Käenkukka ja muita ihanuuksia

Käenkukka on ripsureunainen kaunis luonnonkukka. Minulle uusi tuttavuus.

Muistuttaa tervakukkaa ja samaan heimoon kuuluukin.

Olen ottanut tavoitteeksi opiskella näitä luonnon kasveja ja aina

ei todellakaan niitä ole helppo tunnistaa.
Muutamia tunteja on nyt tullut koluttua peltoja, ojia ja järvellä.
No niin tätä kaunokaista tulikin kuvattua..

Olisi melko kaunis metsäpuutarhassa.

Laajaa kasvustoa ojan reunamalla.

 Tämäkin on varmasti moni nähnyt luonnossa.
Kasvi on kurjenjalka. Ruusukasvien heimoon kuuluva monivuotinen ruoho
Lehti on linnun jalanjälkeä muistuttava. Kasvi viihtyy kosteikolla, ojissa ja märillä soilla.
Osuva nimi siis tälle kasville.

Kukka on erikoisen mustanpunainen.

Kasvia kuvatessa muistin että tätähän on minulla kasvamassa puutarhassa.
Joskus toin lammelta tätä sarakasvia (luhtasara?) ja sen mukana tuli juurakkoa.
Kumpikin elelee nyt syvässä kallion kolosessa jossa vesi makoilee kauan.

Korpikaisla. Tämä kasvi on helppo tunnistaa muhkeista röyhyistä.
Kukkii nyt parhaillaan ja on todella näyttävä.

Järvelle laskevan ojan varjoisasta mutkasta löytyi muhkea lumpeiden kasvusto.
Kaunis yllätys pajukossa.

Suomessa on kaksi lummelajia; valkolumme ja pienikokoisempi suomenlumme.
Jottei jokin asia olisi yksinkertainen kasvienkaan maailmassa tämä valkolumme
jaetaan vielä kahteen alalajiin isolumme ja pohjanlumme.
Lumme kuin lumme mutta nämä olivat melkoisen kookkaita kuitenkin.

Kauniit isot kellokukat aloittavat kukintaa. Kurjenkellon varmasti jokainen tunnistaa.

Nämä putkikasvit ovat vaikeita tunnistaa.

Näyttää koiranputkelta mutta ei ole. Rohtovirmajuurikaan ei ole.

Kallistun vahvasti suoputken puoleen.
Tässä ei taida kahelin ikä riittää näiden kaikkien kasvien opiskeluun.

Tervetuloa Kahelinkulmalle Rantakasvi!
Pahus kun sopiikin tähän postaukseen.