torstai 30. tammikuuta 2014

Luvassa lunta?

Taivaantarkkailija on kohdannut erillaisen auringonlaskun.
Pastellin sävysiä vetoja, ehkäpä helmiäispilviäkin ja sirontaa.
Nyt on sellainen olotila että tulee lunta!
Katsotaan miten Kahelin ennustuksen käy,-en lupaa syödä villasukkiani
jos sattuu menemään mönkään..phtyiii




Yö saapuu.
Saapuuko lumisade?

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Tammikuun viimeisiä..

...päiviä tässä kulutetaan.
Pakkanen on hellittänyt, mutta tilalle on tullut kalsean oloinen tuuli.
Öisin on edelleen pakkasta parinkymmenen pintaan.
Lunta täällä Kahelinkulmilla on edelleen muutama sentti.
Forecan sivuilta luin, että ensiviikko on tilastollisesti talven kylmin.
Katsotaan mihin päin tässä nyt sitten sään puolesta keikutaan.
Sehän on tietysti selvää että puita tarvitaan.
Niitähän olen taas tänään rehdannut sisälle kori tolkulla.
Iso ahkio on nyt tähän hommaan näppärä, mutta taitaa olla kovalla
koetuksella kun alkaa jo murtumaan tuosta vetonarun vierestä.
Päivä on huomattavasti pidentynyt, valoisaa aikaa lienee jo kahdeksen tuntia.
Keskipäivällä aurinkokin jo hieman lämmittää..kuura on alkanut sulamaan.
Tuuli tietysti myös pudottelee lumia puiden oksilta.
Oksat kimaltelevat miljoonissa timanteissa..

 Oliskohan jo pikkasen kevättä ilmassa?
Koivun oksat ainakin ovat alkaneet "punertumaan"..
Vai luulenko vaan kun niin sitä kevättä odotan..
Palattuani metsä kierrokseltani ainakin kotitiellä oli
jotenkin niin kevät talven tunnelmaa..
Auringon laskiessa keittelin kahvit termariin ja join ne puutarhassa.
Syksyllä unohtui pöytä ja tuoli metsän reunamalle..
Mikäs siinä oli istuskella ja katsella kun aurinko laski metsän taakse.
Kahvittelu hetkinä sitä tekee kaikkia hullujakin suunnitelmia päässään..
Tiedä sitten, nähtäväksi jää nekin.
Sisätiloihin menin vasta kun varpaita alkoi palella.

tiistai 28. tammikuuta 2014

Lempiväri,-kretuliini

Siementilausta tässä  aloin väsäilemään ja kukkivien kasvien lista muistuttaa lemppariväristä..
Kretuliini, suloinen hempeä vaalean liila!
Jostakin syvältä se tulee ja huomaan kirjoittavani muistilistaan taas liila kuin huomaamatta.
Eikös tuoksuherneen kukan väriksi sopiva olisikin liila?
Kaikki violetinliilanroosan värit vetoaa minuun.
Minkäs teet joskus voisi vaihtaa tuota lempparia.
 Illakon kukkien  väri juuri se lemppari.
Kaksivuotinen kaunotar saa levistyä minun puutarhassani vaikka niityksi asti.
Värien kirjasta luin, että jos käyttää paljon violettia se saattaa aiheuttaa
ihmisessä paljonkin itsetutkiskelua..no tutkitaan sitten.
Violetti on myös ajan, tilan ja maailman kaikkeuden väri..ei paha juttu.
Pähkämön kukinnon väri on super kaunis
Silkkiyrtin roosaliila kukinto
Japaninmaksaruohon kukinto oli viime kesänä myös enemmän roosaliila.
Mikälie vaihtelua tekevä juttu? Kuivuus?
Vaalean liila taivas aivan hivelee verkkokalvoja..
talven herkkuja
Tänään auringon laskiessa taivas näytti hetken tuota hentoa lempparia.
Jos mieleesi juolahtaa jokin kookas perenna missä olisi upeat liilat kukinnot,-
vinkkaathan minulle..
Mikä on sinun lemppari värisi?
Nyt täytyy jatkaa tilauksen tekoa..



sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Impossible task..

