Klasu Klapikone passiin ja piuhat kiinni. Poltto puiden tekoa raittiissa ulkoilmassa ei kyllä voita mikään!Kyseessä lienee myös ns.uudelleen latautuminen, homma on kuin terapiaa!.Eväät mukaan koriin ja siirtyminen puutarhan reunamille.Kännykästä äänet pois. Työskentely olo suhteissa ei ollut valittamista. Upea metsän hiljaisuus ja kattona komeat mäntyjen latvustot.
Keskipäivän aikaan metsään tuli pikkasen eloa. Tikka kolkutteli kelottuneen männyn runkoa. Närhi lenteli äänettömästi, laskeutuessaan päästi ruman rääkäisyn.Närhen rupattelu ääntelyä saa vielä tovin odotella. Muutamia kertoja kuului Korppien ääntelyä korp-korp-korp. Orava mutusteli lounastaan kuusen latvassa!
Kahvi maistuu ulkoilessa erityisen hyvältä ja voileipäkin makoisalta. Arabian mukin sain muutama vuosi sitten ystävältä. Tiuhti ja Viuhti nimityksen saimme opiskelu aikoina työharjoittelussa. Koskaan ei meille selvinnyt kumpi oli kumpi..höh. Mieleeni tuli, eikös Tiuhti ole mies?
Muotoilija Tove Slotte on tässäkin mukissa tehnyt kaunista työtä.
Kaikkea sitä miettii viherpönttö istuen kiikkerällä koivupöllillä.
Kesken kiihkeän klapi rumban huomioni kiinnittyi tekstiin koneessa; PYSY POISSA LIIKKUVIEN OSIEN LÄHEISYYDESTÄ! Tarra ollut Klasussa jo kauan, tiedän kyllä. Miten on mahdollista klapittaa puita jos ei voi mennä liki konetta? Pöllinhän täytyy nostaa kitaan ja painaa nappuloita!
Jaloittelu tauolla löysin lumesta sinne unohtamani kaunokaisen. Voi mikä ihana romu! Pitänee löytää sille sopiva paikka puutarhaan!
Klapeja tuli aika kasa, vaikka välillä haaveileekin. Tyytyväinen oli tämän päivän saldoon.
Varpaat hieman jäässä lopettelin tältä päivältä. Valoisa aikakin loppui taas niin lyhyeen.
Sinertävä hämärä laskeutui hetkeksi, ennen pimeyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti