Tiilen punast

Syksyll saapuu puutarhaa punane..semmone vanhan tiilen färi.

Taimia hankiessani kiinnitän paljo huamioo siihe mimmone syysfäritys

esim. pensaasee tai puuhu luvataa. Puutarhas ku on paljo havupuit

ni minust on kiva ett tulee jottai kunno ruskan tykityst enne ku

alka se marraskuu harmaus laskeutumaa..

Toine pointti on se ett olis pensais syksyll marjoi ja linnuil syätävää.

Mäkimeirami on muuttun punervaks ja koht ruskettuu...

ny just on kiva täyteläise punane.

Pirteää punervaa tarjoilee tää asteri. Leikkasin ensmäise kukinna jälkke varre poikk.

Ny voi sitt alotta toise kukinna mutt varret on tanakampii.

Eile heisi oll viell täynn näitt punassii marjoi. Aamull jäljell oll nämä.

Linnu ovat tyhjentäne jo mont kanukka pensast. Punarinta taitaa oll ahkerin popsia.

Kanukka pensaide alimmat oksat olen koittan nosta ylemmäs tai leikat pois.

Moisee toimenpitteesee on oikke pätevä syy..mein kissat.

Pikkase on sitt korkkeemall ne linnukki ku käyvä syämäs.

Ajuruoho on saan ny tämmöse kanervan kukintaa muistuttava ihanaise färi.

Olisko lämmin syksy tehny jonku teppose tähän..en tie.

Sorvarinpensas on muuttumas lehdiltää kiljuva keltaseks.

 Joskus taas tulee punane väritys lehtii.

Kukinna jälkee tuleet nelilokeroine hedelmä ja sisält riippuu tollane siemenvaippa.

Mun pensas on euroopansorvarinpensas. Jostaki luin ett on vaikee kasvattaa.

Mä en kasvat pensast se kasvaa ite, ei oll tarvin mittä hoitamist.

Tai hetkine sillo ku oll iha pieni taimi ni taisin havuill peitell..

Peurat ei oll syän tätä pensast kerttaaka.

Ens talven sitt syä ku mä tämä asia mainitte.

Helmipihlaja lehde punertuu ja vastaavast marjat kuullottuva iha valkoseks.

Pensas on ny nii täyn marjoi ett oksa roikkuva maahan asti.

Jostaki kumma syyst nämä marjat ei maistu linnuill, ehkä myähemmi

kyll rastaill ku muu sapuska mettäs vähenee.

Koriste omenapuihin ilmestyy pikkuruisii omppuja. Tämä puun omput korjaa orava talttee.

Tiilen punasest omenat on minust kauniit vihreitte lehtie lomas.

Mettäpuutarha suomentatar on heittän kehii oranssikeltase värin joka näkyy kauas.

Suomentatar kasvaa mull toisessaki paikas mutt siell kasvi on viell vihertävä.

Ympär puutarha ole levitell villiviinii kasvama. 

Muutamis kasvupaikois köynnös on saan jo punase färitykse..se tiili

Villiviini on helppo kasvatta ja lisät, piänest varren palasest kasva ain uus köynnös.

Täss villiviini kapuaa koivuu pitki ja punane syysväri on vast saapumas.

Humala on toine kiitolline köynnös puutarhas. 

Syysväritys on kellane mutt pikkase valju.

Mull ku on pali vanhoi männyi puutarhas ni ole laittan

köynnöksii peittämä paljait runkoi.

jotenki tule semmone olo ett puutarha saa sillo seinii..

Humala ja villiviini ei nii kummost istutuskuappa tarvitte

ja puu runkos ei tarvi oll ku verkkoo ni siin sitä mennää ja kiivetää.

Kultakärsämö jaksaa kukkia aina pakkasii asti. 

Kärsämö on täss elefanttiheinä kainalos.

Päivänsilmä on mull oll vast parisevuatt.

 Ihastuin kasvin rotevaa varteen ja tummiin lehtiin.

Kukat heiluvat metrin korkeudes.

Komee jättiperenna täst on tuloss.

Valkone leimu on mummoni peruja. 

Kiiltävä kauniit lehdet. Kukinta kestä pitkää.

Kukkien pääll on kaartun täss pirunkepin jättimäine lehti.

Lehtiruodit on iha punase..tiilepunase.

Kilpiangervo lehti teke joskus näin hassun kuvion enne ku muuttu iha ruskeeks.

Nuokkusyreenis on siemenii. Onkohan kukaan koittan kasvatta siemenest uut syrenii?

Varttamall saa helpommi tietty mutt mahtasko siemenest lähtee kasvuun..

Laiteta lopuks muutama yleiskuva puutarhast..

Rauniopuutarhaa

Etelärintee mettäpuutarha polku.