Loma

Loma on kulunu kotinurkis. Ihanaa!

Juur nii ku mä oikeastas suunnittelinki.

Muutama pikkuse reissu oon tehny ja

 retkii  tietyst luontoon.

Puutarhan hommat jatkuu tietyst ja oon nauttinu tekemisest.

Nurmikko tull leikattu viimise kerran..iha ku olis joku kiviriippa

puronnu pois konteist. Et mä inhoo sitä jonnin joutava homma.

Kaikk leikkurit on huallettu jo talvisse kuasii.

Mantsuriankärhö on kukkinu hyvin runsaasti.

Kukinnan loputtua siemenkodat ovat kivoja häntineen.

Ajatteli kokeill jos vaikk nämä itäisivä. Poistin pörheän hännän ja istutin

heti tuoreeltaan hiekan sekaisee laihaan multtaan.

 

 Samall innostuin kokeilee myös alppikärhön lisäämistä.

Vauvalaan mahtu viell nämä purkit.

Monta hommaa sain tehtyä viikon aikan mutt tää rinne lienee pahin.

Siistimisee kului kokonaine päivä!
Pystys ei pysyn ja konttaamall konusi koko pläntin.

Ruskee läikän kohtaa kasvo suomentatarta joka hyvin menestyy

täss todella kuivassa rinteessä.

Hissuksee joku pikkane vaalevapunane ruusu on levistyn myös

rinteesee olen antanu se tulla...mutta ruusujen alla oliki

oikke kunnon rikkaruohoje juhlat.

Jostain on päässy vilahtama joukkoo suikeroalpi.

Alpi vallottaa koko maan jossei jottai kurii pidä.

Koitin nyt kitkee pois koko kasvin.
Eihän siit eroo pääse vaikk kuin koittas.
Alpi sopii kyll johonki kivikkoo tai puitte alle mutt tähän ei.

Rikkaruohoista pahin meitin mäjel lienee monivuotine rönsyleinikki.

Rönsykkä pahus oli pujotellu lonkeronsa ruusujen alle.

Mä leikkasin ruusut tapille ja sitte se kova homma alko.

Vihdostaki sain tämäki rinteen ny kuasii. Kevääl ei tarviikka tehdä mittä tähä.

Luulin ett mun grönlanninhanhikki on kuallu mutt ilokseni löysin piene

alun noitte rikkaruohoje joukost.

Ny kasvi saiki siirron ja toivottavast paremp paikka.

Pakkaste seurauksel korkkipuu on nuutunu.

Korkkipuu takan on saniaiste mettä. Jouduin leikkama saniaise kaikk poikk

ku miäste piti pääst kaivoll vaihtama hanoja suluist.

Iha jokane syksy en saniaisii katko lainkaa mutt ny se tull tehty.

Kävin kööhäämäs aleitte alest viell taimii.

Mukaan lähti mm. tämä sembramänty.

Peitteli sanomalehdin tua mullokse

ja runsaat katteet pääll.

Kevennetä katett sit kevääl jos ny henkis on koko puu. 

Alamaa kiviaida pääll kukkii tämmöne maksaruoho..

toin veljeltäni piene juurako palase ja mottasi lapiollise multta pääll.

Oikestas mä unohdi koko kasvin..

Kiva tämä punakukkane muotoki on mull ny kaikk paikat

väärälläs sitä valkokukkast.

Tummakurjenpolvi ei kukkinu laisinka.

Siementaimii on aiva mahdottomast.

Omenapuu juurell on jo isohko läntti tätä kasvii.

Mä ole miettin ett mahtasko viell uskaltta siirtää tost ainaki

osan pois..vai jättäskö sittenki kevääsee?

Haravointi sempalotki on perinteisest alkan tien putsaamisell.
Havupuit ku on ni neulussi on vaikk muill anttaa.
Tätä "jätet" olenki ny taas hyädyntän ja laittan kompostiinki.
Kärry tolkull sitä on menn havuje ja roroje juurell.

