Loma

Loma on kulunu kotinurkis. Ihanaa!

Juur nii ku mä oikeastas suunnittelinki.

Muutama pikkuse reissu oon tehny ja

 retkii  tietyst luontoon.

Puutarhan hommat jatkuu tietyst ja oon nauttinu tekemisest.

Nurmikko tull leikattu viimise kerran..iha ku olis joku kiviriippa

puronnu pois konteist. Et mä inhoo sitä jonnin joutava homma.

Kaikk leikkurit on huallettu jo talvisse kuasii.

Mantsuriankärhö on kukkinu hyvin runsaasti.

Kukinnan loputtua siemenkodat ovat kivoja häntineen.

Ajatteli kokeill jos vaikk nämä itäisivä. Poistin pörheän hännän ja istutin

heti tuoreeltaan hiekan sekaisee laihaan multtaan.

 

 Samall innostuin kokeilee myös alppikärhön lisäämistä.

Vauvalaan mahtu viell nämä purkit.

Monta hommaa sain tehtyä viikon aikan mutt tää rinne lienee pahin.

Siistimisee kului kokonaine päivä!
Pystys ei pysyn ja konttaamall konusi koko pläntin.

Ruskee läikän kohtaa kasvo suomentatarta joka hyvin menestyy

täss todella kuivassa rinteessä.

Hissuksee joku pikkane vaalevapunane ruusu on levistyn myös

rinteesee olen antanu se tulla...mutta ruusujen alla oliki

oikke kunnon rikkaruohoje juhlat.

Jostain on päässy vilahtama joukkoo suikeroalpi.

Alpi vallottaa koko maan jossei jottai kurii pidä.

Koitin nyt kitkee pois koko kasvin.
Eihän siit eroo pääse vaikk kuin koittas.
Alpi sopii kyll johonki kivikkoo tai puitte alle mutt tähän ei.

Rikkaruohoista pahin meitin mäjel lienee monivuotine rönsyleinikki.

Rönsykkä pahus oli pujotellu lonkeronsa ruusujen alle.

Mä leikkasin ruusut tapille ja sitte se kova homma alko.

Vihdostaki sain tämäki rinteen ny kuasii. Kevääl ei tarviikka tehdä mittä tähä.

Luulin ett mun grönlanninhanhikki on kuallu mutt ilokseni löysin piene

alun noitte rikkaruohoje joukost.

Ny kasvi saiki siirron ja toivottavast paremp paikka.

Pakkaste seurauksel korkkipuu on nuutunu.

Korkkipuu takan on saniaiste mettä. Jouduin leikkama saniaise kaikk poikk

ku miäste piti pääst kaivoll vaihtama hanoja suluist.

Iha jokane syksy en saniaisii katko lainkaa mutt ny se tull tehty.

Kävin kööhäämäs aleitte alest viell taimii.

Mukaan lähti mm. tämä sembramänty.

Peitteli sanomalehdin tua mullokse

ja runsaat katteet pääll.

Kevennetä katett sit kevääl jos ny henkis on koko puu. 

Alamaa kiviaida pääll kukkii tämmöne maksaruoho..

toin veljeltäni piene juurako palase ja mottasi lapiollise multta pääll.

Oikestas mä unohdi koko kasvin..

Kiva tämä punakukkane muotoki on mull ny kaikk paikat

väärälläs sitä valkokukkast.

Tummakurjenpolvi ei kukkinu laisinka.

Siementaimii on aiva mahdottomast.

Omenapuu juurell on jo isohko läntti tätä kasvii.

Mä ole miettin ett mahtasko viell uskaltta siirtää tost ainaki

osan pois..vai jättäskö sittenki kevääsee?

Haravointi sempalotki on perinteisest alkan tien putsaamisell.
Havupuit ku on ni neulussi on vaikk muill anttaa.
Tätä "jätet" olenki ny taas hyädyntän ja laittan kompostiinki.
Kärry tolkull sitä on menn havuje ja roroje juurell.

Samaa neulus/lehti coctailii laitoin jätesäkkeihi ett saan sitt talvell
sujauttaa kompostorii kuivikkeeks.
Sain pojalt tollase teräs nokkakärryt jokka on kestän mahdottoma hyvi.
Honkkari sälpäkkeit onki mull hajon yks toises jälkkee.

