Enttine kasvar

Muavine kasvar härpäke oll tull tiäs päähä.

Ei niinkä rakenteet mut se muavi. Viime suven mä jo vähä paikkailli

muavii niist kohdin ku se mahdollist oli..

Ny mä pääti ett kasvar saa lähtee.

Kymmene vuatt se onki könöttän mun palveluksessan.

Isänt se teki ja mittä ei sillo maksan.

Kaikk tarvittava vermeet löyty suulin kätköist.

Sinist maalii taitaa vieläki jossai  purkin pohja oll klompis.
Ny mä ole sit ilma kasvarii mutt vaihteeks iha hyvä.
Uus on toki hakuses mut katotaa kuin käy.

Vaikk kasvar oll pikkune ni on sin mahtun kasvatettavaa.

Joskus kasvatus on onnistun joskus sitt taas ei..niinku yleisestikki

puutarhas tai ainaki mun hyppysis.

Ens tietyst piti tyhjentää kasvari sisustus ja kaikk talvi säilytykses

olevat kamat ku olen tänn rahdannu.

Kasvari takaseinän pualell kasvaa köynnös jonka tuen kyhäsi joskus väliaikkaseks.

Voikk mistä väliaikkasest enää puhukkaa ku verkkone härpäke on siin oll

jo mun muistin mukkaa kuutise vuatt.

Verkkoses härpäkkees kasvaa mantsuriankärhö.

Ny vaa tuli sitt ongelma. Kärhö juurell kasvaa varjos viihtyvii perennoi.

Varjohiippa ei tair tykät paahtavast aurinko rökityksest..

kasvar on antan sill pualvarjosa kasvupaikan.

Mun käsitykse mukka ei toi kärhökä iha aurinko rökitykses tykkä olostas.
Kasvei ei lähde siirtämä ku ne on tykän ollakses tosa.

Täss vaihees kasvar muistuttaa luurankoo..homma etenee...

Isänt purkaa hikipääs sorkkarauta viuhute.

Mä keräsi kaikk listat ja tukitolpat taltee niist saa vaikk mitä viel.

Välill poikkesi haravoima. Rytinä perusteell jottain kummallistaki pääs tapahtuma.

Nooooh..tukipuu vaa tull valokattee läpitte. 

Sadattelust päätelle isänt oll iha hyvis voimis.

Ei menett ku yks levy. Kaikk muut levyt saattii ehjän talttee.

Yleens valokate muuttuu hauraaks ku paffi..täss oliki kate säilyny hyvin.

Siin sitä ny ollaa. Kasvar on pois. Jäljell kolme tolppaa.

Tuan peräseinän pystytolpat pyysinki säästämää. 

Kärhön ja varjon kasvien hyväks pitää kehitell ny jottai.

Tolpat pitää tietyst ens suaristaa uurestas.

Jottain airan tapast tähä on pakko kyhät.

Pajut olenki kerän jo valmiiks. Jotenkuten näin mä suunnitteli..

voi oll ett päädyn tekemä piiru matalemma ku kärhöl korkeutt

tulee vaa noin parise meetrii.

Mut ny täll eteläpualell tuliki sit kasveill tilaa.

En hiukkaaka tiedä mitä tohon laittas.

No kun aikani toss kuttaroin ja kraapin päätäni ni ehkä tämä sit aukee.

Ehdotuksii otetaa vastaan kyll.

Tänäp on ollu mahrottoma kiva päivä työskennell puutarhas.

Lumet sulaa ja plussalla mennää.

Ehtoo erell sitt kyyhkynenki rupes huhuttamaa.

Suoltaki kuulu muutaman kurjen ääni.

En olis millä malttan menn sisäl mut ei kai kukkaa pimiäs

haravoitte tai..miksei ku laitta ottalampun.

Kasvar rojekti avasiki puutarhan isommat hommat

ja vastaavii pikkase isompii rojektei on tiedos..

Jääräpäisest ole päättän tehdä niist ainaki osan!

Meinaa kadot puutarhaa, tule takas kumminki enne talvee.

Voi ihanuuden ihanuus tätä aikkaa!

Mäjel

Mitäs täss sen kummempaa ku tyäntekkoo ja tyäntekkoo kotosall.

Onhan tää niin virkistävää kevään tulo ett iha ku uus ihmineki tulis.

Pikkuriikkise talven tuoma väsymys ruppee krapisemaa.

