Valjuks on menny

Muutamii päivii ku pakollisest joutuu olema sisätilois alka polttelee ulos.

Keli saa oll vaikk mimmone ulos vaa ja oitis ku päivä hiukka kajotta.

Huusholli saa vappaast odotell raivaajaas ja pyykkiläjät huojuu ennätys korkeut.

Lähdinki sitt hiukka kauemmas nurkist.

Kesäl kävi isommall järvell hakemas yhde geokätkö pikasest ja aatteli ett näihi nurkkii

täytyy palat heti ku semmone välipää tulee. Mull niit paikkoja riittää ei kaikkii muistakka.

Kovin on harmaat mut jotenki kaunist silti.

Puut tuleva hyvin esiin valkost vasten. Monttaaka färii ei kuvis oll.

On marraskuu ja se näkyy.

Liikuin osittain jäälläki mut ihan rannan tuntumas.

Muita ei sattun ole liikkeell jos ny ei sitä kettu lasket ku kaislikos jolkot.

 

 Inffo taulun vois uusii..sopii ny kyll maisema färeihi. Likase harmaa.

Kivast tuli kilometrei ja kropall ihan uus olotila. 

Mukavaa viikkoo kaikill tasapualisest.

Kalsaa kelii

Ei meinan oikke tajut ett pakkane paukaht kympin lukemii.

Kirpakka tuuli on sävyttän viell pakkase tehoi.

Jottai piänt valkost kuataaki on viäl tiukkun taevaast.

Ei suinkka se se talvi voi yllättä suamalaist mutt jotenki en tajun et jäi

ny lesimää vahvast kylmyyre kourii koko puutarha.

Ihan näyttä silt ett pakastumine tapahtu tunnis ja kasvit jäi niil sijoilles.

Tulikukka olis jatkan ahkeras viel kukintaa..toho kallion pääll se ny kaarui

nujerrettuna kylmyytee.

Pikkase semmone nujerrettu ja liiskattu olo mullaki..

näinkö täss ny sitt kävi. Hommat jäi keske.

Täytyyk sitä sit nii pali haalii kaikke et rojektit jässähtä jäihi..

täytyy näin se vaan on!

Etelänruusuruaho ei pienist piitan..ens alkkuu..ny on kyll jo ruskee möykky.

Kultapallot kopetui pystöö. Krapina vaa kuuluu ku tuull niit heilutta.

Viiruhelpit alotti vast ruskan..ja heti tull talvi.

Sitkeyde sissi mitalli vois antaa lehtoängelmä siementaimill..

ennimmäkses vihreenä ovatten.

Omenii killuu viel puis ja ote tuntuu oleva luja.

Linnut niit käyvä hakkaamas.

Lintuje raukinna alotin ku pakkane kiristy.

Löysin vihrostaviimein talipalloi ilman sitä karmeet tappoverkkoo.

Tappoverkoll tarkota sitä et  linnu voiva takertuu varppaistas siihe.

 Ja mist mä sit löysin näit palloi ni Hankkijast..ny täyty tämä mainit oikke! Kiitos.

Myyjä ilme oll kansainväline ku mä huuteli jipiit ku näin nämä pallot.

Varmaa ajattele et kaikkii kahelei sitä tännekki tryykää.

Omii siämen värkkäyksiiki ole usseemma tehny..ruusuje kiulukatki kannatta hyödyntää.

Niinku kuvast näkyy on sitt kelvannu nekki linnuill.

Enne pakkaste tuloo rakenteli pitkät pätkät havuist mekkoja.

Kepit olinki isken jo valmiiks maahan.

Noppiast sai frillat kieputettu sitt arkoje kasvien pääll.

Ei tämä mikkä hieno oll mut virkas toimitta.

Kylmää kelii on ni varma tulee taas kasvi tuhoi.

Tulis sit tota valkost muhjuuki enemp.

Naapuri kaivost on loppun vesi mut meitin kaivos on viel juur ja juur.

Näill näppäimil kohrata talvi tääl enttisee saharamallii..kuivuures.

Täss kohtaa kasveil tietyst on eruks jos ei märkyytee jääry mut 

kamala se on jossei ihmisill oll vett.

No kattellaa kuin täss käy.

Haravointi luonaa sentäs hyvin.

Mä viel toivo suajakelei ett sais kivet liikkeell.

Ehtoot on olevinas pitkii ku ei saa oll ulkon..

mull on viel sopeutumine keske.

Aina ei viitti pirttiikä nuahot sisält..lue hyvin harvoin.
Koivun kaados tulleet risut on kerät taltee jos ehtis jotaki niist väsämä. 