Alamaa kasvimaan käänsin tarikoll kevyest.
Laahasin mont kärryllist komposti mullost ja pääll viell
tota neulus/lehti tavaraa.
Voi oll ett hiukka ravinteit mene hukkaa ku täss komposti aines makoilee
talven mutt ei auta ku kompostin tuatos oll jo ihan valmist.

Tien haravoimisest ei meinan tull mittä ku mä jäin syämää mustikoit.
Yllättävä hyvii viell ova ja keräsin viell jugurtti aineksetki.

Hiukka ku aurinko paistelee ni mettäses puutarhas on ne parhaat färit.
No mitäs mä täss sen enemppä praakka olemattomii..
voikka hyvin!

Raivaust ja mont puuhaa

Johan on päässy puutarha villiintymään..

Kaikk mahdollise ajat oon koittanu raivat puutarhaa johonki kuosii.

Joitakin perennoja olen leikannut jo poikki koska

ovat niin risusen oloisia..ei auta.

Kuivuudest huolimati rikkaruohot ainaki kasvaa.

Monessa penkissä maa on edelleen kuivakkaa

mutta toki kasvit ovat selvästi virkistyneet sateesta.
Siementaimia on purkittanu kavereill ja siirrelly aukkopaikoill.

Tiikerinliljat kukkivat.
Oranssine färi on tervetullut nyt puutarhaa.
Mummollani on aina kasvanu tääll tiikerinliljoja mutt ne ova ajan
saatos hävinneet. Muistan lapsuudestani pitkän penkin talon päädyssä.
Hankin nyt viime syksynä nämä sipulit ja taidan vielä hankkia lisääkin.

Nämä kukat kuuluvat kallionauhukselle.
Tykkään kovasti noista punervista lehdistäkin.
Keltaisia kukkia on nyt paljon kuten kultapallo, hirvenjuuri jne..
Syyskesään kuuluukin mielestän keltane lämmin färi.
Taimitarhalt kävin ostamas muutama nauhukse taime lisää.
Olisko toine oll lapinnauhus..toist en ny muist.
Semmost asia mä ihmettele ku syksy on mahdottoma
mukavaa ja sopivaa istutusaikka kuten kevätki..
taimitarhat ei kyll oikke panost enää tähä sesonkii.
Ainaki tääl paikallises ei juur valikoimaa ole.
Kauppa varmast kävis ku olis mitä ne myyvä.

Ikisuosikki kirahvinkukka availee nuppujaan.
Kevääll näytti ett tää kaunokaine ei kuki ollenkaa mutt sentäs muutamii
kukkia tulee..siementaimia on valtavast.
Enskesän kukinta lienee sitt runsaanpaa.

Ylläri kukkia tämä punalatva harsuine kukkasineen.
Punalatva on kukka joka ei tääl oikke menesty..en tie mihin sen siirtäs
ett sais puhtia kukintaan ja yleensäkin kasvuun.
Pitää ny miettiä ku on muutakin siirtoa odottavii kasveja.

Syysleimut on alottan kukinnan tämä liila on yleens se eka.
Leimut kärsi kovast viime talvest mut joitaki sentäs jäi henkii..
mutt heikost tosin.

Kultakärsämö kuuluu keltasten sarjaan.
Kaunokaine tuoll kuvan vasemmas reunas varastaa mun huomio..

Oiku mä tykkään täst maksaruohos. Lehdet syvän punaset..

Kukat avautuu hitaast ja kukinta kestää pitkään.
Aamuisin kukka ihan hohtaa kun aurinko nousee mettän takaa
ja säteen osuu vinosti punervii lehtii.

Kiviaidan pääll levistyy hissuksee tää tavalline mikälie maksaruoho.
Alimmaise lehde pakkas kärventymä helttees ja kuivuudes mut ei
tunnu oleva enää mittä haittaa ku sai sadetta..

Huikea vadelma sato huipentuu keltase oikke makkee vadelma kypsymisee.
Mahdottoma maukas tämä "Fallgold"
Hyötykasvi sados ei oll muuto hurraamist.
Yrttei ei tarvin kuivat kuivuris ku ne kuivetui jo kasvimaall.
Porkkana ja punajuur sadost ei tarvi orotta mittä..
lapiol saa kaevaa "sementin" joukost ylös.
Kesäkurpitsa satokausi on alkan ja näyttä lupaavalt.
Sipulit oll pakko nostaa maast ku varre vett kellaseks.
Sipulit onki melko muhkee kokosii.

