keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Talvilomalla,-kuurakidesykeröt ja järvellä

Lumettomalta jäältä voi nyt löytää näitä ihania kuurakidesykeröitä aivan kuin rusetteja!
Vanhasta luontolehdestä luin että sykeröitä syntyy kun ohuesta jään railosta vapautuu vesihöyryä.
En muista nähneesi näitä kukkia joen jäällä, joskus kyllä järvellä.




Auringonlaskun aikaan ajelin järvelle. Täällä ei noita sykeröitä sitten ollutkaan.
Kaislat olivat taas saaneet aivan eri sävyjä.
Jääkin kantoi jo. Joku oli ajellut moottorikelkalla.
Keskelle tätä pientä järveä en vielä tohtinut mennä.

Auringon kultaamaa
Kaivoin luistimet esiin. Muutama vuosi sitten ostin nilkoista tukevammat luistimet.
Samalla ostin numeroa isommat jotta mahtuu kunnolla villasukkaa.
Järvellä kun luistellessa aika hurahtaa kuin siivillä ja herkästi palelee varpaat.
Alkuunsa on taas totuttelua. Talvella 2010 intouduin niin luistelemaan etten meinannut
seuraavana päivänä pystyä nousemaan yläkerran portaita.
Koska olet viimeksi luistellut?


tiistai 21. tammikuuta 2014

Talvilomalla,-tavallisen tiistain höpinöitä

Eilen mä laitoin ämpäreihi ja kaiken maailman kipoihi vett jäätymä. 
Ehtool mä koppasi ne sit nurin ja tein sekalaise kokoelma.
Suihkupullo avustuksen liimasi vanhoi kakkupapereitakin kippoje kylkkii kiinni.
En tie sit mikä tämäki teelmys on..joku jääpalatsi..
Aamull ei pakkast sit ollukka kun -15. Heti ku tull valosaa nii mä lähdin sual.
Köykäsest sato lunta ja taivas oliki pilves.
Lährin matkaan puutarhan eteläpuolelta ja pian olinki suan reunas.
Polkkuu pitkin oll menny just hiljakkoi hirvi. Käveli sen peräs.
En mä nähny edes sen takapualt mut semmose ryskeen kuulin.
Olis aikas ikävää jos mä eksyisi 72 hehtaari suurusell sual, mutt nyt sitäkä vaaraa
ei ollu kun takaspäin voi tull omia jälkiä pitki.
Kiersin sentää lenkin, enkä menny eksyksii.
Palokärki lens ylitte mutt en kerin kaivama kamera laukust.
Eipäs sit tull toista kerttaa näihin maisemii ku mä meni ja aivasti
sillai ett koko sua kaikus.
Kyll oll rauhaisaa..
Suapursutki oll piene huura peitos. Aromikas tuoksu tull sempualee lehreist ku niit pitel.
Kottii mä kiärsi pellon reunama kautt..
Lunt rupes satamaa oikke kunnoll ku pääsi tähä autioll torpall.
Olis se mukavaa jos joskus näkis täss kauniis mökis viel asutust.
Sillo ei olis klasikka jääs.
Aurink  rupes paistama ennenku kerkesi kottii.
Tikat pitt kauhia meteli pihas. Laskin että seittämä tikkaa näky.
Tikat syävät miälelläs rasvaa. Ny niill on kelvannu keitetyt perunakki
mitä mä laitoin kivien pääll.
Täst mä en erikoisest tykkä ett ne on kolunnut tämä vanha omenapuu aikas kamalaks.
Mahtaak tämä kual? Jestas on niinku joku olis vesuril krahnannu.
Eile ehtoll mä luin yhrest sisustus/piha lehrest ohjeet millai polku lapioidaa!!
Samane toimittaja kirjot ett liukaall täytyy hiakottaa kans..voi en tiennykkä!
Kenell tämmössi ohjei täytyy kirjottaa?
Jos mä en saa tehty polkku mun pask huussi talvell ni kai se ny tajuaa ett
sillo krämpitä hankes.
Yleens mä suhtauru positiivisest kaikki kirjotuksii mutt ny en käsittän ett olik
tämä artikkell suunnatt uusavuttomil vai semmosell ku eka kertta näke lunt?
Pojantytär on kymmene ja seki on jo mont vuat osan tehrä polvu lumee.
Kun koko kirjotus alko ärsyttämää  nii se sit sai jo V-käyrä nousema huippuu.
Samas kirjotetti ett voi laittaa vaikk lämmitti ulos ja tarjoill siell ateria.
Lämmiti esimerkk makso 2190e. Takapuale all koko perheell taljoi ne maksaa 140e kpl.
Tähänk on tultu? Eik ihmise saa lumpui pääll?
Maailma on väärälläs laavui mihin voi tällät nuotio.
Ei ennää tartt ihmetell ett ilmasto muuttuu ja hiilijalanjälki vaa kasvaa!
Koht ulkoilu tarvita lämmiti mink voi kytkee toppapuvun all..semmosen piuhat ja varaava
akku..ettei vaa tulis kylmä. Muistutetaa ett ota vara akku mukaan!
Kaffet voi juar ulkon istumall kanno nokas..
Jos täss onki kysymykses kaupunkilaisell suunnattu kirjotus?
(Sori nyt ei tarvi sit suuttuu mull)
Mein isäntä on kaupunkilainen ja kun tuli tänn mettää asumaa ja tull ensilumi..
hän kysy; koskas se kiinteistöhuolto yhtiö tulee?
Mä en voin ku ihmetell..vastasin ett tarkotaks mua? Et kosk mä lähden lumihommiin?
Mä pesin tänäp mun talvi työhousut. Käytän näitä housuja kun päristelen
moottorisahal. Teräketju öljyy ja kaikkee muut mukavaa on tarttun toho reisien pääll.
Millai näätki sais puhtaaks? Tai tarviik sit saada? Olis vähä kumminki ihmise näköset..
Täytyyk näist jo luapuu..ei kai.
Börje esittelee täss teill kuinka komeesti mamman virpiangervo puskan oksat jo kukkii.
Ei maar..mun on pakko lähtee kauppaan. Toka kerta tänä vuonn.
Nykki menisi mialuust vaikk järvell. Ei passaa isäntää aina rasittaa kauppareissulla.
Se on moro!

