Perhossii, kukkii ja haravointii

Lähdin het aamu krahuis pihall ja tuli sisäll ku tull hämärää.

Aurinko on pikkase paistell ja lämpöä ihan sopivast.

Onneks ei tarvinn lähte kauppaa. Isänt on hoitan asioinnit keskustas.

Edelliste asioitte perusteell mä voin todett ett kiva päivä.

Muratin lehdet on alkan punertuu

 Dna ketjun vihertämine teki viimeyän taas temput.

Iltayäst mä nukui hyvi. Heräsi aamuyäst ja ei tullu uni.

Tietyst sitä rupes suunnittelema puutarha yht isoo rojektii.

Arvakkaa vaa nukuttik se jälkee enä siivuuka? No ei!

Kuin keskell yät tule kaikk parhaimmat ideat.

Oll pakko lähtee piirustama paperill tuatos.

Liki piti etten lähten puutarha toikkaroima ja tarkkemmi

mittailee kivie ja kasvie tulevii paikoi.

Kello tais tikuttaa yli kahde ku sain hahmotukse paperill.

Söin pari näkkärii ja meni maate. Uni tull hyvi.

Mä ole miettin ett kyll on merkillist ettei puutarha asiat jätä mua rauhaa

vaikk talvi mene ja kolkuttele koht ovell..

Tänäp mä sit kraapei vähä lehtii läjää.

Pienis trykeis eteni ja välin kynin jottai muut.

Suurimma osa lehdist kärräsi kompostii.

Vuorotelle hevosepeen kans latosi koko korkkia kehiko täytte.

Hiukka kasteli kuumall vetell. Pääll laitoin lautoi ja sitt pellin palase.

Jätin lautoje avull pellin all pikkase ilmaravon.

Ny muhise siell yks sellane patteri ett komia multta on tiaros.

Olisko tua hevosepee kasa mull ollu ny kolmisevuat, en muist..

meinaa se hevosepeeki on ruven mullaks maatuma.

Hiukka tarikoll kähjäs ni sellane höökä nousi keskelt läjää.

Hupenee toi aarrekasa kyll. Onneks hepan omistajii on melko liki.

Viimeks sitä tull rekkalavalline ja ei montta kuutioo enää ole..

mihi mä ole sitä oikkein hassannu!

 Haravoinni tauoll viimeisteli vähä syksy asetelmii..

suhautteli lissä noitt lehtikuuse oksii. Iha kivalt näyttä havuje kans.

Luonto anta kyll materiaalii näihi asetelmii.

Alkusyksyst tein näit hiipoi ja ole niit koristell hissuksee.

Täss hiipas on jäkäläissi oksii ja ruusunmarjoja.

Ajatteli ett jos laittas viell naavaa pienii tupsui..

Naavaa en löytän mutt luppoo kylläki.

Luppo on vallottan vanhat kriikuna puut.

On sitä tietyst kuuse oksillaki.

Naavan erotta lupost sillai ku vetäse tost tupsust ni naavas on sisäll semmone

tukevamp säijje. Lupos ei oll mittä..se yht höttö.

 Luppo on kauhia herkkä ilmansaasteill eli meill on sit puhdas "ilma".

Toises hiipas on havuje pääll liekoo.
Punase kamalat aurauskepit on jo paikoillas.
Näkyy tuall takana. 

Liekon pääll kieputin tollase käpykoristeise narun.
En muist miss tää käpyhässäkkä mull aikasemmi puutarhas ollu
mutt tuunattu pääs taas kierroksell.
Mun on tarkotus laitta tähän hiippa ihan pikkuruiset valot..
vaikk en mikkä joulu hössääjä olekka.

 Maksaruahot kiviaida pääll on syvän ruskeit.

Meinasi ett otan vähän kuivakukiks sisäll mutt jätinki ottamati.

Kasvakoo rauhas ja siementäkkö vaikk koko aidan mitall.

 Paatsama teki iha kiva ruskan. Pikkase on marjojaki.

 Syysasteri availee nuppujaan. Kuvas kukinto tollane liilan sävyne

mutt mun miälest tää enempi sinine.

Pieni taime löysi santkuapalt eli on dyykattu tää syksyn ihanuus.

Santkuappa on se sama ku joskus kirjoti toimintakeskuksest.
(Linkki toimintakeskus postaukseen) 

Puutarhas perhose ei oll loppun!

Viimisen taitava oll vuaros nämä hallamittarit ja lumimittarit.

Täst en ossa sanoo kumpi on sitt kysees.

Semmose karvasenki versio ole nähny ku paikallislehdes oll kuva.

Tumma ja pörrökarvainen tais oll nimeltäs hallakehrääjä.
Ny vaa perhossi kyttäilee, tuleva ulkolampull lämmittelee.


Kaunista pyhäinpäivää ja viikonloppuja