Eiline päiv oll sellane tavalline arkpäiv.
Muttei kumminka iha tylsä tai voik arki sitt oll tylsää?
Mä tykkä arkiset päiväst. Tulee pitkä postaus.
Aamull istutti isännä kans mäjell kaffeell. Minttu ott aurinkkoo kivikos.
Hiljaisuus keskell mettä nii mahtavaa.
Pohditti ett taideta oll vanhoi ku pakka kolottoma sielt sun täält.
Ei ain kuule, ei näe ja muistiki pätkii.
Iho on muuttun kuivaks ja ryppyseks..huoks.
Iho on muuttun kuivaks ja ryppyseks..huoks.
Sitt kuulu kummalline ään. Olttii kumpiki niinku ei oltas kuultuka.
Mä epäili ett kuulu mun mahast tai kenties nupin sisält.
Kruik..kruik..KRUIK..KRUIIIK
Eiku ään vaa koveni. Minttu hyppäs makuultas ylös.
Isänt totes ett hittolaine sammakko kurnuttaa!
Täss vaihees mä huamauta ett hän on kaupunkilaine.
Muutama minuuti aja pihapiiris lentell kirjav lintu jotenki tull miälee käki.
Ei kumminka ollu käki. Seisahtu lentämä iha paikalles siive vaa vispas ankarast.
Huits ja kääns meno suuntaa tost vaa. Erikoine tyyli.
Ny me kyll nähtii ja kuulttii kumpiki..ei ollu harhaa.
Sitt mä hokasi..vihdoinki oll sitt muuto Kehrääjä!
Kehrääjä surraa alkukesäst kiviaida takan öisi. Soidinääni tuo rukin surrutus.
Kutsu ään toi mikä me kuultii. Olisk hänell oll jo jottai muutto touhui ku nii pitt metelii.
Täst linnust en ikuna varmaa saa kuvaa. Ei tollast näekkä maastos.
Kuva lainat wikipedia sivustost. Kiitos vaa.
Aamull mä suunnittele päivä hommelit. Rojektei on keske.
Puutarha on semmone paikk ku yhde kohda saa valmiiks ni seurava odotta
tai jopa huama kuin holtito on oll ku ei oll jottai pitän kuasis jne..
Ploki maailma on siit kiva ett muista jonku asia ku joku siit
samasest aiheest plokissas kirjuuttelee. Ny kävi nii ett mun miäle
paukaht tämä pöheikkö (lue mettäne puutarha) ku Nettimartta
kirjuuttell pöheikön raivaamisest.
Liityy tää tietyst siihe aikasempaa rojektiinki ku kirjuuteli
(Linkki nettimartan postaukseen; terveisiä pöheiköstä)
Täst kohtaa on hävin kuutio kokone kivi?
Voi kauhee mikä pöheikkö on kasvan siihe miss pitäs se kivi oll.
No tää ei ole enä mikkä pöheikkö vaa ryteikkö!
Ei ku raivamaa. Pakko se kiven on löytyy.
No nii poistin kaikk haapase taimet ja koivut ku kesän aikan kason.
Tein uudestas tuan kivise reunan.
Särmäkuisma kasvustoki löyty. Tua keltane pläntti kuvas.
Vanha konee ku saa käynnistymä ni voi ruvet jottain tapahtu.
Voimain uhos meinasi kaatta viell tua kuusenki nurin.
Sitt tull mielee ett suojaa tuo kuusi noitt mun kasvei ku ole istuttan
tonne mettäse pöheikköö.
Kauhia hiki oll vaikk pääll mekko (lue ilmastoitu kretale).
Näis kiveitte siirrois käytä pali nokkakärryy.
Paras mahdolline tyäväline on vanhat lasterattaat jonka ole tuunan.
Ny kävi ilmi ett isänt oll mönkijäll ajan yhde pyörä viutulaks.
Myäns ett ei nähny..tuall suulis.
Koitt sanoo ett mä ole mönkijäll se palottan. Muistuti ett en oll
ajan mönkijäll ku siit luisti heti variaattori hihna ku meinasi opetell ajoo.
Eräällaine mettä hiljasuude katkos siit sitt tull..
annoin hänell palautett sange painavill sanoill!
Uhkasi ett joutuu kolmisevuatt kuskama mull pyäreit kivii jos
palotta mun kivikärryn.
Sukkela ku isännä nokapää vett valkoseks ja oll hiljaa.
Laski varma mielessäs ett se tekee hetkine.. miljoonii kivei..
Samoill krahinoill ruakkosi polun kuuse takkaa..
ja sin mettäse pöheikköö..
sääret oll vihreet ja varppaat mustat. Toivoin hartaast ett olis viileemp keli.
Vanhemmite ei kauheist heltteist enä välit.
Toise rojekti sain viimeistelty ja ny rinne siisti. Palane nurmikko taas pois.
Talvio on täss levistyn tähä isoll alueell ainaki 5x5 metrii.
Oikke hyvä korvike nurmikoll ja helpomp hoittaa.
Tua yks kolo tost oikkialt keske mutt en tie miten se laittasi ku nurmikko loppuu..
no katotaa mitä keksin. Tuleek mielee ideoi?