Eile heiti kompostii esikasvatukset, olivat kovii ku kivet.

Murheelline olin mutt ku ei ehdi kastelee ni näin kävi. 

Tulee sitä ilmanki toimee..vissii.

Ny tätä ulko puuhaa sit kivast ruppeeki riittämä.

Puutarhas on jatkettu karkeell linjall.

Lumi ruppee hupenee. Ny tämä mettäne alue ollu mun käsittelys.

Uskomaton määrä kränii talven aikana irtoo isoist puist.

Kuivuneet kuusen oksat saa kyytii.

Punttisalill menoo ei taaska tarvit miettii

..ainaka vakavissas.

Rinne on täyn puolukkaa vielä..

Hissuksee voi alkaa haravoimaanki..

koivopolull lumi sulan jo viikkoja sitten.

Haravointi onki sit semmost hommaa mist mun

 niskat ei tykkää, mut mä tykkää.

Pienis eris vaa kyll se siit sit luanaa.

Pääsiäisen on yleens päässy jo krapsuttama

 samoill linjoil taitaa tänäkin vuonna mennä.

Käpyi on jokapualell mahrottomast. Jopa koivunkin alla.

Kyll huamaa ett tikat ja oravat on vallottan puutarhan.

Pihapiirin korkees männys on oikke vanha pönttö, en tie kuka on joskus

se tempas korkeuksii. Joka kevät siell kumminki joku siivoo..

ens lentää ulos vanhat ryäppeet ja tilall laahtataa uudet sisustukset.

Naavaa ny kiskottu urakall pöntön uumenii.

Ahertajaa en ole tavannu.

Pian kukkii sinivuokko. Yks lämmin päivä riittää!

Viime suven istutett näsiä on henkis. Ilo se nousee pakost pintaa.

Tämä olemato taimi löyty kotitie varrelt traktori lana oll tuupan sitä 

tiän reunamall..pelastin sen puutarhaan.

Jokapaikas on miljoonii kuusen taimii..

Lämpimis paikois vois oll jo sipulikukkien piippojaki mutt heitin niitte

pääll lunta sillon ku sitä lunt oli..muhikoo viel rauhas.

Yöt on viell kylmii ja tänäp päivälläki viimane tuuli.

 

 Isommilt peura vahinkoilt puutarhas on vältytty..toistaseks.

Peuroja näkee ny paljo ne tulee ruokailee peltoje laitamill

ku lumen alt paljastuu herkkuja..

Kevät on ny just ja täss kun joutsenet saapuu.

Kivoi keväissi päivii täält Kahelist!

Haapakukkane

Heikunkeikun!

Kevään tulo etenee kivast. Eile näin kaks joutsent lentävä korkkiall taivaall.

Muutama lämpöne päivä takan.

Ennen ku alka oikke kunno kevää rutistus ni ole opiskell

tunnistama jäkälii ja sammalei.

Sopiva puuhaa näi jäkälöityneell ihmisell.

Käsikirja ruppe olema ruttuse olone. Sivuitte välist tippu neulussii.

Tutkimine pistää kahlama sulavis lumis..sopiva liikunttaa.

Haapakukkane on varmast kaikill tuttu jäkälä.

Nii tai en sit tiärä mutt ei sitä voi oll oikke näkemäti.

Ainaski näin lumisell aikka se hohta keltasenas haapoje runkolt.

Haavankeltajäkälä (Xanthoria parietina) on melkose kookas

lehtijäkälä. Semmone ruusukeisest kasvava.

Aurinkoises paikas haapakukkane loistaa ja voi tull iha keltaoranssin färiseks.

Varjos luannollisest pikkase vaisu toi färi.

Haapakukkane voi kasvaa myäs kivisill pinnoill. 

Piukast se ottaa kiinni huokosee pintaa.

Täss kuvas haapakukkane asettun mökin grillikatokse kattoo.

Kellarin kivetyski saanu koristeeks haapakukkase.

Oikke tarkka ku haapajäkälä syynää ni näke ett alapinta oo vaalia..

täynn hapsui mill se tarraa pintaa.

Jäkälän keskiosaan tulee yleens kotelomaljoja.

Mutt mitä sitt on tämmöne harmaa jäkälä vanhan haavan runkos?

Tämä haapa kasvaa hakkuu aukoll. Ympärilt kaadettii ikivanhaa

mettää ja sitä mettää tuall sivummall viell pikkase jäljell.

