaks niin ett näkyy enempi 

naamojaki. Takamuksii enemp täss koostees. Kamera oll kyll kuvan joka jalan liikkeen.

Lopuks on kuvii astunut upee sarvipää.

Jonka kuppeet näkyy hiukka täss kuvas.

Porukan perää seki lähtee ja kute voi huamat ett takamus on hieman kulmikkaamp.

Ja sitt on porukka häipyn ja kamera tallettan vaa seuraavaks oikke supermettäläise

meinaa meikäläise. Kuvat sensuroitii.

Parast joulus

Ny tuli sitt talvi. Meilläki on lunt viitise senttii,taitaa olla paikotelle enempiki.

Pukkas samall raikastava pakkasenki pääll. Tänäp ku heräsi ni mittar näytt -16

Toisaalt onki ny parast ett talvi tull jouluks.

Joulu on menny tyä merkeis mutt tänäp vapaapäivä. Poika perheines tarjos sapuska.

(Mä ku ole nii vanha ni muisteli ett edellisest jouluruakailust ku joku muu on passannu onki sitt 26vuatt aikka)

Tämmöne hetki oliki täss joulus ny parast.

Heti aamupäiväst oll kirkas ilmane keli mutt aurinko piilottell viell jossaki.

Joki ruppee jo jäätymä vaikkaki tota virtaustaki on.

 Parast kuitenki joulus on ett se ruppe ny olema ohitte!

Mä tykkää tavallisest arkisest touhust pali enemp ku hössöttämisest.

Tämä tietyst kuuluu taas siihe katekoriaa ett "makuja" on siit nii mont.

Joulu ku on lusittu ni saa alkaa suunnitelema kaikkee kivoi hommii oikke

totisell otteell. Enne jouluu siihe ei oikke saa otett. Kummallist.

 Mukavaa ku rojektit ova kaikk eres.

 

Täyryi oikke vilkast millai Wikipedia arje ny määrittelee:

Arki on ihmisen jokapäiväistä elämää, joka koostuu rutiineista. Arki on vastakohta lomalle ja toisaalta pyhälle. Arjen toistuvat rutiinit näkyvät työssä ja työtavoissa, kulutuksessa, sosiaalisissa tilanteissa ja nukkumisessa.

No kai se jollai voi menn iha tollaiki ku wikiin on painett.

Mä ku kumminki "pilkon" kaikk ni en iha allekirjott totaka skriivaust.

 Johtunee täst ammatist tietyst ja säännöllise epäsäännöllisest tyäst.

(Nii ja lomall kertyy yleens nii pali kotihommii ett niit tehdä enemp ku arken)

Mitä miält te olet? Mikä on parast joulus?

Ehtooll oliki nii kaunist ku aurinko paisto upeest.

Sinn se painu loistokkaast mettä taa...vois tull huame takas!