Voikukka on suurin viholliseni puutarhassa.
En voi sietää sitä perennoiden joukossa ja koitan tarkasti kitkeä pois.
Ainahan sitä penkeissä riittää..koko kesän.
Teiden laitamilla se tosin on kuin pieni aurinko ja siedettävä.
Nurmikolle ja puutarhan laitamille se on levistynyt mutta olkoon.
Kukkieni joukkoon ei ole asiaa.
Kun voikukka kypsyttää siemenensä se on oikeastaan aika kaunis.
Pallossa on miljoonien uusien voikukkien vauvoja...huoks
Auringon laskiessa, pellon laitamalla voikukkien siementen
tanssi on uskomattoman kaunista.
Tänään katselin, kun tuuli puhalsi tuollaiseen pallomereen ja kaikki hahtuvat nousivat ilmaan ja leijailivat suoraan kasvimaalleni. Mutta oli se kaunista.
VastaaPoista