Kivaa marraskuut kaikill ja pipo päähä mäjel.

Marraskuu...

..on ihan koht.

Lokakuu meniki nii noppiastette ett ei oikke kerin kyytii.

Tännekkä en oll kerin pali kirjottele tuntu ett on kaikke muut nii pali

ettei iha ain ekaks tie mihi karais ittes kans.

Lokakuus tull väsätty puutarhas kaikke kivaa ja raskastaki.

Puunteko linjastoki on jo avatt.

Tuunauksi, korjauksi, kohentamisii ja istutuksi siin se..lokakuu.

Kissaki sairast ja mää. Selvitty on kumpiki...lopunperin.

 Tänäp ehtoo hujakois tull pakottava tarve lähte järvell.

Oli varustautun usseemma tunni reissuu.

Pimiä tuliki nii mahrottoma noppiast ku en het huaman ett noitte

kellon viisareitte kans on taas pelleilty.

Joku viisas se vaa on ny tollai päättän tollase venkuroinni.

 Järvell mä kohtasi esitykse jota en sitt enne oll nähny.

Kaisliko takka rupes tulee lintuja..niit vaa tuli ja tuli.

Kymmeniä lintuja!

Mä oli iha lamaantunu. Kameraaki käyti sen enemppä sihtaamati.

Ens mä luuli ett ova sorsii..ei ollu ei.

Rytmine lintuje liike oll hulppeet katsottava.

Toiset sukels ni toiset oll veten pääl..semmone aaltomaine liike.

 Vetenpinta ihan kupli täst toiminnast..

 En iha vieläkä oll varma mutt mun mielest täss on kysees isokoskelost..

Hurmioituneen täst esityksest tein vikaliikkeen ja koko porukka säntäs

rannalt keskell järvee..kiitos ny kumminki.

 Aurinkolasku oll taas nii upee.

Järvee laskee tämä pikkune joki ja veten pintaki oll pikkase jääs..

joo oikke oli se jäät.

 Kaiketi sen vertta oll kylmä ett hissukse jääki ruppe kilistelee..

 Ihan tull sellane keltasekultane hetki.

 ...ja sit rupes näpit palelee.

Mahrottoma kivaa alkava marraskuut kaikill!

Ihan pia onki tammikuu kunha se kohistuskuu on ohitett.

Ojan perkuu ja rojekteja

Lammikolt lähte oja mettää. Lammikon ylitte meno vetell siis.

Mill ylimenoll ku sitä vett ei oll ku nimeks. Noh on sitä tietty joskus.

Ja oja on siin miäles sitt kumminki tärkee juttu.

Talvell mä tarkisti ojan ja aatteli ett on pakko tull karsima puustoo

ojan pohjalt ettei se kokonas tukkeennu. Miäti sillo ett talvel se on tehtävä.

Kesäll tonn ei voi men ku siäl on nii pali itikoi tollases kosteikos.

No ny ei ojas ollu vett oikke lainka. Miätin ett jos mä kaada noit puit

ja raaha ne pois tualt ni mull mene mont päivä toss hommas.

Ole pali tottun tekemä töitt itteksen mutt ny mä kysäsi talkoo väkkee appuu.

Hyvin tua homma luanaski ja saati iha pakolline puusto näppäräst pois.

Kiitos viell oikke pali talkoo porukall!

Vesuril suihkasi saaliin puhtaaks ja mojova läjä niist tuliki.

Osan kränist mä kelpuutin heti puutarhaa aita tai tukipuiks.

Käkkärää kitu kuustaki tull mukavast. Näist mä saanki havui suojaks puutarha.

Sahasi kränät klopeiks ja kiikkasi kuivuma.

Muutama kerra näilläki pönttikse lämmittä.

Kepit onki ny asetelt kasvie ympärill mikkä tarvitteva erityist suojaa talvel.

Täss on punalehtine japanivaahtera.

Kuvas vasemmal peikonpähkinä joka on iha vihree viel. 

Peikonpähkinä en oll enä suojan ku ei oo enä mikkä mukula.

Havut laitan sitku tulee pakkast.

Kuivanneist kuuse kepeist tein taas merkkaus köppei. zipzap vaa vesuril poik ja kuivuma

eka ja sitt mustall tai valkosel tussill nimet. Kestä muutama vuare käytös komeest.

Koitin ny kirjuutell muarovuaks toho puuhu..paremp on ku puu eka kuivuu ja hallettu.

