sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Kuvatuin

Vuas lähene loppuaan ja ny ollaanki jo koht joulukuus.
Olisik ny esimerkiks aika kysell ett mikä on ollu vuade kuvatuin kasvi?
Meikäläise kansiot kertoo se oleva puutarha osalt tietyst erillaise perennat.
Luontokuvist voittaja on mull itellekki täys ylläri,
ei voi mittä kuvie määräst se vaa paljastuu..
Olisi odottan ett se on joku kaunii färine kukkane, mutt ei.
Ykköseks pääs saniaine!
(Kuvii oll nii pali ettei kehta kirjotellakka)
Kuvatt on imarrettaki.
Kamera on raksuttan mettäs, järvell ..iha miss vaa.
Tämmöst en muistanukka. Juhannukse nurkis napattu.
Toisell sijall pääs takiaine ja kaike sortise karrikkeet.
Mä tykkä näist kasveist ku niis on jottai semmost luannet.
Taitaa syätäväki tua seittitakiaine oll.Viell en oll maistan, ei ihan eka tull miälee.
Perhossii se ainaki kiinnostaa meikäläise lisäks.
18.11. Ole napannu takiaisest tälläse kuva.
Harmaat on kuvis ja muuti se kokonaa harmaa sävyseks.
Varma putkikasveist olis tull satamall kuvii mutt mä ole välttän niitte kuvaamist
ku karhuputki vei viimevuan kuvatuimma kasvi titteli.
Tätä näkymä on kuvat kans useemma kertta.
Kevääl ja kesäl. Tuntuu ett ohitte en ole päässy.
En ossa sanoo mitä mä tavottele täll räpsimisell mutt tämä kuva
lienee jo melko liki.. Harmaat aitat vaa lähettä mull jottai viästei..
No tuli se sielt. Karhunputki enslume aikkaa.
Sopii tähä ku toivottele teill mukavaa joulukuut.
Mull alkoi ny loma ja aijon viettä se ulkoilemall ja puuhommis.

P.S ja älkkää hössöttäk sitä jouluu..se tule ja menee omall painollas


maanantai 24. marraskuuta 2014

No ne ny vaa on sit semmosii ja

..tämmösii nämä marraskuise luonto otokse..harmait, jäät, lunt ja pikkase hajuu valost.
Onneks talvipäivä seisaukse on knafti kuukaus sit helpotta ku valo pikkuruisest lisääntyy.
(ja ku se hössötysjuhla on lesitty)
Pelloreunas
En päässy ylitte
Jääs
Saunakukkasii
Hiirevirna
Mesiangervoi
Helmii
Sinnikäs
Rantatädyke
Kaarnamekost katkes olkaime
En ylettyn, miäll tekk
Suulin klasist paistaa
Rummutus

Silti  mä toivota teill aurinkoissi päivii!

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Kääpä

Luonnos liikkues monesti tulee katseltuu kaikkii merkillisii möykkyjä siellä sun täällä..
kameraki on kuvan eräit kääpiä.
Kääpiä on montt eri sorttii ja mä ole niit ny pikkase opiskell. Mittä kauhia helppoo
tunnistus ei ole mutt yleisimmä jotenki hahmota.
Tämä on yksvuatist pinovyökääpää mikä alkaa kasvama herkäs vaikka halkopinos.
Kasvaa siis ns.kuallees puuss.
Täss puus onki taulakääpää. Hieno ruskee alapualelta.
 Kääpiä onki puus aika pali ja aika ku kuluu on tappan koko puu.
 Lehtipuu tässä on kysees vaikk tua oksa onki likell olevast kuusest.
Kääpä tunkeutuu  kuoren viottumast puu sisäll ja entsyymi ruppe hajottoma solukko.
Hyväs tapaukses puu voi kuall jo viides vuares.
Oikke vanhaa kääpää samas puus. Kuivaa ja helpost irttoo jo puusta.
Taulapää kääpä joka vanhemmiten muuttuu kaviomaise näköseks.
Tää puu sijaitsee luonnonsuojelu alueell jotenka saa iha rauhas lahot kääpines pystyy.
Tämä kääpä kasvaa eläväs puus ja puun latvus alkaa olemaa kuallu. Taitaa olla paju.
Mahtava iso kääpä julmetu ison kannon päässä. Kääpä on ku iso paistinpannu.
Mä olettasi oleva kantokäävän alapinta on tollane vaalea maitomaise pehmee..
Tässä kääpä on iskeny pihlajaa. Latvus on katken ja muutama elävä oksat sinnittelee viell.

Olisko tää pakurikääpä? Mustaa möykkyy alkaa muodostumaa tuolt keskiöst.
Samases puus näit oll useempi. Mustumine tässäki.
No olkko mitä on mutt mielenkiintosii nämä käävät.

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Tietääk kukkaa mitä tämä on?