..meni mahdottomaksi tehtäväksi tämä pihabongaus!
Minulla oli eilen iltavuoro ja aamupäivällä tähyilin pihapiiriä jo laskenta silmillä..
6-7 tikkaa, pari korppia lentelee, talitinttejä kymmeniä, sinitiaisia valtavasti, pari oravaa,
pari kuusitiaista, muutama työhtötiainen, keltasirkkuja, (Börje söi yhden keltasirkun),
mustarastas, hömötiaisia muutama, närhiä viisi..
Päivittäin lentää haukka ylitse nyt ei näkynyt.
Talitintteja on valtavasti
Sinitiaisia pikkasen vähemmän..kymmeniä niitäkin
Pakastimesta löysin vanhan hiivaleivän, ei ole kovin suositeltavaa lintujen ruokaa
mutta tikat käyvät nakuttelemassa. Säästyvät pähkinät pienemmille linnuille..
Tikat odottelevat vuoroaan vain muutama kerrallaan ruokailee..
Kolme rasvapötköä kuluu viikossa, siemeniä monta litraa, ja herkkubaarissa
tarjoilen pussillisen viikossa hirssiä.
Lintujen ystävältä sain 20e että voin ostaa rasvapötköjä tai tehdä itse.
Äitini kun ei rivitalossa voi lintuja ruokkia. Naakat tulevat heti paikalle.
Jonkin arvion pystyin lähettämään Birdlifelle.

Kaffeella..

Minä niin tykkään kahvista, vaikka vatsa ei aina tykkää..
Kysymyksiinkin voinen samalla vastailla.

Millainen sinun sisustus tyylisi on?
Ei taida olla mitään tyyliä. Pidän kaikesta vanhasta,kierrätetystä ja pitää jotenkin sopia vanhaan
1930 rakennettuun taloon. Skandinaavinen sisustus ei sovi. Olisko sittenkin lähellä jotakin talonpoikais romanttista sekalaista. Huomioon pitää ottaa myös säilytystilat joita on minimaalisesti sisätiloissa. Ja kissat, joille pitää löytyä makuupaikkoja. Suosin vanhoja arkkuja ja piironkeja.
Jos on liian valkoista tai terästä tulee mieleen sairaalanhuuhteluhuone.

Mikä on lempihuoneesi tai huonekalusi?
Lempihuoneeni? Sitä ei taida olla. Ehkäpä kuitenkin pikkukamari alakerrassa pönttöuuneineen.
Ainoat viherkasvini (jotka voivat huonosti nyt). Tauluja, piironkeja ja arabian posliinia..keräilijä kaheli kun olen..Tarkkaan kun mietin minulla ei ole yhtään uutta huonekalua.


Mummoni siskolta peritty vintriini on mielestäni kauniin hauras.
Avaimetkin ovat hukassa...
Sinisessä makkarissa on toinen peritty piironki josta en koskaan luovu. 
Kuuluu vitriinin kanssa yhteen.
Taustalla mummoni tekemä iso raanu..ihanuus.
Kuvistahan sen näkee että tämäkin piironki kaipaa jälleen vahausta.
Kauniiksi huoneen tekee myös maisema ulos..tai valon siivilöityminen sisälle.
Isännän telkkari ja musiikki kamarista lienee upein maisema nyt..
Aurinko leikkii prinsessa Elsan omistuksessa olevassa tuolissa..
Tällä hetkellä haeskelen vanhaa keittiö kalustesarjaa ehkä viisikymmentä luvulta että saisin
heivata roviolle 80-luvun puustelli kaapit..
Kotiini liittyy monta tarinaa ja yksi parhaista on tämä rikkinäinen kaakeli
pappani tekemässä uunissa..
Kuten olen monta kertaa sanonut; asun talossa, mutta elän puutarhassa.

Mihin käyttäisit rahaa ilman huonoa omatuntoa?
Jos tässä nyt olisi kyse kodista niin pintojen uusimiseen. Rahaa ei nyt sellaiseen ole..
Muuten tavaroita on nurkat väärällään..

Mihin asioihin elämässä satsaat?
Ulkoiluun, puutarhaan ja luontoon.
 
Mistä onnesta unelmoit?
Terveyden säilymisestä. Aika on kortilla..aikaa perheelle ja lapsenlapsille jne..