 Lammikon nurkis ku oon kuttaroinu ahkerast ni mua yhä enemp on alkan
risoma tua honkkeli koevu toss kuuste keskell.
Mont vuat ole ajatel toho kuuste etee nurmikol tehr pensaist ryhmä.
Koevun pitää kaatuu ens.
Tuleva pensaiko kohdast olenki jo sanomalehdil ja soral tappan nurmiko.
Eli on yks pitkäntähtäime rojekti tää.
MUTTA..koevu kasva matala kivitöyrää pääll ja niin olle hyvinki
haastava sahat kaatokoloo ja se sihti on tärkee..
Koevu täytyy kaatuu juur sinn misä on tila rojahtamisel.
Vasemmal toss kuvas on lammikko ja en välittäs men moottorisahal
sutikoima vette tai sinn mutasse pohjaa.
Oikkeel taas on iso perennapenkki aitoineen.
Vaati psyykkaust tämmöne tarhurilt.
Millai se vanha kiinalaine sananlaskuki meni..
"kun puu on kaatunut, katoavat sen varjot"
jokast kaatoo tulee harkit tarkka.
Koevu sivuil on uusii tuuheit kuusen taimi jotenka aukko kasvaa kivast umpee.
Seuraavall pidemmäl vappaal se koevu kaatuu, ei aut enä mikkä.
Tulee siit klapei aika kasa.

Pienii syksy hommii tule hissukse jatkettu...

kivaa ku saa oll ulkon.

Romutoosa hellast hajos tua etureuna miss oll semmone kaide. 

Kaitees killunu mu vanhat kaffepannut koristuksen.

Maksaruahoi täss on kasvan ku en oll keksin mittä muutaka.

Maksaruahot oll käyn vähii ja tilall kasvoi koivun taimii. Joku on jättän perkuu hommat.

Otin lopukki maksaruahot pois ja siirsin kiviaidan pääll.

Jonku sortin asetelma siihe ny tull kyhätty.

Ajatteli jos laittas iha kukkii tähä ens kevään..saa nähdä ny.

Talven valmistelui tämäki teelmys. 

Suhautteli suhumaalien pohjat laattakiveihi.

Maalit kumminki kuivuu talve aikan tai se suutin siin pullos.

Kai nämä pitsiliinat sit jostai paikkas hakkee.
Kivaa viikkoa kaikil ja mä lähde iltafukii.

Kyll mä taas hunteraa..

..iha kummallissi asioit. Nii tai ainaki isännä miälest.

Oikeastas mä ole jo alustavast hualestun...

talven tulo on mun miälest jässähtän paikoilles.
Aurinkkoo ei näy missää.

Tuurenpihlaja

Ruskaa on pikkase mutt lehret pysyy puus.

Ei oll taaska satan viikkoihi.

Millai kaikk kasvit taas selvii talvest. 

 Kultasade

Mitä mahta seurat ku osa pensaist ja puist on iha vihreen.

Tähän ku lykkä jonku pakkase ja lume ni huhuh.

Ei nua vihriät oll kerin varustaa ittees talvee varte.

Omenapuukki on viäl vihreenäs..

syreenit ja kirsikat.

En muist ett näin epätasasest syksyyn on menty tai siis talve vaste.

Fallgold

Vaikk muutama yä on pakastan ni vatelma jatkaa kypsymist ja hyvää on..

ei siin ny sitt mittä.. 

Ritari alko uurestas kukkimaa.

Toisaalt on syksy mutt lokakuu jo sentäs..en tie..

Kultakärsämö on kukkin koko kesän

Kesässi linnui pyörii puutarhas ei tulis mieleenkä alotta ruakintaa.

Eik nekkä ymmär lähtee etelää?  

Mink tähre puutarhur pohtii näi kummii jutui ja kohka pisi

mäkkee kattomas millai kukin puska vihertää tai kellertää?

Kuitenka ei sill voi mittä ett on hualestun mitä täst taas tulee..

Sanokka ny tekki jottai!

Lintutornill

Mont kertta vuares mun täytyy pääst käymä yhrell lintutornill.

Ole täst ennenki kirjuutellu tääl.

Maisemat oll tälläki kerttaa nii upeat.

Harmillist oll vaa se ett kiikarit jäi kottii.

Linnui nävyi vähä mutt kevääll sitt niit onki.

Mää voin suositell kaikill tätä paikka.

Seuraava retki taitaa oll ku jää kantaa.

 linkki lintutorni säkylä

Loma

Loma on kulunu kotinurkis. Ihanaa!

Juur nii ku mä oikeastas suunnittelinki.

Muutama pikkuse reissu oon tehny ja

 retkii  tietyst luontoon.

Puutarhan hommat jatkuu tietyst ja oon nauttinu tekemisest.

