Mustavalkone

...päivä oll tänäp ku könysi itten mettää reissull.

Jos sattuu käymä nii onnekkaast ett mull on useemp tunti aikka

kuttarointi ni otan eväät ja lähde yleens kotonurkist pois.

Ei sill etteik niissäki iha kivaa oll ulkoil mut vaihteluu haluun.

Tänäp sit huiskauti itten iha naapurii..siis naapur kunna mettii.

Olenki niit mettii konunnu ny ahkerast ku siin on iha uus pointti. Ei tie mitä löytyy.

Se vert täyty mainosta kätköilyy et on sitt tuan mun etteeni nii komeit kohteit.

Tääll mä käveinki pikasest jo kerran porukan kans.

Ny onki oikke hyvä liikkuu luonnos ku on nii vähä lunt.

Toisaalt valkost on juur se vert ett saa tähystell kukas liikkunu samoil poluil.

Yleens se on joku mettä elukka. Harvemmi törmä ihmise ketara jälkkee.

Ne ihmisekkä ei oll pois suljettu..yht pöhlöi on. 

Tuimall pakkasellaki voi törmät toisse haahuun mill on rillit höökäs, punane klyyveri

ja pipon reunaa on kasvan huurune lippa.

Kuvas on kiva ryhmä koivui. 

Joku on nähny ison vaivan ku on nämä pukannu kasvuu.

On vaatin erää meetri luatilankkaa ja kasan kärsivällisyyt.

Veikkaan ett selkäki on tull hiuk kippiäks..mene sit ja tiedä.

Ny onki semmone aik ett mä kattele kartalt kaik ojat, joe ja prunnit..

...tämäki koski tull löydetty purkkin haku reissull. Koski löyty mut purkkii ei.

Melkose lauhat kelit on synnyttän hienoi jääpuikoi.

Yksinäs ku pali liikkuu voi vaik heittä ittes rähmälles ja tuijotta

virtaava uoma ja kuunnell kohinaa.

Isännän kans olla muutama reissu tehty ja sill on nii kova kiiru ain.

Kuvitell miltä täälläki näyttä kevääl ja kesäll.

Talventörröist voi päätel paljo mitä kukkia paikall kasvaa..

ja jos kaikkee kasvei ei näy ni oppinu tietä mikkä

kasvit on kumppaneit keskenäs.

myös mettän rakenne kertoo mahdottomast.

Täsä koskes taitaa heinäkuu heltteill oll enä pien lirune vett..ny se vesi on matkall merel.

Tässäki paikall on joskus oll mylly. Näkyvis on viel jottai jääntei perustuksist.

Nii ja se aurinkokello mikä on kaiverrettu kallioo. Lumi ne ny peitti.

Monen tunnin kuttarointi palkitaa löytämäll hylätty hirsine pirtti.

Jottai ruusuu kasvaa viel kuistin erustas.

Ikkunan rästäslista on edellee kaunis.

Mikä vanhast hirrest tekeekä nii lumoava?

Suuli on pikkase kärsin..ropelli ja takaraivolles könöl.

Vanha kitune omenpuu korista suulin seinää..varmaa komee kun kukkii kevääll.

Ja jos joku jostain syyst haluu tiettä mis mä olin..

Eurjoel ja Koponkoskell..sinn vaa retkell.

Valjuks on menny

Muutamii päivii ku pakollisest joutuu olema sisätilois alka polttelee ulos.

Keli saa oll vaikk mimmone ulos vaa ja oitis ku päivä hiukka kajotta.

Huusholli saa vappaast odotell raivaajaas ja pyykkiläjät huojuu ennätys korkeut.

Lähdinki sitt hiukka kauemmas nurkist.

Kesäl kävi isommall järvell hakemas yhde geokätkö pikasest ja aatteli ett näihi nurkkii

täytyy palat heti ku semmone välipää tulee. Mull niit paikkoja riittää ei kaikkii muistakka.

Kovin on harmaat mut jotenki kaunist silti.

Puut tuleva hyvin esiin valkost vasten. Monttaaka färii ei kuvis oll.

On marraskuu ja se näkyy.

Liikuin osittain jäälläki mut ihan rannan tuntumas.

Muita ei sattun ole liikkeell jos ny ei sitä kettu lasket ku kaislikos jolkot.

 

 Inffo taulun vois uusii..sopii ny kyll maisema färeihi. Likase harmaa.

Kivast tuli kilometrei ja kropall ihan uus olotila. 

Mukavaa viikkoo kaikill tasapualisest.