Samaa neulus/lehti coctailii laitoin jätesäkkeihi ett saan sitt talvell
sujauttaa kompostorii kuivikkeeks.
Sain pojalt tollase teräs nokkakärryt jokka on kestän mahdottoma hyvi.
Honkkari sälpäkkeit onki mull hajon yks toises jälkkee.

Alamaa kasvimaan käänsin tarikoll kevyest.
Laahasin mont kärryllist komposti mullost ja pääll viell
tota neulus/lehti tavaraa.
Voi oll ett hiukka ravinteit mene hukkaa ku täss komposti aines makoilee
talven mutt ei auta ku kompostin tuatos oll jo ihan valmist.

Tien haravoimisest ei meinan tull mittä ku mä jäin syämää mustikoit.
Yllättävä hyvii viell ova ja keräsin viell jugurtti aineksetki.

Hiukka ku aurinko paistelee ni mettäses puutarhas on ne parhaat färit.
No mitäs mä täss sen enemppä praakka olemattomii..
voikka hyvin!

Raivaust ja mont puuhaa

Johan on päässy puutarha villiintymään..

Kaikk mahdollise ajat oon koittanu raivat puutarhaa johonki kuosii.

Joitakin perennoja olen leikannut jo poikki koska

ovat niin risusen oloisia..ei auta.

Kuivuudest huolimati rikkaruohot ainaki kasvaa.

Monessa penkissä maa on edelleen kuivakkaa

mutta toki kasvit ovat selvästi virkistyneet sateesta.
Siementaimia on purkittanu kavereill ja siirrelly aukkopaikoill.

Tiikerinliljat kukkivat.
Oranssine färi on tervetullut nyt puutarhaa.
Mummollani on aina kasvanu tääll tiikerinliljoja mutt ne ova ajan
saatos hävinneet. Muistan lapsuudestani pitkän penkin talon päädyssä.
Hankin nyt viime syksynä nämä sipulit ja taidan vielä hankkia lisääkin.

Nämä kukat kuuluvat kallionauhukselle.
Tykkään kovasti noista punervista lehdistäkin.
Keltaisia kukkia on nyt paljon kuten kultapallo, hirvenjuuri jne..
Syyskesään kuuluukin mielestän keltane lämmin färi.
Taimitarhalt kävin ostamas muutama nauhukse taime lisää.
Olisko toine oll lapinnauhus..toist en ny muist.
Semmost asia mä ihmettele ku syksy on mahdottoma
mukavaa ja sopivaa istutusaikka kuten kevätki..
taimitarhat ei kyll oikke panost enää tähä sesonkii.
Ainaki tääl paikallises ei juur valikoimaa ole.
Kauppa varmast kävis ku olis mitä ne myyvä.

Ikisuosikki kirahvinkukka availee nuppujaan.
Kevääll näytti ett tää kaunokaine ei kuki ollenkaa mutt sentäs muutamii
kukkia tulee..siementaimia on valtavast.
Enskesän kukinta lienee sitt runsaanpaa.

Ylläri kukkia tämä punalatva harsuine kukkasineen.
Punalatva on kukka joka ei tääl oikke menesty..en tie mihin sen siirtäs
ett sais puhtia kukintaan ja yleensäkin kasvuun.
Pitää ny miettiä ku on muutakin siirtoa odottavii kasveja.

Syysleimut on alottan kukinnan tämä liila on yleens se eka.
Leimut kärsi kovast viime talvest mut joitaki sentäs jäi henkii..
mutt heikost tosin.

Kultakärsämö kuuluu keltasten sarjaan.
Kaunokaine tuoll kuvan vasemmas reunas varastaa mun huomio..

Oiku mä tykkään täst maksaruohos. Lehdet syvän punaset..

Kukat avautuu hitaast ja kukinta kestää pitkään.
Aamuisin kukka ihan hohtaa kun aurinko nousee mettän takaa
ja säteen osuu vinosti punervii lehtii.

Kiviaidan pääll levistyy hissuksee tää tavalline mikälie maksaruoho.
Alimmaise lehde pakkas kärventymä helttees ja kuivuudes mut ei
tunnu oleva enää mittä haittaa ku sai sadetta..