Nurmikko tull leikattu viimise kerran..iha ku olis joku kiviriippa

puronnu pois konteist. Et mä inhoo sitä jonnin joutava homma.

Kaikk leikkurit on huallettu jo talvisse kuasii.

Mantsuriankärhö on kukkinu hyvin runsaasti.

Kukinnan loputtua siemenkodat ovat kivoja häntineen.

Ajatteli kokeill jos vaikk nämä itäisivä. Poistin pörheän hännän ja istutin

heti tuoreeltaan hiekan sekaisee laihaan multtaan.

 

 Samall innostuin kokeilee myös alppikärhön lisäämistä.

Vauvalaan mahtu viell nämä purkit.

Monta hommaa sain tehtyä viikon aikan mutt tää rinne lienee pahin.

Siistimisee kului kokonaine päivä!
Pystys ei pysyn ja konttaamall konusi koko pläntin.

Ruskee läikän kohtaa kasvo suomentatarta joka hyvin menestyy

täss todella kuivassa rinteessä.

Hissuksee joku pikkane vaalevapunane ruusu on levistyn myös

rinteesee olen antanu se tulla...mutta ruusujen alla oliki

oikke kunnon rikkaruohoje juhlat.

Jostain on päässy vilahtama joukkoo suikeroalpi.

Alpi vallottaa koko maan jossei jottai kurii pidä.

Koitin nyt kitkee pois koko kasvin.
Eihän siit eroo pääse vaikk kuin koittas.
Alpi sopii kyll johonki kivikkoo tai puitte alle mutt tähän ei.

Rikkaruohoista pahin meitin mäjel lienee monivuotine rönsyleinikki.

Rönsykkä pahus oli pujotellu lonkeronsa ruusujen alle.

Mä leikkasin ruusut tapille ja sitte se kova homma alko.

Vihdostaki sain tämäki rinteen ny kuasii. Kevääl ei tarviikka tehdä mittä tähä.

Luulin ett mun grönlanninhanhikki on kuallu mutt ilokseni löysin piene

alun noitte rikkaruohoje joukost.

Ny kasvi saiki siirron ja toivottavast paremp paikka.

Pakkaste seurauksel korkkipuu on nuutunu.

Korkkipuu takan on saniaiste mettä. Jouduin leikkama saniaise kaikk poikk

ku miäste piti pääst kaivoll vaihtama hanoja suluist.

Iha jokane syksy en saniaisii katko lainkaa mutt ny se tull tehty.

Kävin kööhäämäs aleitte alest viell taimii.

Mukaan lähti mm. tämä sembramänty.

Peitteli sanomalehdin tua mullokse

ja runsaat katteet pääll.

Kevennetä katett sit kevääl jos ny henkis on koko puu. 

Alamaa kiviaida pääll kukkii tämmöne maksaruoho..

toin veljeltäni piene juurako palase ja mottasi lapiollise multta pääll.

Oikestas mä unohdi koko kasvin..

Kiva tämä punakukkane muotoki on mull ny kaikk paikat

väärälläs sitä valkokukkast.

Tummakurjenpolvi ei kukkinu laisinka.

Siementaimii on aiva mahdottomast.

Omenapuu juurell on jo isohko läntti tätä kasvii.

Mä ole miettin ett mahtasko viell uskaltta siirtää tost ainaki

osan pois..vai jättäskö sittenki kevääsee?

Haravointi sempalotki on perinteisest alkan tien putsaamisell.
Havupuit ku on ni neulussi on vaikk muill anttaa.
Tätä "jätet" olenki ny taas hyädyntän ja laittan kompostiinki.
Kärry tolkull sitä on menn havuje ja roroje juurell.

Samaa neulus/lehti coctailii laitoin jätesäkkeihi ett saan sitt talvell
sujauttaa kompostorii kuivikkeeks.
Sain pojalt tollase teräs nokkakärryt jokka on kestän mahdottoma hyvi.
Honkkari sälpäkkeit onki mull hajon yks toises jälkkee.

Alamaa kasvimaan käänsin tarikoll kevyest.
Laahasin mont kärryllist komposti mullost ja pääll viell
tota neulus/lehti tavaraa.
Voi oll ett hiukka ravinteit mene hukkaa ku täss komposti aines makoilee
talven mutt ei auta ku kompostin tuatos oll jo ihan valmist.

Tien haravoimisest ei meinan tull mittä ku mä jäin syämää mustikoit.
Yllättävä hyvii viell ova ja keräsin viell jugurtti aineksetki.

Hiukka ku aurinko paistelee ni mettäses puutarhas on ne parhaat färit.
No mitäs mä täss sen enemppä praakka olemattomii..
voikka hyvin!