Jättiläine on pystös viel

Eile kierteli puutarhas ku kävi hakemas perennoist siemenii taltte.

Puutarha perimmäises nurkas kortteera mun jätti, tää tulikukka tai mikä lie.

Ajatteli viell tempast hänest siemenii taltte jos niit olis.

Tämä kuva otett joskus enne jouluu..tyrneväst könöt pystys.

Mittakeppi vieres oll kyll kaatun.

Täss jätti on kesäll. Alla on linkki, halutessas voit tutustuu jätin tarinaa.
Linkki heinäkuun postaukseen jättiläinen

 Kolm päivä sitte oll julmettu lumimyrsky ja mä oleti
ett löydä jätin maast ketarat pystys..luulo ei oll tiedo väärtti!
Siell hän sojot ylväänäs pystös.

Siemenist osa oll lähten omill teilles. Paljo sain kerätty taltee.
Lehdet ku oll juurest kuallu ni mä huamasi ett jätti on tehny kukkavanaa sieltäki.
Jätti muute kasos sitt pituut johonki kolmee metrii, voi oll piiru ylittekki.
Innostuin sitt kattelee vähä enempiki talven törröttäjii.

Mooseksepalavapensas on kaunis talvellaki. Siemenet vähiinpäi häipyn.

Mooses kesäll, heinäkuus. Hänell on kaverin palavarakkaus joka ittelläs toho kasvan.
Kylväytyn muuhalt puutarhast tai sitt mä ole vaikk kuaka mukan sitä toho kähjän.

Kirahvikukan kuihtunu mykerö alkaa avautuma tost keskelt.

Näin se luonto sitt hoitaa itte ittes. Kylmäkäsittelyki tulee samall.

Tää kukka on mun yks suosikki ja paremp vaa ku lisääntyy.

Kirahvi kesäll...tuule mukan tämä kaunokaine heiluu, muttei kaadu koskaa.
Tuulisell ilmall pörriöiste täyty varmistaa ettei laskeudu ohitte.
Navikointi pitää siis oll kaikipuali kunnos ett pääse tähä kaunokaisse.

näitt kuvii onki miljoona..melke. Paljo sitä tulee kuvailttu samoi kasvei..höh

Maurinmalva siemenet on menn jonku kitusii tai pudon maaha.

Ei voi tiettä mitä on tapahtun. Puutarhas on niit salaisuuksii.

 Mauke mä kasvati ite siemenest. Tykkäsin kovast ku se kukki kirsikkapuu alla.

Toivota ett selvii talvest.

Maukke jatkoi kukintaas iha pakkasii asti. Kuva otett 1.10

Persija mä jäti syksyll kukkima ja ny siemenii oll viell mullekki.

Lokakuu aurinko lämmittää persilja kukintoi. Taustall on muute Maukke.

Vasemmall laatikos putkie all on juur laitett valkosipuli.

Mantsuriankärhö on heittän myös siemenes johonki.

Tuo hienone untuvaine piiska peräs on toimin vauhdittajan.

Mahtaak tämä lähte kasvama siemenest? Tarttis kokeill.

Syyskuus untuvaissi oll näin pali. Kato on siis käyn.

Mielenkiintost puutarhas on talvellaki.

Eile mä kaivoin naftaliinist lumikenkäni. Eile viell ajatteli lähte kenkimä tänäp.

Toss ne on likkoontunu sattees. Hämähäki seitit on lumihankes.

Eihä täst meininkist ny tull mittä. Juur ku tull sopivast lunt ni eik sitt sada vett.

Kenkimisest ei olis muutenka tull mittä ku selkä oireilee taas.

Särkylääkett on kulun kokopäiv. Liikkees täyty pysytell.

Mua ottaa patti tollane selkä. Muutama vuode oll hiljane ja ny nitkuu

toss aina. Hiljasen aikan jopa luule ett kremppa on menn ohitte.

Vanha ihmise ei pidä tollast luull. Mikkä ei ennää parane.

Positiivist täss päiväs oll jopa vartin aurinko kajo.

Linnu lämmittell omenapuus. Ja sit alko taas tuulema ja satamaa.

 Positiivist on myäs se ett mein Laku on hyväksyt ruakintapaikall.

Sinilakit rökit häne ens alkuus ja tikkaki hyäkkäs kohti.

Tämmöse pikase räpsy sain aamull.

Lakun ole nähny menevä kottaraise pönttöö.

Mahtaak oll häne talvikoti?

Tervetuloo Kahelinkulmall kaikk uure jäsene!!

Oikke mukava viikoloppua kaikill.