Heikunkeikun!
Kevään tulo etenee kivast. Eile näin kaks joutsent lentävä korkkiall taivaall.
Muutama lämpöne päivä takan.
Ennen ku alka oikke kunno kevää rutistus ni ole opiskell
tunnistama jäkälii ja sammalei.
Sopiva puuhaa näi jäkälöityneell ihmisell.
Käsikirja ruppe olema ruttuse olone. Sivuitte välist tippu neulussii.
Tutkimine pistää kahlama sulavis lumis..sopiva liikunttaa.
Haapakukkane on varmast kaikill tuttu jäkälä.
Nii tai en sit tiärä mutt ei sitä voi oll oikke näkemäti.
Ainaski näin lumisell aikka se hohta keltasenas haapoje runkolt.
Haavankeltajäkälä (Xanthoria parietina) on melkose kookas
lehtijäkälä. Semmone ruusukeisest kasvava.
Aurinkoises paikas haapakukkane loistaa ja voi tull iha keltaoranssin färiseks.
Varjos luannollisest pikkase vaisu toi färi.
Haapakukkane voi kasvaa myäs kivisill pinnoill.
Piukast se ottaa kiinni huokosee pintaa.
Täss kuvas haapakukkane asettun mökin grillikatokse kattoo.
Kellarin kivetyski saanu koristeeks haapakukkase.
Oikke tarkka ku haapajäkälä syynää ni näke ett alapinta oo vaalia..
täynn hapsui mill se tarraa pintaa.
Jäkälän keskiosaan tulee yleens kotelomaljoja.
Mutt mitä sitt on tämmöne harmaa jäkälä vanhan haavan runkos?
Tämä haapa kasvaa hakkuu aukoll. Ympärilt kaadettii ikivanhaa
mettää ja sitä mettää tuall sivummall viell pikkase jäljell.
Mä en oll varma mutt toi harmaa jäkälä kasvusto vois oll rupijäkälää.
Tarkemmin karstajäkälää (Parmeliella triptophylla).
En oikke saa muutaka jäkälää sopima tähä kuvioo.
Karstajäkälä kasvaa kookkaina fläimyinä.
Sekovarret on limittäin toistes pääll.
Koikkaiden sekovarsien keskiöö kehittyy pienii ruskehtavii kotelomaljoja.
Juur semmosii ku tässäki otokses on..
Karsta kasvaa yleisest vanhoje haapoje tyvirunkoill..sopii sekin tähän.
Tämä puu latvukses ei karstaa ollu lainkaa.
Viihtyy vanhois luonnonmettis. No sitä täss enne oliki.
Näis runkois näyttääki oleva paljo sekasi haapakukkast ja tota karstajäkälä.
Arvotus onki se ett miks jokku haapoje runkot muuttuva punerviks?
Muutamii semmosii kasvupaikkoi ole nähny.
Olen kiinnittän huomioo ett ne puut on kaikk pikkase notkoses
kasvupaikas tai sitt kahde kallion välises solas.
Jäkäläise juttut taida päättä tähä ja toivotell viikonloppuja!
Tuo keltainen jäkälä on ihanan väristä, mutta haapojen punertuvuutta en ole ikinä huomannutkaan!
VastaaPoistaKeltaine färi oikke loistaa syksyllä ja keväällä
PoistaKiitos hauskasta postauksesta! Hyvää viikonloppua sinulle!
VastaaPoistaKiitos Maarit
PoistaMenikähän samat joutsenet meiränki yli. Isäntä arvuutteli, että mitä näki. No, en arvannu. Joutsenia!
VastaaPoistaJoutsenia on nyt näkynyt jo useampi pari...
PoistaSä se sitten hoksaat ja näät pienetkin luonnonihmeet!
VastaaPoistaNo mää vaan jään kattelee kaikkee pientäkin..
PoistaMeillä on paljon haapoja tontilla ja ympäristössä. Vaikka Leppämäessä asutaankin, hmmm! Aina välillä runkoja sttnäilen, mutta tollasta punehtumista en oli huomannut. Täytyypä tarkkailla!
VastaaPoistaMukavaa, aurinkoista viikonloppua!
Mä luulen ett se punertuminen voi tulla jostakin ilmasta..en tie yhtää
PoistaAivan kuin sementtiä olisi roiskastu tuon haavan runkoon. Erikoinen :)
VastaaPoistaMutta pitääkin tutkia haapoja, kyllä niitä täälläkin riittää.
No niin onki kuin sementtiä tätä harmaata ei ole kuin runkojen juurella..latvuksissa sitä ei ole
PoistaHaapakukkanen näyttää hienolta, varsinkin tällaisessa kevään vähävärisessä maisemassa.
VastaaPoistaHehkuvana nyt toi kukkane!
PoistaEipä olisi mieleen tullut että tuo keltainen on jäkälää ja oikein haapakukkanen, korea keltainen kuitenkin loistaa puun rungolta! Mielenkiintoinen on jäkälien maailma!
VastaaPoistaHyvää viikonloppua Sinullekin!
Jäkälissä ja sammaleissa löytyy ..tuhansia mutt niin vaikee tunnistaa.
PoistaHieno luonnonihme tämäkin. Hienoa kun huomaat tällaisia ihanuuksia.
VastaaPoistaKaikkea pientä ja isoa tulee vastaan kun vaa olisi aikaa katsella
PoistaKomean värinen!
VastaaPoistaVarjossa on vaisu toi haapakukkane mutt joskus sielläkin kesällä kun valoa tulee hiipun enempi
Poista