Kukkasuutar

Saerastuvalla ollaa ja lötkötellää. Tropataa ja jumpataa.

Pienii nykertämissi värkätä..isomppii tempauksii ei pysty.

Niin sitä on taas "marjanpoimija" olo että..

hissuksee ruppe helpottama ja huame ajatteli kipast jo pienell lenkil.

Taas on tullu lunt ja isäntä joutuki ny tekee lumihommat.

Aurinko on paistell ja samall satan lissä tota valkost.

Kirjoi on tull sitt luettuu. Tää Mari Mörön kirja on tuannu rutkasti iloo.

Kukkasuutarin sielu on myös kirjailijan itsensä kuvittama.

Kuvat ovat yksinkertaise kauniita.

Kukkasuutarin sielu on puutarhakirja sanan varsinaises merkitykses.

Teos avaa portit Mörönperän monipuoliseen ja laajaan puutarhaan.

Kirja on tarkoitettu kaikille puutarhan ja jutustelun parissa viihtyvälle.

Sitä on ravittu toivolla ja tekemisen ilolla-kirjoittaja persoonallisella tyylillä.

Ote kirjan esittely tekstistä.

Kun kasvimaan hanki, kantaa pystytän sinne tikkuja sen merkiksi mitä

mihinkin tulee. Ei taida tässä askareessa olla mitään järkeä,

mutta en minäkään kyseenalaista seinäkiipeilyä enkä sitä että

joku ompelee kahvipusseita sohvakaluston päällystä. 

Ote kirjan tarinasta Vastatilaus 

 Suosittelen lämpimästi kirjaa kaikille puutarhureille..

niin ja ehkäpä niille EI puutarhureille joille ei ole avautunut

mustien kynsien alusten taika ja ikuinen käkkiminen.

 Lainatekseni kirjailijan ytimekästä lausetta..

Joidenkin osa on olla suurkuluttajia, väärinkäyttäjiä

ja mullan parissa myllääviä maanikoita.

Eipäs täss sitt muuta..

Kirjaan voi tutustua myös Mari Mörön blokissa.

Linkki Mari Mörön blokiin