maanantai 20. tammikuuta 2014

Talvilomalla,-joella

Nyt olisi sitten viikko lomaa ja aikomuksena ulkoilla jokaisena päivänä ja piiiitkään.
Voiko lomaa viettää paremmin, kuin luonnossa?
Pakkasten jatkuessa näin hyytävänä kipinämikkona olo tietysti veroittaa aikaa.
Uuneja saa lämmittää parikin kertaa päivässä jos mahdollista.
Ystäväni vihjeestä poikkesin tänään padolle, jossa vielä vesi virtaa kohinalla.
Parisen tuntia vietin joella. Pakkasta parisenkymmentä ja kaunis auringon paiste.
Joki alkaa jäätymään jo virtaavistakin paikoista. 
Parisen päivää menee niin umpi jäässä on.
En olisi tullut pois, mutta sormeni alkoi kohmettumaan..
Näitä talvisia kuvia satelee nyt tänne päivittäin.











sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Lisää luettavaa

Tammikuu taitaakin olla nyt lukemisen kuukausi.
Nostampa taas pari kirjaa esille..
Mikä eläin? Eläinten jäljet ja elintavat
Kirjan tekijä Lars-Henrik Olsen on eläintieteilijä ja luonto-opas.
Luonnossa riittää havannoitavaa; jalan-ja hampaidenjälkiä, ruokailupaikkoja ja jätöksiä,
sarvia, kalloja, asumuksia..
Kirja esittelee eläinten jäljet ja niiden jättäjät-yli 70 nisäkästä elintapoineen.
Lisäksi mukana on linnuista ja hyönteisistä kertovia merkkejä maastossa.
Peruskirja luonnon tarkkailijalle.Helppolukuinen ja selkeä.
Upea teos..kulkee repussa mukana.
 Hups..nyt mentiin ihan eri maailmaan..tai ei ehkä sittenkään..
Ostin äidilleni hänen toivomansa kirjan ja piti ensin tietysti itse tutustua opukseen.
Hyvän mielen vaatekaappi on Rinna Saramäen kirja joka varmasti puhuttelee aiheesta kiinnostunutta.
Paikallislehdessä oli esitelmä kirjasta ja nyt kirjastoissa mahtava jono tästä kirjasta.
Kirjakaupatkin odottaa lisää kirjoja saapuvaksi, mutta nettimyynnistä vielä löytyy.
Tämän tapaiselle kirjalle löytyykin nyt "tilausta"!