Tavalline mettä kohnaus keikaus tänäp takan.
 Ei mittä erikoist mutt oti semmose linjaukse ett kuvaile
vähä vähemp ja nauti vaa olostan ja raikkaast ilmast.
Tämmöst rihmasto löysi kuuse kantoje vierest.
Koitin ettii tietoo mitä olis. Onk joku loinen, sieni tai muu elävä? Tietääk joku?
Aamull ku lähdi ni sumu rupes leikkimä aurinko kans.
Nii tietyst täs tavallises mettä reissus oll erikoist tämä aurinko!
Kaffet mä join näinki hienois puitteis ku tämä suuli..jossaki pello laitamall.
Aamull ku lähdi ni piäne rapakot oll osittai jo riittees. Takastulles riitet ei sitt enä ollukka.
Ei muutt täll kertta.
Oikke antoisaa alkava viikkoo kaikill!

lauantai 15. marraskuuta 2014

Kuus kuvaa kesäst haaste

Haasteessa on tarkoitus valita kuusi kuvaa viime kesästä. Aihe on tottakai täysin vapaa, kunhan vain kuvat ovat viime kesältä. Siispä, suosikkikasveista, kesän projekteista, onnistumisen ilosta, reissuista tai vaikka vain kauniista valokuvista on haasteenne tehty.

Tämä haaste on pali kiertän jo blokeis ja kaikkill on oll esill nii kivoi kuvii.
Tälläne haaste ku kesässi kuvii plätkästä kehii on nii piristävä.
Viime kesässi kuvii katsoessani mä totesi ett enemp on kuvii luannost ku puutarhast.
Toisaalt puutarhass tule kuvailtuu niit samoi kasvei joka vuas. Mullaki on kauhiast kuvii
juur niist omist suosikki kukist niinku vaikk unikoist.
(Tähä en laitakka ny mittä puutarha kuvii.)
Kaikki seuraava kuvat löyty kansioist joho ole kirjottan;
"PILALLA vai onko sittenkään"
 Kesäkuus ole kuvan tämmöse suhrun.
Mä kyll muista ku makasi pelloreunas. Katteli ku ketut leikki pelloll.
Mettis ja muutenki luannos tull kompattuu enempi ku koskaa ennen.
Kaikki kränii sun muut taivaa kansii on kuvatt. Tämä on jotenki kesäne kuva
vaikk on tämmönen hailukas.
Täst tull mun suosikkikasvini kesäll sulone takiaine.
Mä ole kuvan vaa muutami kertoi mun yht suosikkii karhuputkee.
Vanhois kansiois putke kuvii on varmaa yhtees sata.
Kaikk rakenteet ja rakennukse on taas kiinostanu.
Täss on vanha kivisilta heinäkuult.
Pask kärväne ja mu käsi. Oikke hyvä pari.
Mun mielest on silti jotenki kesäne kuva.
Sumuu on riittän ja siit mä nautin kesäsi.
Elokuu lopull täss jo liikuutaa.
Tua tolppa ei sovi kuvaa.

Napakkoo haaste kuka tykkää kaikill on kumminki kauniit kuvii.

 


keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Nokikana

Sarjassamme arkiston uumenista.
Syyskuus oll viell niiku olis oll kesä. Mä ole kuvan järvell näit nokikanoi.
(Kuvat on otett Säkyläs kalasatamas)
 Melkke musta nokikana.
 Linnull ottas tollane valkone kilpi tua valkose noka jatkon.
 Nuaremma yksilö on enemp harmaitt. Nämä kaks oll kaukan kaisliko reunamall.
 Tökerö näköst nykivää uimist mutt taitavaa sukeltamist.
Ny ei järvell tair yhtä nokkarii löytyy mutt joskus kevääll ne tuleva taas.
 Nokikanat tykkävä lokeist. Pesivä usein niitte kans samois porukois kaislikois. 
(Luin lintukirjastan tämänki tiedo)
Täss kokonaine kolonna odotta varmaa kalastajie saapumist järvelt.
Laituri on varma aika liukas ku jätöksii melkosest.
Aurinko paistaess viell lämpimäst voi otta piänet torkut.

