tiistai 31. maaliskuuta 2015

Henkie taisto

Kaikk puutarha hommelit ei oll kauhia helpoi. Vaikk oliski kivoi.
Onk teill tull koska semmosi hommii vasta ett tarvis tehdä mutt se
tyä ei anna tehdä niinku ittiäs? Kuulostaak oudolt?
Kattokaas tätä jääkiekkoilijaa. (Kuva Ylen sivuilt)
Kultane kypärä ja kaikkee..kuitenki on sen olone ett ny mä
en tie mitä täss tekis. Nii ja millai tekis. Rukkase pakkava suuhu ku 
nii pistä mietityttää. Eik tämä oll henkie taisto?
Tollane olo mull on ollu parise vuat..ain sillo ku näe yhde puun.
Voikk yks puu tehdä sellase vaikutukse..
Tämä vanha lahonnu iso pihlaja kaadui parise vuat sitt jonku myrsky seurauksen.
On semmone puu mink ympärill mä ole eräitt kertoi tassakoin.
Mua on nii häirinny tämä tilanne ku en tie mitä sen kans tekisi.
Kerra mä jo pääti ett olkko siin. Linnu viihtyvä ja kissat karaa runkoll.
Puu on tyvestäs valtava. Osittain kiinniki viell maas. Kiviaida takan hän köllöttää.
Latvus on iso ja laaja ja nostaa rungon irti maast vaikk maastoki on kyll kalteva.
Nii pali on irt maast ett mä mahdu tualt alta itteni survoma.
Tänäp mä taas kerra seisosi pihlaja juurell..tai kiipesi oikke kiviaida pääll.
Vahtasi runkkoo sorme suus niinku toi jääkiekkoilijaki.
Mietin ett kyll on kumma juttu jossen tätä puut silpuks saa.
Tässähä on jo muutama motti puitt yhdes puus.
Pihlajas on mahtava lämpö arvo, paremp ku koivus.
Mä vieroksu jotenki tuulen kaatamii. Ne on nii arvaamattomii.
Mun teoria opinnot on suppei tämmöses tapaukses.
Jos täss ny alottas latvast. No misä se latva on ku niit on mont.
Kaike lisäks latva läpi on pamahtan elävii männyi ja koivui.
Latva sojotta tonn johonkki alaspäi tota rinnet. Ei tull mittä.
Muutami minuutei oli sitä mielt ett ny tull mummull liia iso pala.
Sitt mä pääti ett haen saha ja hommii vaa en kyll luavut!
Tyvest mä sitt aloti. Eteni hissuksee ja sain isomma oksat pois konteist.
Päähaarat notku ja rytisivä koko ajan.
(Pelkäsi ett lennä kurkie seuraks suall jos joku kovelo laukee)
Epätasane maasto pitt mummu tarkkan.
Sitt pääti sahat haarakke joka oll päällä puolella.
Sahaa sai pidell metri korkeudes. En tykän yhtää. Mä selvisi siit.
Seuraaki mull oli. Tikka kävi kattomas ja pari puukiipijää.
Sitt lopui teräketju öljy.
Homma jäi ny tähä vaiheese. Kaikkein isoin haarake on sahaamatt.
Olin kyll tyytyväine tulokse. Kai täst selvitää.
Kyll oll henkie taisto.
Välill pitt men vaihtama vaatetust ja syämä.
 Pääti lähtee puutarha reunama rankamettä.
Parise tuntii jaksoin heilutell vesurii ja osan rankoist laahasi pello reunamaa.
Haapa ja pihlajarankoist tule aittaa puutarha. Männyist ja kuusist aisoi.
Koivu kelppa polttopuuks. Homma jatkuu.
Paremp lopetta ajois ett pääse huame viell käveleeki.
Ehtoo erell tapahtu kummia. Rupes paistama aurinko.
Olisko huome sellane kuivemp päivä?
Kurkie juhlat suoll vaa ylty ehtoot kohde..
meteli oll melkone ku kaikk kuulumise vaihdetti.

6 kommenttia:

  1. Onpa ollut melkoinen urakka sulla. Kyllä se vaan nyt lähti aukeamaan.

    VastaaPoista
  2. Melkoinen homma, nostan hattua.

    VastaaPoista
  3. Iso urakka, nostan myös hattua

    VastaaPoista
  4. Joskus hommien jättäminen muhimaan tuottaa parempaa lopputulosta kuin äkkipäätään toimiminen. Aikamoisen urakan sait nyt tehtyä. Ansaitset kyllä hatun noston.

    VastaaPoista
  5. Oikke pali kiitos kommenteist. tämä oll kyll vaikkia juttu ku pelkäsi millai mun käy ku tua puu oll sellasell koveloll. Toine isomp haara on vieläki sahaamati mutt se on jo helpomp.

    VastaaPoista