Kirjan esittely teksti ainakin jo heti koskettaa meikäläistä vaikka en mikään muotifliikki olekkaan.
                 "Kuvittele että avaat vaatekaappisi oven. Kohtaako katseesi ilmavan järjestyksen,                      josta voit vaivatta valita päivän asun?
Vai vyöryykö kaapista läjittäin sekalaisia vaatteita, osa likaisia, osa rikki, kaikki vääränlaisia.
Ei mitään päällepantavaa!
Ja sitten olet taas matkalla vaatekauppaan."
Vaatteissa kietoutuvat yhteen yksilön murheet ja toisaalta kaukaiset, mutta sitäkin suuremmat eettiset ja ekologiset ongelmat.Vaatekultturia ja -bisnestä hallitsee kaksi vastakkaista kehityssuuntaa: toisaalta vaatetuotannon epäeettistä ja ekologisesti kestämätömistä puolista aiempaa tietoisempia, toisaalta halpatuotanto lisääntyy ja vaatteet mielletään lähes kertakäyttöiseksi kulutustavaroiksi.

Jos haluaa ostaa vähän mutta laadukasta, niin paljonko on vähän ja mistä tuntee laadukkaan?
Kuinka välttyä vaatekaappia täyttäviltä impulssiostoksilta?
Miten selkeytetään oma tyyli? Mitä puuvilla tuotannosta pitää tietää, kun ostaa T-paidan?
Voiko olla yhtä aikaa ekotiedostava ja muotiharrastaja?
Näinhin ja moniin muihin kiperiin kysymyksiin vastaa Saramäen kirja.
Muutaman sivun olen jo lukenut ja uutta asiaa tulee kokoajan esille..
Mahtava teos!
Vaatekaappini taitaa olla pahanmielen kaappi! Voi ei!

perjantai 17. tammikuuta 2014

Kiitollinen

Yövuoron jälkeen luonnollisesti herätään päivällä tai jopa joskus vasta illalla..
Tänään kun sain silmäni auki oli mitä mahtavin auringonpaiste.
Yläkerran ikkunasta kun katsoin ulos, näkymä oli niin kaunis.
Taivas oli kirkkaan sininen.
Mäntyjen oksilla loisteli satoja timantteja. Linnut kisailivat puussa.
Ihan piti itseään ravistella , että ymmärrätkö olla tästä kaikesta kiitollinen,- Kaheli?!!
Aamukahvi tulikin sitten juotua terassilla klo;15
Näkymä puutarhasta etelään..
ja itään.
Sinisin taivas oli lännessä.
Metsä puutarhan ympärillä on aina niin kaunis, mutta joskus
super kaunis. Leppoisaa rauhaa.
Aina löytyy jotakin katsottavaa, pientä ja haurastakin.
Horman talvipukukin näyttää mukavalta.
Tikat ovat aloittaneet kevään karkelot.
Muutaman kuusen latvassa on pörheä tikka.
Kilpaa sitten älämöidään ja höyhenet pörheänä könötellään.

Mukavaa viikonloppua kaikille!




torstai 16. tammikuuta 2014

Salapoliisi hommia

Lumi paljastaa kaikkea mukavaa jota emme aina osaa ajatellakkaan ympäristössämme.
Mikähän on kulkenut puutarhassa, metsässä tai pihatiellä?
Lumijäljet kertovat tarinaansa eläinten ruokailusta ja muistakin elintavoista.
Jäljet voivat johtaa vaikka pesälle..
Olen vasta aloittelija tässä jälkien määrittämisessä mutta minusta 
on mukavaa ulkoilun lomassa miettiä jälkien jättäjää.
Uskon että homma vaatii harjaantumista että jälkien tunnistaminen on varmaa.
Lastenlasten kanssa on tätä salapoliisi hommaa  tehty jokaisena talvena.
 Peura
Epäilin ensin että susi..ison koiran tassun jälki kuitenkin, ihmisen jäljet kulkivat rinnalla
 Pörröhäntä
Metsähiiri. Kuuluukohan nämä jäljet kaveruksille?
Hirvi
Ketun jäljet ovat kuin mannekiinin kävely muotinäytöksessä.
Lumikko on jälleen saapunut puutarhaan.
Naapurin isäntä.