Pumpulii

Viikko sitt ajale mökilt kottii hiukkase poikete reitilt.

Tiä oll mutkane ja soukka mut eikös mun silmä havainnu jottai 

valkost sähvölinjan all olevas maastos.

Linjasto alune on kyll kallioine ja katavii täynn.

Mielikuva on kuivast ja kuumas paikast.

Kyll jäi kaivelee asia ja tänäp pitt oikke tryykät ittes paikall.

Hett ku pääsi paikall ni tottakai tämä valkosuus lähtee pumpull kasvattamost!

Kummalline paikk.

Tai en tie onk se mittä kummalline mutt jotenki erillaine.

Meillpäi sua on sua ja piste.

Täss kohta ny sattu olema korkeet kalliot jokka 

oll tosiaa rutikuivaa jäkälää täynn.

Kallion all oll painanteit jos iha selväst turvepitost maat.

Siäll painanteist kasvo tupasvillaa ja muitaki suoll tyypillisest kuuluvii kasvei.

...ja tätä kauneut riitti!

Juolukkaa..

Suopursuu..

vaivaiskoivu puuttu mutt tavallissii koivutaimikkoo oll.

Tietyst ne koivutt linjasto alt katkotaa aikasajoin.

Kostea suo lämpäreilt ku läht kallio nousema vastas oll heinii ja sarakasvei.

Kuiva kallion päälystää värii toi erillaiset hierakat kuten suolaheinä.

Tuules huojuiva erillaise melke silkinhohtose heinät.

Kallioimarteen peittivä kallion rinteit.

Ja nii sulost kissankäpälää

Jossaki kaukan linjasto reunas mun silmiin osui kaks puut..

hetkine..sembramäntyi!

Millai voi oll mahdollist..olik mä siperias?

Keskell mettää.

Männyist hiukka etelää oll peltoo..eli kaiketi tämä on ihmise tekosii.

Tutkimusretki loppu melkose lyhyee "niinku kananlento".

Reiden sitkeä kipuilu palautti tutkijan autoll.

Tänn mä palaan ja tutkin kasvit..sit vaikk kesälomall.

Kiinostava paikka kertkaikkiaa.