Pihlajat ovatki upeit nyte.
Marjoi kannatta pakasta lintui varte jos vaa pakastimest joku kolo
näit marjoi varte löytyy.
Talvell ne on lintuje suurint herkku.

Tänäp kävi suall toss muutama sadan meetrin pääs..
kävin kattomas mikä bilehile krookotus siell on oikke menollas.
Iltasell se alkaa ku kurjet juhlii..myähä yöhö siell humutaa.
Viis juhlija näin tönkimäs suata. Yäll taitaa oll viiskymment metelist päätelle.

Oikeastas toine asia oll tämä..
Karpaloit tulee sen vertt ett kannatta näppis käyr palelluttamas
sit joskus lokakuus..
Mukava puuhailuu puutarhas!

Tervetuloo Hannele tänn Kahelinkulmall.

Jottai piänt nykertämist..

...on puutarhas tähä aikka suvest.

 Jollei oll ny tiätyst järjestän jottai isomppa rojektii liikkeell.

Pakollisis huallois kute nurmiko ajoski saa ajan kuluma.

Perkasi sitt vihroinki piänemmä kasvimaa. 

Ei iha mahrottomaa kuntoo oll viel päässy. 

Unikoi kasvaa taas joka käytäväll. Niit on vaa pakko harventaa.

Valkosipulinki huamasi kukkiva. Kauhee aikasi kukinta.

Kaikk nuput kannatta katkast oitis jottei vie ravinttoo itte sadolta.

Leikattut kiekurat mä silposi taas kastelukannuu.

Vuorokaure likkoomise jälkee mä kasteli vetel porkkana penkin.

Pikkase aikka valkosipuli krääsä heiluttelee kasvimaa ilmaa.

Yrttipenkin happamuus ei sit luavuta. Sammalee kasvu oll taas alkan.

Kevääl mä kalkitti juur yrttipenkin.

Ny mä perkasi penkin ja levitteli tuhkaa roimast. Kasteli.

Santkuapalt hajin karkeet hiekka ja levitteli sen viel pääl.

Multa on aika tiivistyny ja se tähde vissi happamuus saa vallan.

Ny ku tuo hiekka toss muhii ni seuraavall kerrall ku perkaile

nii hulautan sitä mullokse sekaan. Jos tulis siitäki ilmavuutt.

Punane kuvas on lyyrasalvia.

Kirsikkapuitte all kasvimaal mull on pikkane perennapenkki.
Tai oikeastas se on vauvala jossa kasvattele kukkia ja sit siirrä ne
johonkki sopivaa paikka.
Pensaskärhö on yks vauvala kasvi jonka söi rusakko yks vuas.
Kärhö on ny ollu tehohoidos ja kasvan kovast.
Kasvu vaa on jotenki honteloo ja oll rojahtan pitkin pituuttas maaha.
Laitteli tuen ja siin samas mä rupesi miettimä ett kärhön vieres
oll mull sitä etelänmunkkia..haeskelin munkin taimee..
ei löytyn ei..kuallu on seki.

Mutt löyty tämä. Mitäh?
Mikä kumma tämmöne kiiliäine on?
Mull ei mittä hajuu ett olisi tämmöse laittan kasvama.
Mitä kuunliljaa mahtaa oll? Joku kiiliäis lajike?

Tomaatti, maissi ja munakoiso kasva mull lämpimäll seinustall
ämpäreis..tomaatist näyttä tuleva kiva sato ja katkasi kasvin latvan.
Ny kasvi suuntaa energias toho sadon kasvattamisee.

Vadelmapenkis ollpakko tehdä jottain..satoa on rutkasti luvassa
ja raakileet painaa julmetust ja oksat roikkuva toistes pääll.
Kävin sitomas oksii erikses ja harvensin pikkase versoi.
Ny tulee valoo paremmi kypsyvill marjoil.
Ilmavuuttaki tarvitaa jos tulee satteine loppu kesä
ni tollane umpinaine ilma homehdutta satoo.

Mettäpuutarha käytävät on jään hiukka holtteimel hoiroll.

Ei auttan ku alotta raivaus. Puut ja pensaat levisty äkkii

polvun päälle ja tekee niist umpinaissi.

Tämä on kyll lemppari hommia.

Täst kuvast jotenki näkee ett hommeli jatkuu..

Pensaat ja puut ova koht nii korkkeit

ett tuall ku kulkee ni kahelist näkyy enää virkalakki!