Mä en oll varma mutt toi harmaa jäkälä kasvusto vois oll rupijäkälää.

Tarkemmin karstajäkälää (Parmeliella triptophylla).

En oikke saa muutaka jäkälää sopima tähä kuvioo.

Karstajäkälä kasvaa kookkaina fläimyinä.

Sekovarret on limittäin toistes pääll.

Koikkaiden sekovarsien keskiöö kehittyy pienii ruskehtavii kotelomaljoja.

Juur semmosii ku tässäki otokses on..

Karsta kasvaa yleisest vanhoje haapoje tyvirunkoill..sopii sekin tähän.

Tämä puu latvukses ei karstaa ollu lainkaa.

Viihtyy vanhois luonnonmettis. No sitä täss enne oliki.

Näis runkois näyttääki oleva paljo sekasi haapakukkast ja tota karstajäkälä.

Arvotus onki se ett miks jokku haapoje runkot muuttuva punerviks?

Muutamii semmosii kasvupaikkoi ole nähny.

Olen kiinnittän huomioo ett ne puut on kaikk pikkase notkoses

kasvupaikas tai sitt kahde kallion välises solas.

Jäkäläise juttut taida päättä tähä ja toivotell viikonloppuja!

Mettäpuutarhas ja rakennust

Ole alottan mettäpuutarha raivaamise. Näit mettässii alueit mull on kuus.

Toissii hoida enemp ja toissii vähenp.

 Yleist siistimist riittää.

Kaikk nämä alueet on puutarha laitamill..mutt viell 

sentäs omall tontill vaikk joskus tekis miäl söhii

naapurinki pualell. 

Yks juttu täss on ett koitan pittä alueet 

semmosin tuulilt suojasin.

Varsinki tualt hakkuu aukon puolelta.Taimikko on kyll hyväs kasvus.

Se koittamine tarkotta ett havuja suositaa ja versot typistetään

matalaks reunamilt. Lehtipuut haarottu hyvin ja tulee pensaistoo.

Tyhjille runkoill ei tee mittä..niit tämä mäki jo täyn.

Tai tekee runkoillaki mutt ne ei tuulilt juur suojaa.

Koivut mä nyhdä juurines pois. Isot koivut saa olla

niit kaadeta ku se hetki tulee.

 Tämä huano kuva on tält päivält. Näkymä on eteläpualiselt mettä osiost.

Ole varjell tota katajaa. Vuassii sitte se paloi toiselt syrjält.

Leikkasi palaneet oksat pois. Parise vuat kului ni ruskettu toine syrjä.

Taas mä ankarast leikkasi. Olin varma ett koko puu kualee iha just.

Kaasi tänäp juurelt kaikk puun taimet ku halusi tämä

kauniin kataja esill kokonas.

 Yllätys oliki sit sen kataja juurell. Melke tuhosi moottorsahall.

Juuristoll kasvo herukkaa. Oletan ett punaherukkaa.

Miksen oll aikasemmi huaman. Mistähä toho on tullu?

No mutt mun pualestan soppii olema mettäpuutarhas.

 Kaikk puut kannoin tähä aitaan ko joskus alottelin. Ruppe olema aika korkee.

Saa korkeutt ollakki tuan aidan toisell pualell ole suunnitel istuttavani japanivaahtera

sen punase..vanha otti ja kuali mone vuode selviytymise jälkke.

Suunnitell voi mitä vaa mutt maltti taitaa oll silti valttia.

Tää keväine kuume on muutenki tehny pää iha sekaseks 

ja kaike maailma hankinnat pyärii pääs.

Jos pää kuumene liikka se voi lykät hankkee jäähtymä!

Etenki näis mettäpuutarha osiois näkyy millai kasvusto muuttuu

ku ihmine hiukka pöyhii maastoo.

Täss etelärintees on alkan kasvaa kultapiiskuu, orvokei, kuismaa, keltakakkaraa..

mutt kaikk kukat ei iha hetkes tull..pitää varrot.

Hätäne sohlo, niinku määki voi sortuu hankintoihi

jokka ei sovikka olenkas mettäsepuutarhaa.

 Näin se tuli komee kataja esill.

 Kaikki pikkuse taimet jokka työntyy kuusen oksie läpitte ole kaatan.

 Täst alueelt lähti se kuusi ja esill tuli kiva sorttine kiviki.