Naisen paras ominaisuus? Miehen paras ominaisuus?
Reiluus, rehellisyys ja luotettavuus kummallakin.

Mikä on elämässä ihanaa?
Onnistuminen, uusien kokonaisuuksien oivaltaminen,luonto.
Kun et enää ehkä lue riviltä vaan niiden välistä.. 

Lopuksi puutarha aiheinen kysymys.Jos puutarhakeiju vierailisi luonasi
saisit toivoa ihan mitä vaan puutarhaasi mitä se olisi?
No joo..nurmikko pois, tilalle polkuja, pensaita ja kukkivia puita.
Kasteluun vesijärjestelmä, puro ja kiviä lisää..

Kiitos tästä hetkestä.
Napatkoon haasteen kuka haluaa. Paljon tämä jo lienee kiertänyt. 

perjantai 24. tammikuuta 2014

Talvilomalla,-metsä kertoo monta tarinaa

Parintunnin metsä kierros tuli tänään reissattua.
Pihasta kun lähdin niin pakkasta oli -18, takaisin tullessa -15 kirpeää ilmaa pitää.
Umpi metsässä onkin vielä mukava liikkua kun tuota lunta on niin vähän..
lunta on juuri sopivasti siihen että eroittaa hyvin eläinten jälkiä.
Tarkkailtavaa metsissä riittääkin.
Oravia on paljon liikkeellä, on pompittu välillä maassakin ja syöty runsaasti käpyjä.
Rusakon jälkiä on myös runsain mitoin. Siellä täällä löytönä papana läjä.
Jäniksen jälkiä en sitten millään ole oppinut eroittamaan rusakon jäljistä.
Kettuja on kulkenut myös useita ja jäljet johtavat usein tiheään kuusikkoon josta ei 
kahelikaan pääse läpi..ehkäpä siellä sammaleilla on levätty...
Hakkuu aukean polulla ihmettelin että kuka se tästäkin on menny..kunnes hoksasin 
että on sitten omat eiliset jäljet...ja hirven oli käynnyt ruokailemassa  taimikossa.
 Metsän reunamasta näky vielä oma pirttikin. Kesällä ei tästä näkyvyyttä olekkaan.
Pontikan keitto vehkeet olivat vielä tallessa. Pala historiaa tässä on läsnä.
Kyllähän minä kertoa voin että myös pappani on tässä keitellyt.
Vieressä oleva lähde oli nyt jäässä.
Peuran jäljessä liikuin ja paljon niitä jälkiä olikin..
Viimeöinen makuupaikka, ison kuusen alla.
Kiipesin kallion päälle. Tässä kohdin tulikin jo hiki vaikka pakkanen paukkuu.
Kallion päällä kasvaa jäkälää. Monesta kohdista kuopittu jäkälää esille.
Lienee peurojen/hirvien super ravintola!
Metsätiellä kohtasin harvinaisen elukan jäljet..
ihmisen ja jopa kaksin oli kuljettu. Tämä on jo löytö!
Miehen kengän koko lienee 43-44 ja naisen/lapsen n.38.
Naisella oli ollut jalassa korolliset kengät. Kuka kumma tulee metsään saapikkailla?
Mies on luultavasti alle 60v..hmmm "merkkaus" jäljistä päätellen.
(Kunnon loro lumesssa..ei sivulle roiskintaa.)
No jaa tämä on nyt tätä..
 Talvikin on kyllä niin kaunis.
Kohtahan se kevät tulee ja tässäkin kohtaa metsätietä
makoilevat kohmeiset kyyt..ihaillen valkovuokkoja!
Kotiin saapuessani huomasin että töyhtötiasten määrä ruokintapaikalla on
kivasti lisääntynyt. Minusta tämä on vikkelän pirteä lintu.
Hentoinen tiititys kantautuu pihapiiriin.