(Virkalakki tarkotta puutarha hommis käytettävä lierihattu)

Polvui raivates huomasi ett pihlajis on joku kumma tauti.
Mä epäile jottain ruostesiänt mut en mä näist mittä ymmär.

Yleisest meitin nurkill ja järvel mentäes kaikis pienis pihlajataimis on tämmöne

pilkutus..isommis pihlajis sitä ei oll. Kaukkaa ku kattoo ni vois luul et syksy

jo on pahus vie jo pihlajall tullu.

Täss olis ny sit uus vesimyyräsiltaki. Kyll kissain kelpaa.

Silta kulkee ojan ylitte tualt mettäpuutarhast.

Keväisi tämä oja on iha täynn vett.

Kissat kyttävä vesimyyrii täss sillal.

Mä kulje täst muuto..en kyttä myyrii.

Pyysi isännä väsämä uure silla ku vanhast paukaht

mun piän ja hentone kontti läpitte.

Varastost löyty viel lämpökäsiteltyy puutaki sen vert ettei tarvin mittä ostaa.

Kauhia räikkiä färine tämä vaa ens on..

En oikke tykkä tost lämpökäsitellyst puust lainkka.

Toki mä ymmärrä ett on näppärä eri rakenteis ku kosteurel altis.

Ens vuan mä maalaa tämä kyll.

Kevään hulinois mä purkitteli kolmisekymment pikkuruist kuusentaimee.

Sain nämäki ny tuupattus maahan vankistuma.

Taimet tull mettäpuurha osioihi miss aukkoja tai kaivata suojaa.

Mein kivises mäes noin mone kuapa kaivamine ei oll yksinkertane juttu.

Jos ei oll kallioo ni kivei ainaki joka lähtöö..ja joka kokoo.

Oll kiva ko sain kuuset multii kumminki.

Meill sataa ny mut heti ku ropina loppuu ni eiku mäjel!

Plottinokkii

Marraskuu on menny venymäll ku kumminauha pualee välii.

Huiskinhaiskin sitä kiitää paikast toisse ja hoitelee kaikkii asioit.

Miätti semmotti asioit joill ei tämmöne kahellmettänelävä ei voi mittä.

Niist ku äänees koton pauha ni isännäll on oitis lause siihe:

ann hevose miätti, sillo isomp pää.

Jotenki on sellane tunnelma ett missä ei oll kuitenka mittä järkke.

Tiäsit vaikk oliski mutt tunne on vaa se.

Kauhiaa hoosotust ja olemattoma hosumist lopunperin.

Tekis miäll painaa jarru pohjaa ja jättä se sin..

 Päivät on oll synkkiöi ja valone aika supistu ja supistuu.

Eile ehtoopäiväst oll jonkusorttimenti myräkkä.

Vett tull oikke kunnoll ja tuuliki yltys johonki pikkase myrsky kahinoihi.

Mahraisik tämä puurunko kuva kajasta jotenki tätä aikka?

Ruskeet, harmaat ja mustaa klomppines päivines.

Surullissi uutisii kantautuu maailmaltaki. On tää maailma mallillas.

No mutt sillai se kumminki on ett mustaa mötikkäänki ruppe kasvama 

keltassi ilose olossii kääpii mitä lie?

(Poikkesi mettän kulotus alueell)

Ova niinku isoi plottinokkii..

Koht tämä parimeetrine hiiltyny puun torso on täynn elämää.

Myräkä jäljilt kulotus aluee pääll on kaatumaisillas leppä.

Taivaaltaki aurinko pilkist..

Jokane kuappa ja notkelma oll täynn vett..

tääll oll oikke haastava liikkuu ja sai ajatukse muuhall.

Piänt kauneut riittä vaikk on näin yksinkertast.

Puron solina oll rauhottavaa sekanaisell päänupill..

 

Alueell on istutett kuusen taimii.

Puupelto lienee hyvä nimitys tähä.

Heti ku aurinko paista enemp pikkasenki aikka ni tule

miele ett talvipäiväseisaukse on n.39 päivää.

Muutama päivä toho ni olla jo se sesonki ohitett..

eli kevättä kohti menos vaikk olis kui synkkiä!

No jottain...

..ruskaa sentäs. 

Taitaa sekin hehku oll auringon paisteen ansioo.
Vaikk ruskaa ei oikke ole silti on kaunist ja katteltavaa. 

Loma on loppu ja iskeydytt työputkee.
Puutarha odotta siistimist mutt odottakko rauhas.
Hyvää viikkoo kaikill täält Kahelist!