"Vääntö jatkuu"

Ikuisuuksien ikuinen kiistakapula puutarhassa on tuo meidän riippapaju!

Vanhus ei ole kaunis, eikä enää roikkuvaa mallistoakaan.

Oksat sojottavat nykyisin kohti taivasta. Runko on halkeammassa.

Isäntä on kolme kesää jo aikonut kaataa "torson" kuten tätä rakasta pajua

nykyisin kutsutaan..höh

Nyt kun olen saanut isännän vakuuttuneeksi kuinka mukava ja kaunis torso on

niin eikös jokainen (melkein) vierailija mainitse asiasta että tuokin joutas kaataa..

Torso kasvaa aivan etupihalla ja kiinnittää huomiota jokaisen silmään..

sellaisenkin joka ei puutarhasta ja kasveista tajua mitään.

Viime kesänä torso oli täynnä kirvoja ja lehdet syötiin, mutta teki uudet pahus vie.

Nyt torsossa on pieniä toukkia, mutta ei syytä huoleen.

Ahkerat puutarha assarit ovat minun ja torson puolella!

Nimittäin linnut ja niitähän riittää. Tuhansilla torson toukilla on kasvatettu tänäkin kesänä

monta lintuvauvaa isoksi. Parhaana aamupalan aikaan puussa on kymmenkunta lintua.

Punarintoja, sieppoja, peippoja, puukiipijä  jne..

kaikkia noita pieniä harmaanruskeita en tunnista.

Käkikin on nähty torson oksilla.

Kun pikkuiset ruokailevat puussa alas tippuu aina herkkupaloja.

Räkätit tepastelevat maassa ja löytävät tippuvat tähteet.

Tästä kuvasta näkee mitä tikka on torson juurella tehnyt jotakin sieltäkin löytyy..

Mikä parhain luonto esitys minulla onkaan! Ja tämän tarjoo torso.

Pikkuiset linnut eivät minua juuri enää pelkää ja saan melko vapaasti liikkua torson ohitse.

Kissoja linnut kyllä vieroksuvat ja joku toimii aina tiedottajana.

(Börje joskus majailee torson oksilla ja kuvittelee saavansa paistin suoraan suuhun)

Tervetuloa Kahelinkulmalle Johanna

Terveisin; torson puolustaja Kaheli