Huikea vadelma sato huipentuu keltase oikke makkee vadelma kypsymisee.
Mahdottoma maukas tämä "Fallgold"
Hyötykasvi sados ei oll muuto hurraamist.
Yrttei ei tarvin kuivat kuivuris ku ne kuivetui jo kasvimaall.
Porkkana ja punajuur sadost ei tarvi orotta mittä..
lapiol saa kaevaa "sementin" joukost ylös.
Kesäkurpitsa satokausi on alkan ja näyttä lupaavalt.
Sipulit oll pakko nostaa maast ku varre vett kellaseks.
Sipulit onki melko muhkee kokosii.

Pihlajat ovatki upeit nyte.
Marjoi kannatta pakasta lintui varte jos vaa pakastimest joku kolo
näit marjoi varte löytyy.
Talvell ne on lintuje suurint herkku.

Tänäp kävi suall toss muutama sadan meetrin pääs..
kävin kattomas mikä bilehile krookotus siell on oikke menollas.
Iltasell se alkaa ku kurjet juhlii..myähä yöhö siell humutaa.
Viis juhlija näin tönkimäs suata. Yäll taitaa oll viiskymment metelist päätelle.

Oikeastas toine asia oll tämä..
Karpaloit tulee sen vertt ett kannatta näppis käyr palelluttamas
sit joskus lokakuus..
Mukava puuhailuu puutarhas!

Tervetuloo Hannele tänn Kahelinkulmall.

Rojekti kahvakuula osa 2.

No ompas ollu oikke talviloma kelit.

Vett, ränttä,lunt ja kalsaa tuult.

Ei oll auttan muukko kaiva lämpimä vaatte takas säilöst.

Aamusi olenki varan eteise laatteell läjä taminei ett saa vaa

käyr vaihtamas kuivaa pääll.

Eile aamull oll kuvan olone tunnelma. Hiukka pist harmittama.

Positiivist tietyst täss oli et uskalsi tehrä viel rovio.

Sain siivottu varastoi ja poltettu viell palavat ryänät pois.

Puuliiteriki tull siivottu ja pohjan lastut on varmas talless.

Sääliks kävei tulpun versoja. Mahroik niitte oll vilu.

Kahvakuula rojekti on käynnistyn.

(Rojekti kahvakuula osa 1.)

Viikonloppun sain purettuu vanhat kivise airanteet. Kaikk kivet oll levälläs

kentturall. Isomppi kivei kävin hakemas Torstin kans lissää.

(Torsti on mun lava-auto, mist mä en hevill luavu)

Torstin kyytis tull kolme ratapöllii.

Ratapöllei veivates huamasi ett mun onki leikatu käret parantun.

Parise vuatt siihe menn ett taas voi nostell hiukka paremmi.

(Hermopinteet leikatt ranteist) 

Muutamii kertoi kävin vaihtamas likomärät vaatteet. Onneks sade sentäs loppu.

Pöllien kans oliki hankalaa. Pitt saar sepelii mallattu alle ja kivei kans.

Juurikankas viel välii. Oll aikas punttaus mutt hokasin ottaa kaatoraudan avuks.

Olis ehkä ollu pikkase kelvempä häärät jos ei pöllit olis ollu märkii.

Ja sitt ku tuli tuuli ni kankaan kappalei sai hakke pisi mäkke.

Vatupassiki tarvitti ett sain suurinpyärtein suaraa nua pöllit.

Kyll mä myännä ett kerran tais pääst väkevä sanaki.

Siit se sitt rupes rakentuu johonki hahmoo..ei iha sillai ku olin suunnitell.

Nämä hommat on aina kinkkisii ku tua maasto on meill vinos joka suunttaa.

Katavaa en raaskin kaattaa. Kuusi meinas kaattuu mut senkin säästin.

Karsin alimmaiset oksat pois ja virittele siihe köynnöstuen.

Lehtii laitteli pohjall. Sepelii pääll. Mullat puuttuu...

etenee ku ehtii.

Eikös sitt tämä vihulaine ollu piikkineis sohimas toss pöllie vieres. 

