Lady´s bedstraw...

eli rouvan vuodeolki.  Tuttuhan kaikille tämä keltamatara.

Keltamataran englanninkielinen nimi on perua olkipatja-ajoilta, ja keltamataraa on laitettu patjoihin koska kuivattunakin säilyttää tuoksunsa.

Lisää keltamatarasta esim. luontoportista ( linkki )

Keltamatara on häviämässä koska niityt ovat katoamassa ja ojan pientareet niitetään sängelle.

Ilokseni olen löytänyt peltojen läpi menevän pikkutien jonka reunama on täynnä tätä kasvia.

 Mahtava paikka peltojen keskellä.

Mataroita, kellokukkia, mesiangervoa, päivänkakkaroita, apilaa, horsmaa, 

heinäkasveja, ahomansikkaa ja vaikka mitä!

Kaiken kruunaa pellot. Tuoksu on mahtavan pökerryttävän täyteläinen kesä!

Iltaisin kun ilma viilentyy löydän itseni aina täältä.

Tien ylitse juoksee useasti kettuja.

Metsäsaarekkeella peltojen keskellä on varmasti niiden pesä.

Tämä kettu jolkotteli edelläni ja varmasti oli minusta tietoinen

koska korvat olivat kääntyneinä välillä taaksepäin.

Isolle tielle tultaessa tämä repo katsoi ensin vasemmalle ja sitten oikealle

ja hups meni tien yli.

Pellonlaitamalle on myös levistynyt saunakukkaa kauniisti.

 Saunakukkien niityllä kohtasin tämä ihanaisen kisun. Olemme jo vanhoja tuttuja.

Puolin ja toisin tervehdimme: moro ja miau

 Voi upeutta kun nämä isot putkikasvit alkavat kukkimaan, silloin taidan

muuttaa keskelle viljapeltoja!

Hieman kosteammalla niityllä kasvaa villinä punaherukkaa.

Alkaa kypsymään tämäkin sato.

Partasuteja huojuu tuulessa

Poistuessani niityltä huomaan että tämäkin pienar on jo niitetty.

Siinä meni ruusuruohot, valkolehdokit ja kissankellot.

Ja varmasti eivät ole ehtineet siementää!

Muutama ärräpää pääsi..kunnes huomasin että olin saanut taas seuraa...

Mitäs tästä sanotte?

Olenkohan jokin kissa magneetti?