Ojan perkuu ja rojekteja

Lammikolt lähte oja mettää. Lammikon ylitte meno vetell siis.

Mill ylimenoll ku sitä vett ei oll ku nimeks. Noh on sitä tietty joskus.

Ja oja on siin miäles sitt kumminki tärkee juttu.

Talvell mä tarkisti ojan ja aatteli ett on pakko tull karsima puustoo

ojan pohjalt ettei se kokonas tukkeennu. Miäti sillo ett talvel se on tehtävä.

Kesäll tonn ei voi men ku siäl on nii pali itikoi tollases kosteikos.

No ny ei ojas ollu vett oikke lainka. Miätin ett jos mä kaada noit puit

ja raaha ne pois tualt ni mull mene mont päivä toss hommas.

Ole pali tottun tekemä töitt itteksen mutt ny mä kysäsi talkoo väkkee appuu.

Hyvin tua homma luanaski ja saati iha pakolline puusto näppäräst pois.

Kiitos viell oikke pali talkoo porukall!

Vesuril suihkasi saaliin puhtaaks ja mojova läjä niist tuliki.

Osan kränist mä kelpuutin heti puutarhaa aita tai tukipuiks.

Käkkärää kitu kuustaki tull mukavast. Näist mä saanki havui suojaks puutarha.

Sahasi kränät klopeiks ja kiikkasi kuivuma.

Muutama kerra näilläki pönttikse lämmittä.

Kepit onki ny asetelt kasvie ympärill mikkä tarvitteva erityist suojaa talvel.

Täss on punalehtine japanivaahtera.

Kuvas vasemmal peikonpähkinä joka on iha vihree viel. 

Peikonpähkinä en oll enä suojan ku ei oo enä mikkä mukula.

Havut laitan sitku tulee pakkast.

Kuivanneist kuuse kepeist tein taas merkkaus köppei. zipzap vaa vesuril poik ja kuivuma

eka ja sitt mustall tai valkosel tussill nimet. Kestä muutama vuare käytös komeest.

Koitin ny kirjuutell muarovuaks toho puuhu..paremp on ku puu eka kuivuu ja hallettu.

 Lammikon nurkis ku oon kuttaroinu ahkerast ni mua yhä enemp on alkan
risoma tua honkkeli koevu toss kuuste keskell.
Mont vuat ole ajatel toho kuuste etee nurmikol tehr pensaist ryhmä.
Koevun pitää kaatuu ens.
Tuleva pensaiko kohdast olenki jo sanomalehdil ja soral tappan nurmiko.
Eli on yks pitkäntähtäime rojekti tää.
MUTTA..koevu kasva matala kivitöyrää pääll ja niin olle hyvinki
haastava sahat kaatokoloo ja se sihti on tärkee..
Koevu täytyy kaatuu juur sinn misä on tila rojahtamisel.
Vasemmal toss kuvas on lammikko ja en välittäs men moottorisahal
sutikoima vette tai sinn mutasse pohjaa.
Oikkeel taas on iso perennapenkki aitoineen.
Vaati psyykkaust tämmöne tarhurilt.
Millai se vanha kiinalaine sananlaskuki meni..
"kun puu on kaatunut, katoavat sen varjot"
jokast kaatoo tulee harkit tarkka.
Koevu sivuil on uusii tuuheit kuusen taimi jotenka aukko kasvaa kivast umpee.
Seuraavall pidemmäl vappaal se koevu kaatuu, ei aut enä mikkä.
Tulee siit klapei aika kasa.

Pienii syksy hommii tule hissukse jatkettu...

kivaa ku saa oll ulkon.

Romutoosa hellast hajos tua etureuna miss oll semmone kaide. 

Kaitees killunu mu vanhat kaffepannut koristuksen.

Maksaruahoi täss on kasvan ku en oll keksin mittä muutaka.

Maksaruahot oll käyn vähii ja tilall kasvoi koivun taimii. Joku on jättän perkuu hommat.

Otin lopukki maksaruahot pois ja siirsin kiviaidan pääll.

Jonku sortin asetelma siihe ny tull kyhätty.

Ajatteli jos laittas iha kukkii tähä ens kevään..saa nähdä ny.

Talven valmistelui tämäki teelmys. 

Suhautteli suhumaalien pohjat laattakiveihi.

Maalit kumminki kuivuu talve aikan tai se suutin siin pullos.

Kai nämä pitsiliinat sit jostai paikkas hakkee.
Kivaa viikkoa kaikil ja mä lähde iltafukii.