Piti seki köyttä ja väänttä nipull harottomast.

Pirunkeppi tämä ilkee näköne kasvi...silmut hyväll hapel.

Jos ei kerkke eikä haluu vilkuill kelloo ni kyyhkyt saapuu keloill melke samoil

aikoihi joka ikune ehtoo..ilmottamaa ett mees jo sisäll sääki.

Eile ehtooll tuliki viell kiva ilmiö, pikkane auringon kajo.

Tänäp onki satan melko koko päivä. Hiukka sain tehty silti rojektii.

Oll pakko louskutta pesukonet ja käyr keskustas asioimas.

 Taimitarhall poikkesi..mukkaa tarttu kärhö..väkisin.
Ihanuus tarhalyhtykärhö Princess Kate.

Tämä tulee ehdottomas kahvakuula maaha siihe kuusen runkoll.

Lauantain mull oll tääll ahkera apulaine.

Pojantytär 12v. laitto kolmise tuntii hommii ryskimäll etteepäi.

Täytyy ihmetell oikke,- tyärysky. Saatti paljo aikaseks.

Mummu mussukka perkas mm. tämä lipstikka penkin.

 Ole istuttan lipstika joskus tommose betonin sekotus saavii mist
rälläköity pohja pois. Tää saavi on ny iha piukas juurakkoo.
Ajatteli siirtää juurakon pois johonkki alamaa reunaa.
Ajatukse asteell taitaa jääräkki. Millai ihmees mä saan sen tost
johonkki liikkuma ilma tynämiittii.
Nii ja kaike lisäks mä meni kivast blokist lukema
yhde postaukse ni mä nialasi kerran tyhjää ja huakasi pääll.
Linkki rakkauttajamaanantimia.saksankirvelin-ja-lipstikan-siirto.
Tämä sekalaise postaukse jälkee
toivon huamisell aurinkoo tai hiukka vähemp sadet.

Rojekti kahvakuula (osa1)

Miks jotkut rojektit pitkittyy vuosill ettiipäi?

Joku muu tietyst menee erell. On vissi kumminki kyse monest asiast

mielenkiinnost ja tarpeellisuudest..ehkäpä sittekki enite.

Aika lienee myös suurin syy ett rojektit venyy ja paukkuu.

Joskus joku rojekti on pikkase harmilloine ja sitä pitkittää.

No jaa olkoo millai vaa mutt tää rojekti tuoda ny tääll esill

jos kumminki se auttas siihe ett valmistuuki joskus tänä suven.

Paikk on eteläine rinne. Rinnett sivuaa tie pirtin edustall.

Maasto on vinos sinnsun tänn. Mikä tietyst on tuttuu tääll kahelis,

kaikk tääll vinos on johonkki suuntaa..myäs mää ku ruato on välill flinis.

Eteläise rintee kukkapenkkin ja suulin välis on karme nurmikon

kaistale jost en tykkä lainka. Nurmi palaa kesäll yleens karrelle.

Nurmen leikkuu on melko haastellist.

Suulin katolta valuu lumet nurmelle ja mikään pensas

ei lumien alla pärjää..tai jos pärjää on kituva.

Vuosia sitten paikall oli mettä joka kaadettii pois.

Hissuksee ole tehny tota rinteen kasvupaikkaa.

Alue on jotakuinkin suorakaitee malline ehkä 14x5m.

Aikoinas asetteli kivet muuriksi taustall. Niil on kyll muuki tarkotus.

Muurien alla on pressu jonka tarkotus on tappa all oleva kasvillisuus.

Mä luule ett kasvillisuus kivie all on kuall vuasie saatos.

Nua kellase ruksit tarkotta juur sitä muuria.

Oranssine viiva osotta uuden muurin paikan.

Punane ruksi tarkotta ett puall kuallu katava kaatuu.

Kuvat on kyll epäselvii.

Täss kuvas näkyy toi kivie määrä ne on kun kahvakuulii.

Noi kaikk muurit mä puran ja eiks oo sopiva kuula treenii?

Täss näkyy kans toi oranssiviiva..siihe tulee uus muuri.

