keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Vuaspäivä ja kiperä kysymys

Pääsinpäs tänäp livauttama kohnaus reissull.
Mä kävin keskell mettä olevas töllis.
Viettämäs melkke vuaspäivää..taita tull parise vuatt täytte.
Nimenomaa siit ku mä meneti itteni täll autiotaloll.
Rakastumist heti ensmäisell näkemäll.
Käyn kurkkimas ett kaikk hyvi ja totean aina
ett hissuksee luonto ottaa omansa.
Navetan päädys mä sitt join oikke juhlan kunniaks pulla kaffeet.
Mielessän pirin oikke kiva puheenki.
Tuahe kappaleet läpsyt ja krapis tuule mukan.
päreit on irtoill ja naveta nurkka ruppee painuma maan all..
Sääliks käy tätä ihanuus paikkaa.
Ole mont kertta kirjootellu täst paikast ja alapualell on linkkejä..
on varmast muitaki postauksii ja tulema olema täst aiheest. 
 Rapistumine etenee kaikin tavoin.
Ikkunoihi on alkan kasvama sammall.
Pikkuse aitan pääll oll kaatun lahone koivu.
Huamasi ett sielt killuu joku seiväs.
Oliki sitt mahrottoma komia harava.
Lienee joku laitan koivu oksill killuma sillon
ku sitä viimine haravoint tääl nurkis tehty.
Kunniapaikall mä se asetin!
Naveta tausta kautt mä sitt poistusi mettään.
Kiinniti huomioo ett seinän hirret oll lossan..
vajoamine oll jättän räystää alle pitkän kolose
mist näky piukkaan painettuu sammalt ja olkee.
Ny tulee kysymys:
Kuka kumma on tehny nämä kolot sammaleesee? 
Kolot oll vessapaperirullan hylsyn kokosii.
Voi oll ett linnut käyttänee nukkumisee paikkaa
mutt tuskin pesintään ku ulostett killuu aukon suulla.
Aukkoje kohdill on hirres tollast piänt raapima jälkii.
Tai olisko jäljet jottai kulumaa..
Mää ku ole tämmöne tappi ni en kunnoll ylettyn
kattoma kuin pitkäl nua onkalot jatkui.
Onkoha kellää tietoo näin taitavast onkalo tekijäst?

Odotele hanakast jos joku tietäs.

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Hei hulinaa päivä

Kyll on sitt oll mahrottoma kiva päivä.
Keväine semmone pualpilvine. Aurinkoki paist ain välill.
Aamull mä lähri puutarhaa hommii ja pisti tiätyst se saha soima.
Ny ei oll tiedos mittä söpöstys kuvii.
 Voisin todett ett ny on avatt puutarha kaus noi niinku virallisest.
Tätä mä ole jo kaivan..oikke ikävöinny. 
Alotin näist kahrest pihlajast jokka jo aikasemmi rojautett nurin.
Isännä avituksell saatti ne kaatuma tualt aira toiselt pualelt juur sopivast. 
Nämä kaks puut oll lahoi..toine pikkase enemp.
Tikkoje saavutukse puis oll huamattavat. Ei yhtää tarvi väheksyy heitin voimii.
En yhtä ihmettell vaikk vuasie saatos saisiva kappaleiks kokonaise
suuli tai varasto. Joukoss on voimaa!
Täss poikk sahatus puus näke hyvi ku kaverukse ova kasvane 
rinnatuste. Vuasrenkka kulkeva tasasest mut kaveri pualell kitumall.
On näilläki puill jo ikkää.
Siit se homma vaa eteni.
Oksat vein puutarha laitamall kassaa.
Raahates oksii huamasi ett kaks hirvee lonkottell hakkuu aukoll.
Oll taas nii mun tuuriini ett kamera könöt sill hetkell terassill.
Pienemmä oksat heitteli airan ylitte läjää kannon viäree. 
Pitki reunamii ole risuist tehny läjii ja mull toiveis ett tulis siili asuma meill.
No ku ei tule ni ei tule. Koitan kumminki.
Mä en tie mitä mein nurkist puuttu ett siilet ei viihry.
Olisko joku sapuska juttu. Lehtokotiloit ei oll..mahtaak mun tarvii
hankkii niit jos sit tulis siilekki. No en kai sitt.
Kannon takan näkyy uussii versoi ja neki jo nelise meetrii pitkii.
Ajatteli jättä kanno tikoill..tehköö siit ny sit säleit.
Iha kiva kasa tull pöllei. Avustajaki tull taas paikall.
Kissat on koko armaa päivä oll ulkon.
Sapuskall vaa käynny, niinku määki.
Siin se rojekti oll. Lopu kuatot löytyy ku lumi sulaa.
Homma jatkuu..
Tämä kuusi kaarettii kans. Kasvoi nii piänes kolos.
Latvus otti kii jo isoihi mäntyihi. Nurin vaa.
Pääsee sitt juurell kasvava angervo levistymä.
Kuusi tull perattuu ku silakka. Pöllit täsä ja havui tull valtaisa läjä.
Osa havuist kiikkasi kans läjää puutarha reunamall.
Muutama oksa silpusi kompostii. 
Samall koitin jääs oleva komposti herätell kanankakkakikkareill
heitin kuuma vett viell kyytipojaks. Aina mun komposti jäätyy.
Katota mimmone tilanne on huame.
Alamaall kiikkasi loput oksat ja tuikkasi ne palamaa.
 Täss kohtaa on vähä hapant maata.
Levittele tämä mainio tuhka mulloksell leviäks.
Tull niinku kaks kärväst yhrell iskull.
Minttu tarkasta ain kaikk nuatiot..kummalline kissa.
Oikke hyvi se palaa kasa. Mitä ny pikkase sauhut.
Tull täs yhteyres miälee ett mahtaak ne lopu perunat muhii
juur tosa kohtaa, ne mikk mä jätin nostamati laiskuuttan.
Tähä mä ole ajatell istuttaa karhunvattuu.
Voi oll ett päädynki luumuihi. 
Mist mä mahroi lukkee sinivatukast..mielenkiintone seki.
Meinaa vähentä tota kauhiaa määrää kasvimaat.
Ny tulee mainos.
Nämä hanskat saa ny kymmene pistet!
Kestivä ehjänäs ja kuivanas koko päivä!
Materiaali sisält pehmee ja lämmin.
Kumminka ei ollee mitenkä tönköt hommii.
Rannekkeet ova tarppeeks pitkät. Ei menny lunt eikä puruu.
Mun kädet ova valtava ja kokoki juur sopiva.
Isänt ost nämä tocmannilt ja makso kuulemma 5,90e
jos hän se ny oikke muist.
Suasittele!
Huame onki sitt retkipäivä jos mää
saan iha itte päättää.

