tiistai 29. maaliskuuta 2016

Kiviaita, taimikko ja oja

Jokavuotine operaatio kiviaidan putsaus on saatu päätöksee.
Jos kiviaidan puhdistusta ei tee nii hissuksee aidall alkaa
kasvama heinä ja vadelma.
Tänävuan putsattavaa riittiki..siementenkuoria, oksia, lehtiä
ja mahroto määrä käpyi.
Lisäks roskaa kaadetuist pihlajista. 
Kiviaidan takan kasvaa isoja kuusia jonka oksat ova
roikkunee aidan pääll. Ny kaikk roikkuva oksat sahatti poik.
Oksat ova raappinee kaikk sammaleetki aidalt pois.
Olen pitän oksia tuulen suojana kun aidan takana oleva taimikko
on ollu vielä niin pient ett siit ei oikke oll ollu tuulien suojaks.
Taimikon tai sanotaa mettä pualelta sahaili 
olemattoma koivikot veke ihan aidan vierest.
Ny pääsevä kuuse ja katajat kasvama paremmi ja tulee vihreyt myäs talvell.
Kaikk oksat kasasi läjiin ja toivottovast niist joku elukka saa ittelles kodin.
Lähemp aidan tarkastelu osottaa ett kaikkee kivaa aidalle on alkanu kasvama.
Kallioimarre saa kasvaa vapaasti..tervetuloo vaa.
Ja tää onki ihan uus tulokas. Karstanahkajäkälä lienee kysymykses..
täss kohtaa kasvupaikkaa aidall onki valon määrä muuttunu ku 
vuosia sitte kaatu myrskyn seurauksen vanha laho pihlaja.
Kiviaidas on joskus ollu aukko mist karjaa on ajettu laiduntama mettä.
Aita toki on korjattu ja isommat kivet on jääny mettän puolell.
Kivien koloon on kasvanu taikinamarjaa jonka silmut avautuvakki
melkose pian. Pensaan oksat ovat jäkälöityneet mukavasti.
Kivise aida pääll ku seisoo ja kattelee mettää ni näyttää tältä. 
Vuosia aukolla oleva mettä on alkanu ny vast kasvaa mäntyä.
Taimikost on jo tuulen suojaa puutarhaa.
Mäntyje takana onki sitt koivuu, haapaa ja pajuu.
Kaukana häämöttää isomppaa kuusikkoo jossa hääri taas kerran moto.
Onneks mettäs suoritettii vaa harvennus ja vain pieni aukottamine.
Siinä aidan pääll seisoes sain ajatukse lähtee kattoma ett mitä ne tikat
ja etenkin palokärjet hääräävä toss taimikos..onk ikivanha mettän
kaatamisest jääneet kannot viell jäljell?
Jossain tuan koivikon takana pitäs mennä ojaki mikä lähtee
mein lammikolt. Oja liene jotenki tärkee..
miss kunnos mahtaa olla koko oja?
Pitää kysyy isält ett mitä vaste se oja sinn joskus kaivettu..
Kesäll tääl taimikos on käärmeit ja etenki etelän rintees.
Kantoja oli viell hyvin jäljell ja kaikis oli jotaki elämää.
Tää kanto on ainaki jonku ruokapöytä.
Mahdottoma iso koivu kaadettii vast muutama vuas sitte. Pyysin sillo metsurii 
säästämä koivun. Ei säästän ku totes ett on saan määräykse sen kaattaa.
Mahdottoma vanhan koivun runko vedettii kovall tohinall
tie vartee ett mettän omistaja saa se sielt hakee.
Ei oll haken siell ne runkot on viäläki. Runkoist ei enä klapei saa. 
Olis voin koivun antaa kasvaa.
Kannon on vallannu kääpä ja sivust versoo uusii taimii.
Jokane kanto on hakat johonki uutee olomuotoo..juujuu täss sitä puuhaa tikoill riittäny.
Hyvä on ett kelot joutuu tokotuksen kohteeks vaikk ei oll mein rakennuksekka säästyn.
Sit löyty kummalline punane kääpä.
Olisko täss kans koivunkanto tai ainaki joku lehtipuu.
Väriltäs muistuttaa kovast häränkieli kääpää..tua malli ei kyll iha ominaine.
Ruissalo vanhois tammeis kasvaa ainaki häränkieltä.
Häränkieli kääpä on aikas harvinaine.
Osaak kukaa sanoo tämä nimee?
Löysin mää oman laattakivi kätkönki.
 Niilt ajoilt ku täss oli se pelkkä hakkuu aukko.
Kuin mä onneton kaheli meninkä sitt tarkastama ojan.
Näkeehä se jo meetrie pääst et se on umpeutumas.
Siin sitä sitt olis hommaa ja paljo.
Misä välis mä perkkaa satameetrise ojan
 ja venytä rankat taimiko läpitte?
Ojas oli viell jää mikä kestiki melko hyvin..paitti yhdest kohtaa.
Suaritin sitt osittaise kastautumise ja löyhkäsi kamalalt soise oja vetelt.
Mitä likemmäs tulin meitin puutarhaa takasi ni oja alko olemaa sula..
niinii ny jälkikättee tajuunki ett täss kohtii alkaa olemaa lähdettä jo peleis.
Voi tota puu määrää joka tota ojaa tukkii!
Näihi aikoihi tää kaatohomma pitäs tietty tehdä.
Kesäl ojas on vett ja mettän notko ihan täyn lentävii litikoit.
Kuka pöhlö sinn ittes lykkää polttiaiste syötäväks.
Ja sitä paitsi tää taimikko on täynn lintuje pesii.
Ny kyll pitää selvittää tää ojan tarkotus.
Hups ja ny olenki sitt mein lammikoll. Jään sulamine on alkanu reunamilt.
En menny testaamaa jään kantavuut..yks kastautumine täll päiväll riitti.
Lumitilanne tänään selvinnee kuvast. 
Alamaan varjoisas reunas on pikkase lunt.
Piänet mustat kasat onki sit myyrien tekosii.
Ny ku kirjotan tätä ni sataa vett. Tuskin on tota lunt huomenna.
Puutarhas on tehty sitä ja tätä..siit joskus toiste.
Mukavaa alkanut viikkoo!

9 kommenttia:

  1. Onpas erikoisen näköinen tuo punainen kääpä! En ole kyllä moista ikinä nähnyt!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen koittanut nyt selvitellä mikä kääpä kyseessä..ei täsmää oikein mihinkään.

      Poista
  2. Kyllä luonto vaan on parasta taidetta!

    VastaaPoista
  3. Hieno on tuo punainen kääpä.

    Lumet teillä on sulaneet jo hyvin, kelpaa siellä pihalla nautiskella. Käärmeitä, huh :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo käärmeet nousee koloistaan kohta jos yöt jatkuu plussalla ja päivällä lämpöä yli 10..tuolla rinteessä ne kankeana köllöttää. En tykkää mutta minkäs teet.

      Poista
  4. Tikat etsivät syötävää kannoista. Olen monta kertaa nähnyt ne koputtelemassa kantoja.

    VastaaPoista
  5. Kanto on kyllä hieno kaikessa punaisuudessaan. :)

    VastaaPoista
  6. Pihas riittää töitä, vaikkei varsinaasesti mitää uutta tekisikkää. Varsinki sulla, ku on tuata lääniä ja monimuatoosuutta. Voi nuata myyriä. Onneksi ei meillä tuallaasia kekoja oo.

    VastaaPoista