Nurmikkoo lähtee mont neliöö.

Likemmäs suulia muuria ei voi viedä koska lumimassat 

hajottaa se pärstäleiks.

Tää kuva on napat suulilt kattoe.

Kuuse takan on tollane liila rinkula. Siin on kallio näkyvis.

Voi oll et on iso kiviki. Ans kattoin pitä paljastuu ku mä

kylkii ruppe kaivama esill...

Kuusen kohtaloki viell avoin..voi oll ett kannatta kaataa.

No nii ja täss taas eri näkymä isolt kivelt. 

Turkoosit rinkulat osottaa muurin linjan.

Vasemmall on pakko tehdä laattakivist ladontaa koska

maa täss kohtaa viertää niin ett on pakko korottaa.

Täss taitaa menn aikka mutt tätä mä teen piänis eris ku vaikutta
melkose raskaalt puuhalt näin jo suunnittelus.

Multta kuuluu taatust kuutio tolkull..sepelii tarvitaa.

Tulevat kasvit on mieles, mut neki vaihtuu jokatoine päivä

mun nuppanderis ..en ossa päättä.

Ehkäpä kasvie valinta helpottu ku rojekti etenee.

Alueen täyty ens muotoutuu ja seki ratkase kaike kuin syvän

istutus kuapan kasveill voi kaivaa. Tie vaikk kallio olis heti alla.

Kivei tuall kumminki piisaa. Laattakivei täytyyki jostai kuahat.

Koht alkaa talviloma ja tätäki rojektii voi alotell.

Tai oikeastas se on pakko alotta muurie purkamisell.

Nois muurei voi pesii vaikk kärmeit, sinn niit on luikertanu ennenki.

Hyi olkoo kun vaa ei osuis kohdall.

Loma tulee olema touhuu täynnä, ja se on hyvä se.

Voi ku mä laske päivii siihe lomaan..

Jos miälees tull jottai ideoi otan miälellän ne vastaa.

Kiviaita, taimikko ja oja

Jokavuotine operaatio kiviaidan putsaus on saatu päätöksee.

Jos kiviaidan puhdistusta ei tee nii hissuksee aidall alkaa

kasvama heinä ja vadelma.

Tänävuan putsattavaa riittiki..siementenkuoria, oksia, lehtiä

ja mahroto määrä käpyi.

Lisäks roskaa kaadetuist pihlajista. 

Kiviaidan takan kasvaa isoja kuusia jonka oksat ova

roikkunee aidan pääll. Ny kaikk roikkuva oksat sahatti poik.

Oksat ova raappinee kaikk sammaleetki aidalt pois.

Olen pitän oksia tuulen suojana kun aidan takana oleva taimikko

on ollu vielä niin pient ett siit ei oikke oll ollu tuulien suojaks.

Taimikon tai sanotaa mettä pualelta sahaili 

olemattoma koivikot veke ihan aidan vierest.

Ny pääsevä kuuse ja katajat kasvama paremmi ja tulee vihreyt myäs talvell.

Kaikk oksat kasasi läjiin ja toivottovast niist joku elukka saa ittelles kodin.

Lähemp aidan tarkastelu osottaa ett kaikkee kivaa aidalle on alkanu kasvama.

Kallioimarre saa kasvaa vapaasti..tervetuloo vaa.

Ja tää onki ihan uus tulokas. Karstanahkajäkälä lienee kysymykses..

täss kohtaa kasvupaikkaa aidall onki valon määrä muuttunu ku 

vuosia sitte kaatu myrskyn seurauksen vanha laho pihlaja.

Kiviaidas on joskus ollu aukko mist karjaa on ajettu laiduntama mettä.

Aita toki on korjattu ja isommat kivet on jääny mettän puolell.

Kivien koloon on kasvanu taikinamarjaa jonka silmut avautuvakki

melkose pian. Pensaan oksat ovat jäkälöityneet mukavasti.

Kivise aida pääll ku seisoo ja kattelee mettää ni näyttää tältä. 

Vuosia aukolla oleva mettä on alkanu ny vast kasvaa mäntyä.

