Höpinää mettän uumenist

Tänäp oli siis tai on ihan tavalline arkipäiv tääll kahelis.

Aamull ku sain nahkankappaleet avattu silmiltän ni pitt ulos katto oikke parii otteesee.

Yän aikan oll kunno talvi tänn mettäänki. 

(Riistakamera näytt ett aamuyäll oll alkan pyryttämä)

Pyrytys vaa jatku ja ympäröivä mettä puut oll hävin lume keskell.

Tämmösin hetkin mä nautin!

 Nautin ett luonto tarjoo tälläst yllärii ja mä saan oll osa siit. Ja mull on vapaat töist.

 Vaikk kevät on jo odotus on alkanu ni on se hyvä ett lumi suojaa viell

hetke mun kasvei puutarhas.

Lumikenkäilemäänki taitaa ny pääst.

Aamull alko tuttuu tapaan ku Minttu (mein vanhin kissa) parkkeeras

ittes kööki pöyräll ikkuna vieree seurama tintti teatterii.

 Jostaki kumman syystä katin selkäkarvet nous pystyy.

Sillo on viisast itekki vilkast pihall.

Kiviaidas vieres vilkaht joku valkone pien kive koloo..lumikko!

Olen mä lumiko jäljet nähny enne jouluu toss kalliopääll.

Valitettavast Minttu on kerra napan lumiko ja laahas se kuistill.

Siit paikast tämä katirontin pitt mäjel pääst. Muuten ei oliska tollasee 

pyryy menny kahlaamaa joku todella tärkee juttu pitää olla.

Siell katti sitt tarkast koko kiviaida. Iha oll täpinöissäs.

Sisäll ku tuli ni joka ikkunast pitt kyylät mäjel.

Pari tuntti jatko tätä kohkaamist ja sitt vast maltto men maate.

Enne nukkumistas söi rosepippuri kastiket (jämät) joka on Mintu herkkuu.

Börje sen sijaan on suuri lumikenttien peto ja kohkotti tunnin putkee

lume joukos. Välill karattii puihinki. Roskien vienti reissull muaki

vaanittii ja hyäkäättii kintuihi.

Sisäl tull vast ku oll iha väsyn ja märkä.

 Isänt kävi isommall kyläll asioill.

Pirssii asennetti jokku renkaspaine anturit.

 Tollane sinine pilkku on ilmestyn tonn vanteesee.

Mä en ymmär noistaka antureist mittä muukko ett EU on tollaseki

määräykse ny kajauttan marraskuus ilmoill..pakko mikä pakko.

Jonku kaltane valvonta järjestelmä tämäki ny sitt on.

Odotteli iltapäivää ast ett pyry lakkais.

Jottai pient näkerryst tein sisätilois. Ihaili esikkoje kirkkai färei.

Osti nämä ruokakaupast. Mahtaako pystyy istutta kevääl puutarhaa?

Jos ny yleensä säilyvä henkis koko porukka.

Tammikuu on sellast aikka ku mein huusholli täytty kaikist oksist.

Mä haluun ain kattoo lähteeks kränist pukkama mittä vihreet.

Tänäp taikinamarja oll ilmestyn jo kukintoki.

Loppu se pyry siit ja mä lähdin kolaamaa pihaa. Pari tunttii siin meni.

Melkose raskast tavaraa oliki..kävi taas punttisalist.

Mont korii laahasi klapejaki sisäll ettei heti tarvi hakkii lisää.

Ehtoo erell taivas muuttu iha siniseks ja pilkahdus aurinkoo näky.

Elsaki uskals tull jo ulos ku hänell oll polut aurat.

Vaikk mä olin auraamisest iha väsyn ja lumput märkänä käytii 

Elsan kans pien lenkki.

Kotitiell ei ollukka aura viell käyn. Pääsee tost kulkema hyvi viell.

Kaunis on tie talvellakki. 

Kesäll kyll niinku unelma ku kukat kukkii reunuksis.

Aurinko laskies komee valon kajo mettä reunas.

Mahtaak huame paistaa aurinko?

Oikke kiva päivä.

 

Mukavaa viikonloppua kaikille täält mettäst!