Pumpulii

Viikko sitt ajale mökilt kottii hiukkase poikete reitilt.

Tiä oll mutkane ja soukka mut eikös mun silmä havainnu jottai 

valkost sähvölinjan all olevas maastos.

Linjasto alune on kyll kallioine ja katavii täynn.

Mielikuva on kuivast ja kuumas paikast.

Kyll jäi kaivelee asia ja tänäp pitt oikke tryykät ittes paikall.

Hett ku pääsi paikall ni tottakai tämä valkosuus lähtee pumpull kasvattamost!

Kummalline paikk.

Tai en tie onk se mittä kummalline mutt jotenki erillaine.

Meillpäi sua on sua ja piste.

Täss kohta ny sattu olema korkeet kalliot jokka 

oll tosiaa rutikuivaa jäkälää täynn.

Kallion all oll painanteit jos iha selväst turvepitost maat.

Siäll painanteist kasvo tupasvillaa ja muitaki suoll tyypillisest kuuluvii kasvei.

...ja tätä kauneut riitti!

Juolukkaa..

Suopursuu..

vaivaiskoivu puuttu mutt tavallissii koivutaimikkoo oll.

Tietyst ne koivutt linjasto alt katkotaa aikasajoin.

Kostea suo lämpäreilt ku läht kallio nousema vastas oll heinii ja sarakasvei.

Kuiva kallion päälystää värii toi erillaiset hierakat kuten suolaheinä.

Tuules huojuiva erillaise melke silkinhohtose heinät.

Kallioimarteen peittivä kallion rinteit.

Ja nii sulost kissankäpälää

Jossaki kaukan linjasto reunas mun silmiin osui kaks puut..

hetkine..sembramäntyi!

Millai voi oll mahdollist..olik mä siperias?

Keskell mettää.

Männyist hiukka etelää oll peltoo..eli kaiketi tämä on ihmise tekosii.

Tutkimusretki loppu melkose lyhyee "niinku kananlento".

Reiden sitkeä kipuilu palautti tutkijan autoll.

Tänn mä palaan ja tutkin kasvit..sit vaikk kesälomall.

Kiinostava paikka kertkaikkiaa. 

Tuoksuja puutarha täyn

Ny on paukahtan tuoksuje sekamelska puutarhaa.

Helteisse päivä ehtoon tuuli kuljettelee sit hienost kukkie tuoksuja pitkipoiki puutarhaa..

Syreenit kukkii ja tuoksu on yksinkertaise ihana..paikotelle melkose vahvaki.

Marjaomenapensaan tuoksuvia kukkia pitää nuuhkutell melkose liki.

Koristeomenapuiden latvuksista leijuu pikkuriikkine aromi..

Kuvassa Royalty joka on jälleen täynnä kukkia.

Kanukoiden kukinta on alkanut ja tuoksu hieman pistävän oloine jos näin voi sanoa.

Kanukoiden kukinta on mahtavaa ja se tietää runsaast marjoi linnuill.

Pensaiden valinnas tämä on mun yks pointti et linnut saavat evästä.

Tuoksumataran kukinta takaa hienosto ladyn parfyymin tuoksua...

Piparjuure tuoksus on ripaus jotakin samaa kuin kielossa..nuuh

Ilakko kukinta on se hyper tuoksu pommi.

Vaikk en nii pidä orkidean tuoksust nii mietona se on loistava.

Nimensä mukaisest illakko tuoksuttaa auringon laskies..

Ympärämpär puutarha reunamii metsän reunamas on pihlajat kukassa..

valtaisasti kukkia jopa ihan pieniss taimiss.

Itäpuolell puutarhaa pihlajaa on paljo..ja tuoksu sanan voinen

muuttaa paremminki löyhkäks.

Löyhkä tuo mielee mont asiaa, mut iha eka se ett jokasell pihlajall

tarvis alotta antibiootti vaik Kefexin 500mg x3x7vrk.

No jaa tietysorttine löyhkä tai sanoisinko tuoksahdus taita ilmoil piirtyy

näist mun keitoksist jokka muhii kolmat päivä saaveis.

Isäntä ku on hienonokkane kaupunkilaine (sori) antanee huomautukse

lähipäivin..mutt en anna juurika se vaikuttaa.

Puutarha tarvii oma liemet ja mä ne luonnomukaset tee.

Pikkase ku käyn päivittäin viell hämmentämäs keitoksii

ni saada pieneliöt hommii.