maanantai 29. helmikuuta 2016

Pastellifärei

Hei hulinaa!
Ompas viikko kulun äkkii taas johonkki sohinatohina syäväreihi.
Töit, siivoust, sisustust, tuunaust, lenkkeily ja jossaki välis
 poikkesi kirppari kierrollaki..taas tein löyröi.
Välii mahtuu viel murhei,-isomppi ja piänemppi.
Tämmöst tämä elämä pakka olema.
No ny pikkane aika vettä henkkee ku olis muutama loma päiv.
Pakkase ova ruven taas paukkuma ja sitä myäte kevätkuumeki
hiukka lasken..mut vaa pikkase vertta.
Kävein hammaslekurillaki ja on se kans kummalline
paikk jotenki iso ihmine sitäki jännittä..turhanpäitte.
Ehtoo krahuis mä poikkesi mökill ku tull viästi ett
naapur mökill olis käyn rosvoi. Mökill kaikk hyvi.
Piti kai mu sitt jäär kuttaroima järvell ja t-a-a-s kerttaalles kattelema
komia aurinkolasku pastellifäreines.
Iha yksinäs sai kattell. Kettä ei ollu liikkeell. Kettu menn kaukan järvell.
Kasveist viel tunnista mikä kukkane on kysees..

Tämäki pajun lehti ruppe olema valmist kauraa..niinku täälpäi sanota.
Kyll maar oliki taas oikke kaunist.
 Pikkane lenkkiki tull tehty ettei siin miäles iha turhuuksii menny.
Senpuale pakkas varpa palele ku jäi villasukat kottii.
Päiväll aurinko on lämmittän järve pinttaa ja ku pakane sitt tuli..tuli usvaki.
Huame sitt alka kovall ähinäll puutarha hommelit. 
Pisin kentturaa ja täsä kuvas kiviaira pääll makkaa kaaretui puit.
Nämä pihlajat oll kummakki jo lahoi.
Ei kovi vaikkia oll arvat mikä härvell tääll kahelis huame
pärisee ja rikko mettä hiljasuure.
Toivon vaa kovast ettei ränttää tull alas.
Nii ett täst se lähtee..hei hulinaa.

sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Mä haluu

Kyll voi kaheli oll onnelline ku ensmäise pikkuruise taime on paukauttan
ittes näkyvii mullokse pinnall. Voi tätä ilon päivää!
Jättiverbenahan se siinä. Olen koitan kerra aikasemmi tätäki
kasvattaa,-eikä eres itäny. 
Samaa hötikkä huamasi ett sormustinkukka 
"Candy Mountain Peach" on kans itäny kivasti.
Täss sormustimes onki kellot ylöspäin. No katota kuin etenee.
Ett mä inhoon ny näit räntässi kelei ja ole suara sanottun saan tarpeeksen tost 
flätikäst mikä tuall ulkon latkuu maas ja jatkuvast jottai tiukkuu taevaastaki.
Ulkoilu on iha mahrotont ku vaattee ja jalkinee ova iha märkkii.
Jos sattuu mettäs kaatuma nokilles ni ylösnousuki kestää ku 
koitta ittes flatku joukost kimuroir pystyy.
Tänäp mun kaatumis jälken muistut semmost hirveitte makuupaikka!
Sammaleet oll vaa kerin ittes pois kive kyljest.
Kuvaus kohteetki rajottu minimaalisesse tippaa jonku kränä kärjes.
Kuka semmosii tipoi jaksa kattelen aina..
Ain on sumust ja pimiää ku joulukuus.
Argh!
Kyll mä se tiärä ett ny kuuluu oll talvi mutt sitteki mä ole tätä miält.
Sisätilat on laahat täytte kaikkii oksii, joita koitan siit saar viheriöimä.
Jokases nurkas on joku risu tai kimppu vetes killumas.
Mä nii haluu ett mettäs puhaltas lämmi tuuli.
Tuull heiluttas oksistoo mihi just ilmestyn pikkussi vihreit versoi.
Aurinko leikkis tuulen kans irronnees koivu tuahell.
Mä levittäsi käret ja antasi tuule viuhut vaatteite läpi..
ja ne saappatki olis kerranki kuivat!
Mä haluu otta hikiveivi ja paahta täysill toimintakeskukse 
kaikk polvut läpi sillai ett sant pöllyy.
Karistaisi taaksen flattikka kelit.
Mä haluu tarkkaill pörriäisii ja muitt elävii kevää lämmös.
Jokane päivä tua lissä linnui ja ku kurje saapuva ole iha täpinöis.
Öisi suall nämä komia linnu saava pittä vaikk mikkä älämölö
bileet ..enemmi mä kuutele sitä trööttäyst ku tota ikust rännie räminää.
Aiai on se kuulkaa komiaa ku mettän pohjaa ja niityill saapuvat kukat..
ketuleivät, vuokot, oravanmarja ja mustikka kukkii. 
Maast nousee semmone syksyne tuoksu mikä kumminki on kevää
merkki..tais men jo iha sekavaks.
Mä haluu kuull ku traktorit pörisee mettän takan ja linnu kirkuva..
Mä haluu ne kosteat keväise aamut ja yöt ku en millä malt nukkuu...
Mä haluu ett puutarha saapuu färit. Jokapaikas pilkotta jottai piänt ihanuutt.
Joukos saatta lennell jo sitruunaperhoset.
Mä haluu jo kuokkimaa, krappima, leikkama, haravoima, istuttama, tuunamaa,
 lapioima, tarikoima, vasaroittema..
Hukkama tyäkalui ja manama ku kottikärry pyär on flottana. 
Mä haluu on ulkon koko päivä tull sisäll ku taevas tummuu
 ja kurje laskeutuva suall.
Mä haluu se ihana tuntee ku saa heivat ittes iltasell pihasaunaa..
ihoo kirvele ku se on täynn naarmui, santta, multtaa ja ötökö pistoi.
Mä haluu se olotila ku istu se jälke sauna trapuill ja
kuule ensmäise kerra kehrääjä surrutukse.
Mä haluu seurat ku oikke vanha tulppaani sinnittelevä viell eres tämä kerra
ittes lämpimää aurinkoo. Jokasen kevään mä luule ett tämä on viimine kert.
Mä haluu nähdä ku aitan lämpimäll seinustal lemmikki avaa kukintonsa..
onk se ny sitt tänävuan sinine, valkone vai olisik ny se vaalevapunase fuki..
Mä haluu ihmetell muitaki piippoja mikkä tunkee ittes mullokse läpi..
ja mitä mä en hiukkaka muist mitä täsäki vois kasvaa.
Mä orota jännityksell ett onk mu opuntiat selvin ensmäisest talvest.
Oi millai mä kestä viell usseemma viikkoo..
Mä haluu heittää itten kentturall ja tarkkaill kaikki ihanuut iha liki..
kattell ku pilve liikkuva valkosenas taevaall.
Nii ja mä ruppe jo kyllästymä näihi tulppuihi sisätilois..
ku mä haluu ett ne olis ulkon kukostamas.
Mitä te tykkäätt on mull oikke vakavaki saeraus isken..
juur ku toine helpottamas..