Puutarhas loistaa..

nii upee färi ja sen tarjoilee katsura.

Oi tätä ihanuus pensasta tai pikkune puu se tietyst on.

On tämä katsura ennenki näyttän mikä pensas säkenöi..

mutt ny se on mahrottoma komee loistelias.

Mun katsura on viisvuat vanha. 

Kertlaakist sain sovitettu hyvään kasvupaikkaanki.

Jos puutarhas välill tulee noit pikkasii pakkei ni täss kohta

ei parane närist..tämä hipoo jo täyrellist.

Ottae huomioo ett olen vähään tyytyväine..vissi.

Katsura juuret ova pensaasee nähre hirmun isot. 

Tämänki yksilö juure ulettuva mone meetri päähä.

Varpaat ei tykkä oll märäs ja täss kohtaa onki tollane piän rinne.

Suojaa taas tarjoilee kivimuuri ja pihall oleva mökki.

Ole kuull et katsurast paleltuu herkäst kevääl ihanat kuparin hohtose silmut.

Tämä mun kaunotar ei oll koskaa saan viotuksii.

Ny ku mä häne kehun ni tapahtu jottai..hmm

Periaattees tämän ei pitäs meill pärjät..on ihan eteläise kasvei.

Joskus vaa piene molekyylit ilmas tökkii ittes kohralles täälläki mettäs.

Katsura lehret on ku pikkusii syrämmii..punasell rajauksel.

Punerva oksat soppii kannattelee kauniit lehtii.

Ihan koht ku lehtie kuihtumine alkaa..tulee se mahtava tuoksu..vanilja.

Lehtii ei kannat haravoida vaa antaa tuoksu leijut puutarhas.

On muute keväälläki pikkane tuoksu nois silmuis..

Vaikk sataa ja on synkeet...siel se säkenöi!

Ny mä lakkasi kehumast katsuraa.

 On tämä eteläisen rinteen taikinamarja pensaski

aika loistokas..kultane.

Korallikanukan ruska on nyt kans oikee mojova. 

Joku vuasi voi oll vaa hippuse punane.

Ny punottaa kyll melkose hyvinki.

Aikoinas ku mä tämä pensaa hankin minua miellytti enite pensaat

punaiset oksat ja turkoosit marjat.

Kyll ny on pakko lisät suosikkeihi myös lehtien väri.

Naps ja poks..täss saharan kuivuures on pirunkeppi losauttan ittes 

semmosee kasvuu ett latvus on ku jättimäine varjo.

Sitruunan keltane ruska on alkamas.

Täss on perenna joka on mun tykkäyslistan kärjes. 

Ihanuus perhoangervo. Huikeat ihanat keijukukat ja aina kaunis ruska!

Lehdet tummuva hissuksee...niinku tuolla takana on jo tapahtun.

Kyll on ihanaa aikka tämä värie tykitys!

Kävin hiipailemas lenkill isommall järvell ja löyty tämmössii kivii.

Sukkelii. Niinku kasvais harmaat hiukset. Vaarikivi taitaa oll.

Onk jollai tietoo mitä tämä tarkottaa?

Mä vahvast veikkaa ett joku kekseliäs ukko kehittelee jottain hiusten kasvu ainet 

ja kokeilu kohde on just nää kivet..eli kyll toimii!

Tääl sataa ny ja kyll on komiaa.

Elokuu

...on mun lemppari kuukaus.

Uudet färit luonnos. Uudet tuoksut tuulen tuomana.

Kurkien öine huutelu suolla.

Hurinaa ja pörinää..

Haikeutta..

Siemenkotia..

Höytyviä ja pumpuleita..

Peltojen kauneutta..syviä tummuvia varjoja..

Autiotalon raunion kultapallot huojuvat tuulessa..

Vilpoine virkistävä tuuli..

Kiipeämine mäell ..ehkä viimeisiä kertoja hellemekossa.

Alkava syksy..kuivuus pakottaa färit pintaan..

Pihlajan kauneutta..

...ja sitä sateen odottelua!

Pitopöytä on katettu..

...meinaa linnuill. Saskatoonin on tyhjentäny punatulkut.

Seuraavaks herkuks linnut saavat kanukan marjat.

Kanukan marjoi tulee mahrottomast.

Iäkäs punakanukka aivan notkuu turkoosin färisist marjoist.

Oksat taipuu maahan ast ja ole muutamii oksii narull jo tukenu.