tiistai 11. marraskuuta 2014

Ajatuksii, tuntei ja muut menoo

Yks juttu johtaa toissee ja nii edellee..olkko tämä postaus ny semmone "kirjava"teelmys.
Nii tai semmone otteita "viikon varrelta", kui vaa.
 Enslumi on satanu. Mä oli siitt hiukka nokksolmus ja lähdi käymä järvell.
Tuttu mutkane tie ja rapa lens. Ja mitä mu silmä näkeväkkä seuraava mutka takan.
Polkasi jarru pohjaa ja meinasi ajaa ojaanki. Näkymä piirty karmeen mun verkkokalvoll!
Kui tämmöne voi oll mahdollist, ikimettä on kaadet. Mä kärsin valtavii tuskii.
Mun suustan pääs kaikk mahdollise karmee sanat..ns.jotenki fiksun en ny niit tähä kirjot.
Tämmöne näkymä ei yhtä helpottan olotilaa ku valmiiks pois ittestäs olo.
Tää ikimettä on oll täyn vanhoi kuusii ja kilpikaarnassi männyi.
Mun pääs vaa kohis ja ihmetteli ett miksei voi tehdä harventamall tätä hakkuuta..
(Nii tiedä mä senki ett mettä omistaja saa tehdä mettälläs mitä lystää, kitise kumminki)
Tuall hakkuu takan on luannosuojelualue joka on yksityine.
Hakkuu reunamalt oll tull kiva pikkune mökki näkyvii. En oll huamannu koko mökkii aikasemmo ku oll nii kätkeytyn mettä taakse.
Jos tua mökki on jonku kesäpaikk ni se kokee yllätykse ku tulee seuraavall käynnill.
 Tukkie pääst se löyty klappu..siin se omistaja nimi ..hmmm
Onhan se mettä muutenki kaikkii yllärei täyn.
Jonku verra määki ole mettäs kulkenu ja kummallist on vastaa tullu.
viell en oll karhuu törmänny enkä sitä toivokka.
Oikeistaas niist "löyröist" tai huomioist vois kirjotta useemma bloki verra..
Bloki nimi vois oll jotakuinki seuraavaa;
 A) Taivaastako tipahtanut? (erillaiset romut, huonekalut, pankkikirjat, sähköhellat jne..löydöt)
B) Metsässä ett ole yksin (huuruiset ikkunat ja itsestään heiluvat autot, K18)
C) Loputonta insipiraatiota ( oksat, maisemat, kasvit jne..)
 Tämä löytö keskell mettää kuuluu siihe C ryhmittymää!
 Mitä kaikkee noist seipäist tekiskää!
(Tarkemmi ku ajattelee ni A ja C ryhmäst on jo tämä bloki)
Ajatukse juoksus vois nyte palat aiheesee mettä hakkuu.
Tää mettä puutarha eteläpualell kaadetti aukoll joskus v.1995.
Kasvoi vanhaa mäntyy ja kuust. Men todellaki mont vuat ku alkoi toipuma täst hässäkäst.
Ei oll mikkä yksinkertane juttu tollane veto kaikk alas vaa.
Ny alkan kasvama kaunist taimikkoo mist omistaja pittä kyll hyvä hualt.
Tua polku ku tost keskelt menee ni se kulkee mein mettä palstall.
 Männyt on hyväs vihreydes vaikk paikk on aika kuivaa.
Tuulen suojaa ruppee tulema puutarhaaki. Koskaa mä en tull näkemä tätä mettä
ennää semmosen ku se oli..mää ole nii vanha.
Mä kävi kattomas mihi mä laittasi riistakamera kun peurat ja hirvet kulkee täll ruohottuneell polull.
Ei oikke näihi puihi kiinnitellä mittä kameroi. Toisaalt jos laittasinki ni ei tiedä mitä paljastuu..
jouluviikoll näihinki mettii tulee yleens vipinää.. mää kyll sitä sanke suurest ihmettele.
Yhtäkkii on mettä ystävii iha ruuhkaks ast. Ja viell nii kiiruisse aikka ku kulutusjuhla all.
 Liikenne on sillo paikotelle samanlaist ku kesäll
mutt sillo ne painaa sinn järvell.
( Bloki ryhmä B eli The X-files )
Löytyy sitä meinki tai siis (nykysi pojan) mettäst romuu.
Isä ne joskus vei sinn ku äitee pitt metelii ett viä kaatopaikall.
 Olen mä täst ollu kiukkune isäll. Kaikk ruokottava jää jälkipolvill.
Vaikee niit on raskaall kalustoll tualt puitte joukost heivat. Tätä rojektii olla ny suunnitelt.
Yks pobeda raato on jo vajon maa sisäl ja sitä paitsi siell on jonku eluka koti.
Aina ku mä nää tää Datsun 100A ni mull tulee nostalgine olo.
Voi palat vuaskymmenii taaksepäi. Oll se hyvä auto. Etuvetone ja ympärs sai melke paikoillas.
Kiihtyvyys oll taattu ku mun autoo oll motattu Cherry moottori.
Harmi vaa ku meni palottamaa hyvä auto, ajoin päi kivetyst ja akseli katkes.
Hattu hyllärill kasvaa jo sammall. Hikise tekonahkaa ku nois istuimis oll ei edes sammal ott kii.
Mun riisikuppini oll vihree. Mä ajoin sill kerranki lujaa mäe nyppylä pääll..alastulo tapahtu ilman kautt. Siit se jatko vaa matkaa ku renkkaat laskeutu maaha. Mä sanoi vaa ett jihuuuu!
Nykyisi ku tapahtus tollai ni mä pelästysi sillai ett makkaisi viiko järkytyksest kalpeena.
Kaheli  olis rikk ja mä luule ett auto kans.
No ei muutako käymää ja menoks vaa!
 Mettä puutarha reunamall mä se kamera laitanki. Täss vasemall on hirvet syän pihlaja versoi.
Katotaa tuleek yhtä kuvaa.
Kiemura postaus.

Oikke mukava viiko jatkoja kaikill!