Alueell kasvaa pihlajaa jokka ei oikke näy kuvas..piirsi siihe pääll.

Mä pidä pihlajat matalan ni tulee kivast semmost korkeus juttuu tähänki.

Joka ikine taimi täytyy napsast latvast poikk jos mielii ett näkymä pysyy.

 Kissoje vesimyyrä silta on vääntyny talve aikan vinoo...

Täst rojautin männyn pois ku tilall kasvaa pikkusii kuusii.

Kuuset ole iha ite kasvattan..kröh.

Muutama pihtaki täss kohtaa on.

Haluun tähän semmose vihree vyöhykkee mutt on haastava 

paikka ku kivet reunamall ja pirskati kuuma paikka kesäll.

Näin tää etenee hissuksee ja mont muut hommaa.

 Rakentama on ruven taas toinenki porukka..ääh.

Puutarhavajani vallattii viime kevään..ny samapeli vaikk mä häviti edellise

rakennukse pois konteist. Ny vaa ei auta tää porukka pääs taas yllättämä.

Tääl tyämaall on häärän kolme oravaa..sukkela luku.

Tämä roosa kori on vallotett...

 nii mutt on tää pyöreeki. Mitä ne oikke aikoo?

Kurkkasin tonn korin sisäll ja se on jo täynn naavaa jne..

 Alkaa ny kumminki semmone ett mun täytyy pitää kissat pois vajalta.

Ite passaa poiket mutt ei kovi ussein.

Samall se tarkotta etten voi laitta tänn mittä esikasvatuksii

myähemmi kevääl..ne vuokralaiset!

Laitan linkin tähän alapualell on viime keväält tua postaus.

Linkki 2015/04/uus-kamppa.html

Mein nurkis pöllöt pitää meteliis..
tänäp vuaros oll varpuspöllö.
Linkki kuuntele-varpuspollo 

Vuaspäivä ja kiperä kysymys

Pääsinpäs tänäp livauttama kohnaus reissull.

Mä kävin keskell mettä olevas töllis.

Viettämäs melkke vuaspäivää..taita tull parise vuatt täytte.

Nimenomaa siit ku mä meneti itteni täll autiotaloll.

Rakastumist heti ensmäisell näkemäll.

Käyn kurkkimas ett kaikk hyvi ja totean aina

ett hissuksee luonto ottaa omansa.

Navetan päädys mä sitt join oikke juhlan kunniaks pulla kaffeet.

Mielessän pirin oikke kiva puheenki.

Tuahe kappaleet läpsyt ja krapis tuule mukan.

päreit on irtoill ja naveta nurkka ruppee painuma maan all..

Sääliks käy tätä ihanuus paikkaa.

Ole mont kertta kirjootellu täst paikast ja alapualell on linkkejä..

on varmast muitaki postauksii ja tulema olema täst aiheest. 

(linkki 2014/12/tolli-reissu.html)

(linkki 2014/03/keskella-ei-mitaan.html)

 Rapistumine etenee kaikin tavoin.

Ikkunoihi on alkan kasvama sammall.

Pikkuse aitan pääll oll kaatun lahone koivu.

Huamasi ett sielt killuu joku seiväs.

Oliki sitt mahrottoma komia harava.

Lienee joku laitan koivu oksill killuma sillon

ku sitä viimine haravoint tääl nurkis tehty.

Kunniapaikall mä se asetin!

Naveta tausta kautt mä sitt poistusi mettään.

Kiinniti huomioo ett seinän hirret oll lossan..

vajoamine oll jättän räystää alle pitkän kolose

mist näky piukkaan painettuu sammalt ja olkee.

Ny tulee kysymys:

Kuka kumma on tehny nämä kolot sammaleesee? 

Kolot oll vessapaperirullan hylsyn kokosii.

Voi oll ett linnut käyttänee nukkumisee paikkaa

mutt tuskin pesintään ku ulostett killuu aukon suulla.

Aukkoje kohdill on hirres tollast piänt raapima jälkii.

Tai olisko jäljet jottai kulumaa..

Mää ku ole tämmöne tappi ni en kunnoll ylettyn

kattoma kuin pitkäl nua onkalot jatkui.

Onkoha kellää tietoo näin taitavast onkalo tekijäst?

Odotele hanakast jos joku tietäs.

Hei hulinaa päivä

Kyll on sitt oll mahrottoma kiva päivä.