Mutt koht helppaa ku marja kypsyvä ja pikkuse linnu saapuva tyhjentämä

viimist marjaa myätä koko ison pensaan.

Onneks tätä herkku linnuil riittää..kanukas on menos jälkikukinta ja uskon et 

näihinki ehtii viel marja tulemaa.

Punakanukka on helppo lisät ittekki varrentamal ja taivukkais

muutama jälkeläise tälläki penssaal on mut ne ei marjo viel nii mahtavast.

Keltaoksakanukka tekee kans kivan sadon. Marjat on ku kasa helmiä.

Keltakanukan kans samas rytäkäs kasvaa ilm.laikkukirjokanukka minkä marjat

on iha olemattomii ja harvoin niit edes tulee.

Kanukka on yks pensas mikä tääll saharas viihtyy.

Taimitarhalt hain lissää kanukoi eli ny hankin punamarjakanukan.

Punamarjakanukan oliivin mallise marjat on syötävii.

Pensas on semmone pikkase puumaine.

Ja ihanint täs kanukas on mun mielest keltase kukat toukokuu alus..
eli kevät täss jo mieles on.

Syysfärityski luvata oleva punerva.

Taimitarhalt ei oikke pääs pois ettei eres pikkase vilkuil ympärilles.

Kanukka mä meni hakema ja tiätyst hokasi tämä vaahtera.

Koreanvaahteran pitäs viihtyy meil. Kivikkoises rintees kasvaa luannostas.

Katotaa ny kuin taas näitte kokeilujen käy.

Ottasin miälelläs vastaa näitte pensaise hoitoo yms. liittyvii vinkkei.

Voivoi ja tää ihanuus on iha paras. Taimimyymäläs se loist oikke toiste joukos.

Mukkaa lähti tietyst tämä lehdilläs koreileva happomarja.

Ihana limeekeltase färise lehre. Kuva näyttä vaa kovi hailult.

Lajike on "Maria".Toivota ett Maria tekee leiskuva syysfäritykse.

Pensas kasvaa pystyy pilarimaisest. Korkeut luvata metri.

Kasvu on siis hiukka erillaist ku vertaa muit happomarjoi ku levittävä oksas

pitkin ja poikin. Täsäki Marias on pikkusii piikei harvakseltas.

Onneks isänt kattell mua jo sillai alt kulmies taimikaupas ett järkiinnyi pikkase.

Meillähä on rutikuivaa ku ei viikkoihi oll satan ku muutamii tipoi.

(Tänäp sit tuliki tunti vett ja se on jo pali se)

täss kuivuude keskell ole koittan pittää henkis

kesäkukkien lisäks näit pikkusii pähkinäpuitte alkui.

Veljeni kasvatti mull amerikanjalopähkinän siemenest.

Viime talvi meni hienost ja ny kesälläki on pärjän kivast.

Uussi lehtii on tull ja peurat on viel pysyn kaukan täst.

Kevääl mä ostin taimikirpparilt mantsurianjalopähkinä pikkuruise taime.

Iäkäs mies näit myi ja kerto ett ite on kasvattan siemenest.

Iha piene lehde oll sillo mutt kyll taimi näyttää kasvava.

Mont kannullist ole vett kiikuttan myös täll pikkusell puun taimell.

Korkkipuu selvis talvest ja ny alottan todella huiman kasvun.

Oksat muutuva hissuksee punerviks.

Korkkipuu vieres kortteeraa yks viimekesän hankinta.

Terttuaraalia. Juhannukse jälist tämä jättiperenna alko kasvattaa lehtiäs.

Araalian juureen on ilmestyn jottai..no rikkaruahoo tietty mutt jottai hentost kivaa.

Lehtoangelmä on tehny hurjast siementaimii. Kuvitteleeks se olevas lehdos?

Voi oll ett jostaki kumman syyst tämä paikk on sittekki lehtoangelmäl oikke sopivaa.

Muutama päiv sitte huomasi ett araaliahan tekee kukinnon. Täss on jo mullaki juhlaa!
Terttuaraalia on yks hyvä perenna mettäpuutarha puolivarjoo.

Syyskesän kukkiat ovat täydes vauhdis..dorianvillakko on tehny ekakertaa aivan

upeat kukinnot ja varret on niin tanakat ettei toistaseks oll tarvinnu alkaa tukemaa.

Aamull pitääki jatkaa marjojen poimintaa jos ny ei satu ihmett..eli sadet.

Palataa kanavall ku keritää. Voikka hyvi.

Tämä oll muuto postaus no;799