Täytyyki varat pyykkipoikki vieree ett saava jokku tarppee tullee suljettu

haistin kanavans.

Valkosipuli on ny yks mikä tarvii kovat lannokkeet ett jaksaa kasvatta kunno

pesäpallon kokose möllykät.

Ruusuorapihlaja alotta kukintaa. Nuppuja on valtavast mutt lehdiss on joku tauti.

Tie mikä keitos tähä auttais. Pikkune puu onki ny nii iso ett ei tair mun tellinkit

ja ruiskut riittä mihinkä.

Ikunas täss puus ei oll mittä taurei ollu.

Turha vaa orotell mittä loistokast kukintaa hyväkö on henkis puu.

Joskus se on munki turvauduttava raakemppi aineisii..
murkut hävittivä osa mun tuoksuhernee taimist.
Päättivä samall tehdä pesäs ruuku reunamill.
Loppu sitt muuto juur aika lyhyee ku kemikaalit astu kehii.
Hetke tuprutus ja selvä tuli. Ei auttan muut keinot.

Jos olet kiinnostun "keitoksist" mill voi lannotell tai torjuu tuholaisii ni

netti on täynn ohjei. Alapualell on yks linkki. Vastuu se on meilläki

mitä me puutarhaa tuupataa..eiks ookki?

Linkki yrttitarhan sivuille tuholaisten torjunta

Luannikast kesäist viikonloppuu iha kaikill!

Haapakukkane

Heikunkeikun!

Kevään tulo etenee kivast. Eile näin kaks joutsent lentävä korkkiall taivaall.

Muutama lämpöne päivä takan.

Ennen ku alka oikke kunno kevää rutistus ni ole opiskell

tunnistama jäkälii ja sammalei.

Sopiva puuhaa näi jäkälöityneell ihmisell.

Käsikirja ruppe olema ruttuse olone. Sivuitte välist tippu neulussii.

Tutkimine pistää kahlama sulavis lumis..sopiva liikunttaa.

Haapakukkane on varmast kaikill tuttu jäkälä.

Nii tai en sit tiärä mutt ei sitä voi oll oikke näkemäti.

Ainaski näin lumisell aikka se hohta keltasenas haapoje runkolt.

Haavankeltajäkälä (Xanthoria parietina) on melkose kookas

lehtijäkälä. Semmone ruusukeisest kasvava.

Aurinkoises paikas haapakukkane loistaa ja voi tull iha keltaoranssin färiseks.

Varjos luannollisest pikkase vaisu toi färi.

Haapakukkane voi kasvaa myäs kivisill pinnoill. 

Piukast se ottaa kiinni huokosee pintaa.

Täss kuvas haapakukkane asettun mökin grillikatokse kattoo.

Kellarin kivetyski saanu koristeeks haapakukkase.

Oikke tarkka ku haapajäkälä syynää ni näke ett alapinta oo vaalia..

täynn hapsui mill se tarraa pintaa.

Jäkälän keskiosaan tulee yleens kotelomaljoja.

Mutt mitä sitt on tämmöne harmaa jäkälä vanhan haavan runkos?

Tämä haapa kasvaa hakkuu aukoll. Ympärilt kaadettii ikivanhaa

mettää ja sitä mettää tuall sivummall viell pikkase jäljell.

Mä en oll varma mutt toi harmaa jäkälä kasvusto vois oll rupijäkälää.

Tarkemmin karstajäkälää (Parmeliella triptophylla).

En oikke saa muutaka jäkälää sopima tähä kuvioo.

Karstajäkälä kasvaa kookkaina fläimyinä.

Sekovarret on limittäin toistes pääll.

Koikkaiden sekovarsien keskiöö kehittyy pienii ruskehtavii kotelomaljoja.

Juur semmosii ku tässäki otokses on..

Karsta kasvaa yleisest vanhoje haapoje tyvirunkoill..sopii sekin tähän.

Tämä puu latvukses ei karstaa ollu lainkaa.

Viihtyy vanhois luonnonmettis. No sitä täss enne oliki.

Näis runkois näyttääki oleva paljo sekasi haapakukkast ja tota karstajäkälä.

Arvotus onki se ett miks jokku haapoje runkot muuttuva punerviks?

Muutamii semmosii kasvupaikkoi ole nähny.

Olen kiinnittän huomioo ett ne puut on kaikk pikkase notkoses

kasvupaikas tai sitt kahde kallion välises solas.

Jäkäläise juttut taida päättä tähä ja toivotell viikonloppuja!