Keväine semmone pualpilvine. Aurinkoki paist ain välill.

Aamull mä lähri puutarhaa hommii ja pisti tiätyst se saha soima.

Ny ei oll tiedos mittä söpöstys kuvii.

 Voisin todett ett ny on avatt puutarha kaus noi niinku virallisest.

Tätä mä ole jo kaivan..oikke ikävöinny. 

Alotin näist kahrest pihlajast jokka jo aikasemmi rojautett nurin.

Isännä avituksell saatti ne kaatuma tualt aira toiselt pualelt juur sopivast. 

Nämä kaks puut oll lahoi..toine pikkase enemp.

Tikkoje saavutukse puis oll huamattavat. Ei yhtää tarvi väheksyy heitin voimii.

En yhtä ihmettell vaikk vuasie saatos saisiva kappaleiks kokonaise

suuli tai varasto. Joukoss on voimaa!

Täss poikk sahatus puus näke hyvi ku kaverukse ova kasvane 

rinnatuste. Vuasrenkka kulkeva tasasest mut kaveri pualell kitumall.

On näilläki puill jo ikkää.

Siit se homma vaa eteni.

Oksat vein puutarha laitamall kassaa.

Raahates oksii huamasi ett kaks hirvee lonkottell hakkuu aukoll.

Oll taas nii mun tuuriini ett kamera könöt sill hetkell terassill.

Pienemmä oksat heitteli airan ylitte läjää kannon viäree. 

Pitki reunamii ole risuist tehny läjii ja mull toiveis ett tulis siili asuma meill.

No ku ei tule ni ei tule. Koitan kumminki.

Mä en tie mitä mein nurkist puuttu ett siilet ei viihry.

Olisko joku sapuska juttu. Lehtokotiloit ei oll..mahtaak mun tarvii

hankkii niit jos sit tulis siilekki. No en kai sitt.

Kannon takan näkyy uussii versoi ja neki jo nelise meetrii pitkii.

Ajatteli jättä kanno tikoill..tehköö siit ny sit säleit.

Iha kiva kasa tull pöllei. Avustajaki tull taas paikall.

Kissat on koko armaa päivä oll ulkon.

Sapuskall vaa käynny, niinku määki.

Siin se rojekti oll. Lopu kuatot löytyy ku lumi sulaa.

Homma jatkuu..

Tämä kuusi kaarettii kans. Kasvoi nii piänes kolos.

Latvus otti kii jo isoihi mäntyihi. Nurin vaa.

Pääsee sitt juurell kasvava angervo levistymä.

Kuusi tull perattuu ku silakka. Pöllit täsä ja havui tull valtaisa läjä.

Osa havuist kiikkasi kans läjää puutarha reunamall.

Muutama oksa silpusi kompostii. 

Samall koitin jääs oleva komposti herätell kanankakkakikkareill

heitin kuuma vett viell kyytipojaks. Aina mun komposti jäätyy.

Katota mimmone tilanne on huame.

Alamaall kiikkasi loput oksat ja tuikkasi ne palamaa.

 Täss kohtaa on vähä hapant maata.

Levittele tämä mainio tuhka mulloksell leviäks.

Tull niinku kaks kärväst yhrell iskull.

Minttu tarkasta ain kaikk nuatiot..kummalline kissa.

Oikke hyvi se palaa kasa. Mitä ny pikkase sauhut.

Tull täs yhteyres miälee ett mahtaak ne lopu perunat muhii

juur tosa kohtaa, ne mikk mä jätin nostamati laiskuuttan.

Tähä mä ole ajatell istuttaa karhunvattuu.

Voi oll ett päädynki luumuihi. 

Mist mä mahroi lukkee sinivatukast..mielenkiintone seki.

Meinaa vähentä tota kauhiaa määrää kasvimaat.

Ny tulee mainos.

Nämä hanskat saa ny kymmene pistet!

Kestivä ehjänäs ja kuivanas koko päivä!

Materiaali sisält pehmee ja lämmin.

Kumminka ei ollee mitenkä tönköt hommii.

Rannekkeet ova tarppeeks pitkät. Ei menny lunt eikä puruu.

Mun kädet ova valtava ja kokoki juur sopiva.

Isänt ost nämä tocmannilt ja makso kuulemma 5,90e

jos hän se ny oikke muist.

Suasittele!

Huame onki sitt retkipäivä jos mää

saan iha itte päättää.