perjantai 19. helmikuuta 2016

Harmaat kelii

Jo on oll ankeit päivii. Väkisin on saan ittes pänkee ulos kuttaroimaa.
Millo mitäki tohjoo on krapissu taevaast ja eile kävi viell 
oikke viimane tuull jostai itäsest suunnast.
Jottai piänii näpsyi on kameraki tallentan..vaill mittä aihett.
Näistäki päivist kumminki selvitää..
Jotenki hauska tää kyltti mikä on isos kantokasas. 
Lienee aiheelline mutt en tie kene tulis miälee kiivet läjän pääll.
Mä ainaki ole oleskell usein tämä kasa viäres ja kytän linnui ku ne
piileksii tuall kasas..ainoo positiivine juttu täsäki.
En oikke ymmär tätä kantoje reivaamist mettäst.
Puutarhaa ja sen rauhaa on häirinny parise päivä julmetu äkäne palokärki..
tai mist mä tierä on se äkäne mutt joku sessio sill on alkanu.
Jos se ei oll tämä sama koijari ni sitt niit on useemp täsä juanes.
Kauheet kryy-kryy ääntelyy pitää ja käy tokottomas joka ikuse 
kelon kärje..ei tahdo paikallas pysyy.
Jäiski tähä tämä sankari temput mutt..
kaks kertta näin ku kissoja kohtiki lensi ja piti metelii.
Onk joku keväine reviiri valtaus alkan vai on tokottamine
sekottan patalakki pään huiskinhaiskin.
Ehtoo erustas kumminki melskaamine rauhottuu ja 
tyytyy vaa lentelee puutarhan ylitte..kai tulee jo väsy.
Täst päästiikki hiukka pienempii lintuihi.
Vihroinki mä löysi paikallisest Hankijast hampu siemenii..
en meina ruvet hamppu kasvattama mutt linnut tykkäävä
oikke mahrottomast siemenist. 
Tätä menoo neljäkilo pussukka hupenee äkkiseltäs paremppii nokkii..
Melkose tyyriit on siemene,- tarjous pääll mutt siltiki 8.90e
No voi sitä turhempaanki rahat hassata en sitä sano.
Mun käsittäänkseni nämä kellase ova keltasirkui?
Parves ne lehahtaa syämää ja välill toine porukka vartoo puuss..
joukos on semmosiiki mill on paksump nokka olisko viherpeippoja.
Voi ku oon surkee näis tunnistamisis.

P.S nyt on alkanu pöllöje huhuilun aika..
tunti sitten kuulin helmipöllön pulputuksen.
Aina yhtä jännää touhua.

Mukavaa viikonloppua vaa kaikill täält kahelist.

keskiviikko 17. helmikuuta 2016

Kukkaaeitiärmittäpaikka

Heti aamust paisto nii kivast aurinko. 
Puut oll iha huuruse muut ei kovinka kauva ku rupes aurinko
lämmittämä ja tull kiva keväine olo.
 Linnuill ja oravill vaa tuntuu sapuskat maistuva.
 Ämpärilline siämenii riittä kolmest neljää päivää.
Närhet on oll pois ja ny tuliva takasi rohmuuma pähkinöi..
oravill sentä jottai jää.
 Vankimmatki talventörröttäjät ruppee kaatuilemaa..
 Börje pasteeraa koko päivä pihall. 
Jonku töppäree nokas tähyilee ja on olevinas mahrottoma tärkkiä näköne.
 Päätin lähtee kattomaa mitä kuuluu kukkaaeitiärmittäpaikall.
Otin mukkaa oikke kunnon evääkki ku reissu hiukka pitemp.
Eik sitt aurinko menny pilvee.
No ei haitan komeet maisema silti.
Välill pysähdyin venyttelemää harttioit
ja eteni sillai hissuksee..
 Hirvet oll mellastanee oikke kunnoll. Pihlajaversot on taas kaluttu.
Jätöksii ja jälkii on nii pali etten pikkase aikka oll nähny.
Mä miäti ett miss ne lymyää ku jäljet iha tuareit.
 Hiukka oll hakemist polus mikä johti pirtill. Ruppe umpeutuma koko polku.
No tämä on tiätyst se kukkaaeitiärmittä paikka. Enkä määkä tiesittmittä täst paikast.
 Jotenki oll vaa outtoo ku mettää olle kaadettu yhrelt sivult roimast. 
Täss tapaukses mull pääs pahasana ei voi mittä.
Onneks kukkaaeitiärmittäpaikka on viell piilos puitte sisäl.
Oviki aukes. Pääsi kirjottama nimen viaraskirjaa..
joka oll muute melkose köyhä olone.
Ei oll vissi pali kettä käyn. Viimine merkitä oll syksylt.
 Tunnelma tämmöses paikas on mahtava..hämärän hyssy.
 Pikkase semmone olo tull ett paikka tarvis jo hualtoo ja siivoustaki. 
No en tie sitt..onk nii kauhia tarkkaa.
 Aikasemminki ole postan täst paikast ja se löytyy alapualelt olevast linkist.
 Pikkase liikka tull tota rämpimist mutt pakko mikä pakko.
Ainii ja käärmekuusiki polvu reunamall oll henkis!