tiistai 29. syyskuuta 2015

Mont rautta tules

...prukata sanoma ku mikkä aika ei riit mihinkä mutt kumminki kaikkee tarvis riittä.
Vai olisik se nii ett kaikk paukahta jotenki sama kohta? 
Mont rautta tules ei oll negatiivine juttu se on minust oikke kiva asia.
Törkätä vaa raurat tulee ja anneta mennä.
Puutarhas on touhuu valla mahdottoma pali.
Vauvala täytty taas pikkusist taimist.
Isorikko oll siementän kalliokoloo ja kaivele puukon avull pikkuse purkeihi.
Kalliokolos elämä voi tull ankeeks ku multta on milli..tai kaks.
Mä ole odottan ett kosk mun jättimäine ukontulikukka pukkaa
jostaki jälkeläissii vai jäik koko esitys vaa yhtee kesää.
(Linkki postaukseen jättiläinen)
Nyte ne jättiläise jälkeläise ova pistäne nokkas mulla joukost ja taimii tulee.
Purkiti niitäki vauvala huomaa.
Kaikk kasvi löytävä kevääll ittelles kodin jos sattuva olema henkis.
Tuhanssii tai ehkä miljoonii piänii siämenii ole kerän talttee.
Kuivatell pikkase kuivurill tai ny osa kuivamas sauna lavoll.
Isännä ei tarvi menn sauna. Tärkeys järjestys tässäki olemas.
Eikä siit enä keskustell meill, enä ei tarvi.
Rhodolandias kaatuu koivui ja niin tääki rojekti etenee..vaikk ei ikä uskois.
Rojekti on kestän jo viitisevuatt. Parise koivuu enä olis jäljell.
Kaatelen ja pätki puitt ku tule semmone sopiva sauma.
Tämä koivu kaatamises kaikk men päin honkkeli kaivoo.
Oksapaino oll vasemmall ja vaikk kaatokolo oll oikeell mihi koiti
hänt kaatumaa koko komeus läväht vasemmall.
Kaike lisäks jäi koveloll männy oksii.
Siin pitt pikkase trimpat ja mietti mitä mä ny teen?
Ei muutku hakema köysi ja se toise puu ympärill ni sain nutkutettu
koivu ryjän alas kovelost. Ei menny nappii, ei!
Yhtee tryykii tätä homma ei kest mun selkä. Tuareet pöllit on pirskati painavii.
Täyty vaa jaksotell muitte hommain kans.
 Joku tämmöne melke musta kukkane rupes kukkimaa.
Muistutta törmäkukkaa? Olenk mä tämmöse istuttan..
Belliste joukost tämä tull..
Samall ku syksy puuhastelut on ihan täpill
ni tulee kaikke muutaki kuvioo.
Menoo, muitte avitust ja mööpell seeraust
..mont rautta on tules!
Viikko takaperi riistakamera oll kuvan sukkela elukan.
Ei näyt rusakolt eikä supikoeralt..
takamukse malli ei oikke sovi peuraanka.
Mikä kojootti mahta hiippaill puutarha laitamill?
Heijastinki kaulas tai ainaki näyttä silt.
Onk jollai noi ripakinttune koer?

Mojovaa viikkoo vaa täält kahelist
näkyillä ku raurat pikkase viilenee..

9 kommenttia:

  1. Heh, no ihan selvä kojootti :-)
    Voi hitsi, ei saisi riuhtoa, selkä menee tosiaan. Vaikka ei sitä sillä hetkellä muista, kun on pakko saada tehtyä.

    VastaaPoista
  2. Monta rautaa sulla on siellä tulille.

    Oisko tuo joku kulkukoira?

    VastaaPoista
  3. Siis onko sulla oma moottorisaha, upeaa! Meilläkin kaadettiin kerran puita ja puut meni sillain konkeloon ja naru avuksi ja muori keikkumaan naruihin että saatiin puu kaatumaan, oli äänestyspäivä silloin ja kansa ihmetteli että mikä marakatti siellä killuu! Saatiin puu nurin, aina se ei ole helppoa!

    Ihania vauvoja Sinulla! Monta rautaa pitää aina olla tulessa ja oikein kunnon prasussa vielä!

    Vai kojootti, varmaan, uskon niin ja vahvasti!

    VastaaPoista
  4. Kaikkea ilmastonmuutos saa aikaan; kojootteja suomalaiseen puutarhaan!
    Monta rautaa pitää olla tulessa. Kunhan vain oppisi niitä takomaan siten, ettei selkä ratkea. Mutta kun se touhuaminen on niin paljon mukavampaa, kuin istuminen oloneuvoksena.

    VastaaPoista
  5. ettei se kuitenkin olisi rusakko, näyttää ihan siltä.

    VastaaPoista
  6. Ihania ilmoja on tosiaan pidellyt. meilläkin saatiin koivut viikonloppuna nättiin kasaan. Tehtiin vaihteeksi sellainen kaunis pyöreä kasa.

    VastaaPoista
  7. On kyllä aika kapoinen koiraksi, kojootti on hyvä veikkaus :) Ihania vauvoja tulossa :)

    VastaaPoista
  8. Tuommoinen vauvala pitää kyllä perustaa. Siis laittaa ruukkuja johonkin soppeen :)

    VastaaPoista
  9. Nättejä vauvoja on siellä kasvamassa. Eiköhän tuo ole dingo tuo yöllinen hiippailija. ;)

    VastaaPoista