Huomenna meninkin sitten töihin.
Mukavaa viikonloppua kaikille ja sitten ulkoilemaan!

torstai 23. tammikuuta 2014

Talvilomalla,-pihapiirissä

Aamulla tuli sellainen olotila että voisi vähän siivoilla pirtillä.
Täytyi äkkiä hyödyntää tilanne ennenkuin sattuu menemään ohitse.
Pakkanen olikin hiukan hellittänyt ja mittari näytti vaan -15.
Aamulla taivas oli pikkasen pilvessä ja ajattelin että olis hyvä jos sataisikin 
vielä pikkasen lunta. Pilvet kumminkin väistyi ja aurinko alkoi paistamaan.
Pikku kamarin pönttikseen kun laitoin valkeeta niin huomasin lumikon vilahtavan 
tuossa kukkamaan reunuksessa. Minttukin sitä ikkunasta päivysteli mutta ei 
viitsinyt lähteä sitten ulos asti. Hyvä niin!
 Vanha rouva menikin sitten nukkumaan..tähän omintakeiseen aseentoonsa.
Mein kissat on viihtynyt tänäänkin sisätiloissa vaikka ei niin kylmääkään enää.
Elsa hyppelee pitkin piironkeja, energiaa tuntuu olevan..
Eteisen portaikossa on ikkuna ja se on suosittu kissojen oleskelu paikka.
Keskellä kulkuväylää maataan ja sitten ei tuumaakaan väistytä syrjään.
Portaisiin paistaa aurinko ja ulos voi välillä tähyillä jos sitä lumikkoa näkyy..
Vihdoinkin sain siivottua ja pääsin ulos.
Lapiolla kävin heittelemässä ilmavaa lunta herkempien perennoiden juurille.
Kirahvikukka on tehnyt paljon uusia taimia ja siitä voin keväällä sitten vaikka
antaa jos joku haluaa..lunta lensi nyt päälle suojaksi.
Kreikan-akantti, etelänherne ja pipo sai myös lunta. Nyt hyvin tarkasti muistan
nämä uutukais kasvit, mutta keväällä mä taas ihmettelen mitä tähänkin olen laittanu.
Onkohan kellään kokemusta tuosta akantista mitenkä on talvehtinut?
Punavirman kasvupaikka onkin sitten melkein miinoitettu.
Peurat syövät sen aina. Nyt näyttää kaikki olevan vielä hyvin.
Laitoin virman seuraksi tummaakurjenpolvea.
Entuudestaan tuossa kasvoikin valkoista ja vaaleanpunaista lemmikkiä.
Kultapallon jätin talventörröttäjäksi ihme on kun pysynyt pystyssä näissä tuulissa.
Samoin isohirvenjuuri..tämäkin kuihtunut kukinto keikkuu parinmetrin korkeudessa.
 Pensasruusut ovat talvellakin kauniita, punervat oksat aivan hohtavat.
Tässä se taas nähdään miten tärkeää on miltä kasvi näyttää myös talvella.
 Kääpiö punapaju on mielestäni kauniin pyöreä. Tuosta oikealta 
jouduin oksia leikkaamaan kun varjosti liikaa lännenkimikkiä.
Lunta ei nyt kovin paljon ole ja isojen puiden alustat ovat melkein paljaana.
Ison kukkamaan kivi muistuttaa laskiaspullaa!
 Mulla on aina ruoka mieles..hyvänen aika!
Puutarhavaja on saanut myös huurteista koristetta pintaansa.
Sisätilat vajassa ei kestä mitään katsetta..kaamea sekasorto taas!
Lammikon jäänkin aurasin. Melko tasaista olikin koska jäätyi ennen lumen tuloa.
Koe luistelut olenkin jo ottanut. Pystyssä pysyin mutta alku oli taas hankalaa.
On nyt sitten hieman harjoiteltu ettei lastenlapsilla ole niin mahdottoman hauskaa
kun mummu ei meinaa pystys pysyä...
Uimari lammen rannalla muistutti jotenkin mun luistelu tyyliä.
Tunti siinä vierähti, täytyy ottaa varoen alkuun jos meinaa huomenna kävellä.
Metsän yllä lenteli palokärki..sain kaukaa kelolta jonkinlaisen kuvankin.
Paljon ei luistellessa uskaltanut kuvailla tai olis ollu pehvalleen..
Onneksi on tota omaa "fyllinkiä" ettei tarvii laittaa lonkkahousuja suojaksi.
P.S Taitaa olla naaras tuo lintu..ei ole punasta pipoa.