keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Vuaspäivä ja kiperä kysymys

Pääsinpäs tänäp livauttama kohnaus reissull.
Mä kävin keskell mettä olevas töllis.
Viettämäs melkke vuaspäivää..taita tull parise vuatt täytte.
Nimenomaa siit ku mä meneti itteni täll autiotaloll.
Rakastumist heti ensmäisell näkemäll.
Käyn kurkkimas ett kaikk hyvi ja totean aina
ett hissuksee luonto ottaa omansa.
Navetan päädys mä sitt join oikke juhlan kunniaks pulla kaffeet.
Mielessän pirin oikke kiva puheenki.
Tuahe kappaleet läpsyt ja krapis tuule mukan.
päreit on irtoill ja naveta nurkka ruppee painuma maan all..
Sääliks käy tätä ihanuus paikkaa.
Ole mont kertta kirjootellu täst paikast ja alapualell on linkkejä..
on varmast muitaki postauksii ja tulema olema täst aiheest. 
 Rapistumine etenee kaikin tavoin.
Ikkunoihi on alkan kasvama sammall.
Pikkuse aitan pääll oll kaatun lahone koivu.
Huamasi ett sielt killuu joku seiväs.
Oliki sitt mahrottoma komia harava.
Lienee joku laitan koivu oksill killuma sillon
ku sitä viimine haravoint tääl nurkis tehty.
Kunniapaikall mä se asetin!
Naveta tausta kautt mä sitt poistusi mettään.
Kiinniti huomioo ett seinän hirret oll lossan..
vajoamine oll jättän räystää alle pitkän kolose
mist näky piukkaan painettuu sammalt ja olkee.
Ny tulee kysymys:
Kuka kumma on tehny nämä kolot sammaleesee? 
Kolot oll vessapaperirullan hylsyn kokosii.
Voi oll ett linnut käyttänee nukkumisee paikkaa
mutt tuskin pesintään ku ulostett killuu aukon suulla.
Aukkoje kohdill on hirres tollast piänt raapima jälkii.
Tai olisko jäljet jottai kulumaa..
Mää ku ole tämmöne tappi ni en kunnoll ylettyn
kattoma kuin pitkäl nua onkalot jatkui.
Onkoha kellää tietoo näin taitavast onkalo tekijäst?

Odotele hanakast jos joku tietäs.

17 kommenttia:

  1. Ennen vanhaan haravatkin oli nätimpiä. Onpa mielenkiintoinen paikka. Kolopesijästä en osaa kyllä sanoa mitään :)

    VastaaPoista
  2. Olisipa meidänkin nurkilla tuollainen autiotalo. Tuolla toisella puolen kaupunkia on tehdasalue kyllä, mutta siitä on jäljellä enää sellaiset betonituet. Kolosta en osaa arvella mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää autiotalo on mun suosikkini. Käyn muutaman kerran vuodessa. Olelen ja kuulostelen. Katson että kaikki kunnossa.
      Puutarha on jo hävinnyt.

      Poista
  3. Komea on tosiaan harava! Tuli mieleen rotta, mutta toisaalta mitä se vanhalla navetalla tai talolla tekisi, ei siellä enää syötävääkään taida olla, mutta reikä näyttää niin säännölliseltä! Komeita autiotaloja tosiaan teilläpäin! Ja ikkunoissakin on sammalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rotta voisi tuollaisen kolon tehdä..mutta niinku totesit ei oo mitään syötävää tuolla eikä likelläkään..
      Ikkunat tosiaan vihertää johtunee isoista puista ympärillä.

      Poista
  4. Villi veikkaus olisi tervapääsky??! Siis todellakin vain arvaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juur noin sanoi äitinikin..tervapääskyä ehdotellen.

      Poista
  5. Linnuista minäkin epäilen tervapääskyä. Mutta, jos reikiä on useampi ja siinä on raapismisjälkiä, niin metsähiiri olisi veikkaukseni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin metsähiiriä näen joka kertta kun kierrän tuon navetan..

      Poista
  6. Onpas hieno autiotalo. Komea harava. Kolo on minulle ihan mysteeri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paikka on todella kaunis..kesällä paistaa aurinko kivasti puiden välistä..
      kuvittelen miten karjaa viedään läheiselle pellolle.

      Poista
  7. Ihana paikka, jospa hirret osais kertoa viel tarinaa :) Metsähiirt mäkin veikaisi. Törmäpääsky kyl tekkee kans kauniit aukkoi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niii Katja nää kummatkin vois olla mahdollisia kolojen tekijöitä..

      Poista
  8. Nämä autiotalo-postaukset ovat mielenkiintoisia. Historian havinaa, kertomattomia tarinoita...kun vain hirret osaisivat puhua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon kuullut että talosta on lähdetty -50 luvulla ja viimeksi paikassa asunut iäkäs nainen. Keskellä metsää ilman sähköä.

      Poista
  9. No jopas sattui löytymään mielenkiintoinen maailma. Minunkin maisemani on vanha, ei tosin autioitunut. Monesti ajattelen, että kun hirret osaisivat puhua. Oikein mielenkiinnolla seuraan. Minun maailmaani voit seurata blogistani takaloroppola.blogspot.fi

    VastaaPoista