Taimikost on jo tuulen suojaa puutarhaa.

Mäntyje takana onki sitt koivuu, haapaa ja pajuu.

Kaukana häämöttää isomppaa kuusikkoo jossa hääri taas kerran moto.

Onneks mettäs suoritettii vaa harvennus ja vain pieni aukottamine.

Siinä aidan pääll seisoes sain ajatukse lähtee kattoma ett mitä ne tikat

ja etenkin palokärjet hääräävä toss taimikos..onk ikivanha mettän

kaatamisest jääneet kannot viell jäljell?

Jossain tuan koivikon takana pitäs mennä ojaki mikä lähtee

mein lammikolt. Oja liene jotenki tärkee..

miss kunnos mahtaa olla koko oja?

Pitää kysyy isält ett mitä vaste se oja sinn joskus kaivettu..

Kesäll tääl taimikos on käärmeit ja etenki etelän rintees.

Kantoja oli viell hyvin jäljell ja kaikis oli jotaki elämää.

Tää kanto on ainaki jonku ruokapöytä.

Mahdottoma iso koivu kaadettii vast muutama vuas sitte. Pyysin sillo metsurii 

säästämä koivun. Ei säästän ku totes ett on saan määräykse sen kaattaa.

Mahdottoma vanhan koivun runko vedettii kovall tohinall

tie vartee ett mettän omistaja saa se sielt hakee.

Ei oll haken siell ne runkot on viäläki. Runkoist ei enä klapei saa. 

Olis voin koivun antaa kasvaa.

Kannon on vallannu kääpä ja sivust versoo uusii taimii.

Jokane kanto on hakat johonki uutee olomuotoo..juujuu täss sitä puuhaa tikoill riittäny.

Hyvä on ett kelot joutuu tokotuksen kohteeks vaikk ei oll mein rakennuksekka säästyn.

Sit löyty kummalline punane kääpä.

Olisko täss kans koivunkanto tai ainaki joku lehtipuu.

Väriltäs muistuttaa kovast häränkieli kääpää..tua malli ei kyll iha ominaine.

Ruissalo vanhois tammeis kasvaa ainaki häränkieltä.

Häränkieli kääpä on aikas harvinaine.

Osaak kukaa sanoo tämä nimee?

Löysin mää oman laattakivi kätkönki.

 Niilt ajoilt ku täss oli se pelkkä hakkuu aukko.

Kuin mä onneton kaheli meninkä sitt tarkastama ojan.

Näkeehä se jo meetrie pääst et se on umpeutumas.

Siin sitä sitt olis hommaa ja paljo.

Misä välis mä perkkaa satameetrise ojan

 ja venytä rankat taimiko läpitte?

Ojas oli viell jää mikä kestiki melko hyvin..paitti yhdest kohtaa.

Suaritin sitt osittaise kastautumise ja löyhkäsi kamalalt soise oja vetelt.

Mitä likemmäs tulin meitin puutarhaa takasi ni oja alko olemaa sula..

niinii ny jälkikättee tajuunki ett täss kohtii alkaa olemaa lähdettä jo peleis.

Voi tota puu määrää joka tota ojaa tukkii!

Näihi aikoihi tää kaatohomma pitäs tietty tehdä.

Kesäl ojas on vett ja mettän notko ihan täyn lentävii litikoit.

Kuka pöhlö sinn ittes lykkää polttiaiste syötäväks.

Ja sitä paitsi tää taimikko on täynn lintuje pesii.

Ny kyll pitää selvittää tää ojan tarkotus.

Hups ja ny olenki sitt mein lammikoll. Jään sulamine on alkanu reunamilt.

En menny testaamaa jään kantavuut..yks kastautumine täll päiväll riitti.

Lumitilanne tänään selvinnee kuvast. 

Alamaan varjoisas reunas on pikkase lunt.

Piänet mustat kasat onki sit myyrien tekosii.

Ny ku kirjotan tätä ni sataa vett. Tuskin on tota lunt huomenna.

Puutarhas on tehty sitä ja tätä..siit joskus toiste.

Mukavaa alkanut viikkoo!