Toho päätyy laitan viell jotaki roikkuva ens kesän.
Otetaa vaa kivei pois siit kohtaa.
Vasemmall kasvaa talvioo ja hyvi näkee kuin se levistyy oikkiall
vanhemmall alueell. Toi runko kuuluu ruusuorapihlajalle.
Täss onki talvio vasemmalta pualelt.
Tein toho sorast reunama. Sinne se sitt levistyy.
Pesupallo pääs ny tähä laatan pääll.
Istutin sisäl muratin. Pikkase on vihtamaine.
Muratill on kyll taipumus lähte alaspäin valumaa jos tost kaunistuis.
Oli mä kurane, santane ja hikine mutt nii kivaa on puutarhas tekemine.
Pikkuiltayökköse toukka asustaa äiteepäivän ruusus. Kiva koti hänell.
Ehtooll lähdetti viell mökill saunomaa. Iha hyväs henkes.
Takastulles muistetti ett kaffekeitin jäi pääll. Mä kävi se sammuttamas.
Aamull huamasi ett olin jättän mökill muutaki kamaa.
Jummi tätä muistii.
Tämmöst se arkine päiv meill.
Tänäp onki satan. Kasvit ja mää sitä jo odottan.
Ny satees tauko, lähde kohnaamaa.
Kutsu ään toi mikä me kuultii. Olisk hänell oll jo jottai muutto touhui ku nii pitt metelii.
Täst linnust en ikuna varmaa saa kuvaa. Ei tollast näekkä maastos.
Kuva lainat wikipedia sivustost. Kiitos vaa.
Aamull mä suunnittele päivä hommelit. Rojektei on keske.
Puutarha on semmone paikk ku yhde kohda saa valmiiks ni seurava odotta
tai jopa huama kuin holtito on oll ku ei oll jottai pitän kuasis jne..
Ploki maailma on siit kiva ett muista jonku asia ku joku siit
samasest aiheest plokissas kirjuuttelee. Ny kävi nii ett mun miäle
paukaht tämä pöheikkö (lue mettäne puutarha) ku Nettimartta
kirjuuttell pöheikön raivaamisest.
Liityy tää tietyst siihe aikasempaa rojektiinki ku kirjuuteli
(Linkki nettimartan postaukseen; terveisiä pöheiköstä)
Täst kohtaa on hävin kuutio kokone kivi?
Voi kauhee mikä pöheikkö on kasvan siihe miss pitäs se kivi oll.
No tää ei ole enä mikkä pöheikkö vaa ryteikkö!
Ei ku raivamaa. Pakko se kiven on löytyy.
No nii poistin kaikk haapase taimet ja koivut ku kesän aikan kason.
Tein uudestas tuan kivise reunan.
Särmäkuisma kasvustoki löyty. Tua keltane pläntti kuvas.
Vanha konee ku saa käynnistymä ni voi ruvet jottain tapahtu.
Voimain uhos meinasi kaatta viell tua kuusenki nurin.
Sitt tull mielee ett suojaa tuo kuusi noitt mun kasvei ku ole istuttan
tonne mettäse pöheikköö.
Kauhia hiki oll vaikk pääll mekko (lue ilmastoitu kretale).
Näis kiveitte siirrois käytä pali nokkakärryy.
Paras mahdolline tyäväline on vanhat lasterattaat jonka ole tuunan.
Ny kävi ilmi ett isänt oll mönkijäll ajan yhde pyörä viutulaks.
Myäns ett ei nähny..tuall suulis.
Koitt sanoo ett mä ole mönkijäll se palottan. Muistuti ett en oll
ajan mönkijäll ku siit luisti heti variaattori hihna ku meinasi opetell ajoo.
Eräällaine mettä hiljasuude katkos siit sitt tull..
annoin hänell palautett sange painavill sanoill!
Uhkasi ett joutuu kolmisevuatt kuskama mull pyäreit kivii jos
palotta mun kivikärryn.
Sukkela ku isännä nokapää vett valkoseks ja oll hiljaa.
Laski varma mielessäs ett se tekee hetkine.. miljoonii kivei..
Samoill krahinoill ruakkosi polun kuuse takkaa..
ja sin mettäse pöheikköö..
sääret oll vihreet ja varppaat mustat. Toivoin hartaast ett olis viileemp keli.
Vanhemmite ei kauheist heltteist enä välit.
Toise rojekti sain viimeistelty ja ny rinne siisti. Palane nurmikko taas pois.
Talvio on täss levistyn tähä isoll alueell ainaki 5x5 metrii.
Oikke hyvä korvike nurmikoll ja helpomp hoittaa.
Tua yks kolo tost oikkialt keske mutt en tie miten se laittasi ku nurmikko loppuu..
no katotaa mitä keksin. Tuleek mielee ideoi?
Toho päätyy laitan viell jotaki roikkuva ens kesän.
Otetaa vaa kivei pois siit kohtaa.
Vasemmall kasvaa talvioo ja hyvi näkee kuin se levistyy oikkiall
vanhemmall alueell. Toi runko kuuluu ruusuorapihlajalle.
Täss onki talvio vasemmalta pualelt.
Tein toho sorast reunama. Sinne se sitt levistyy.
Pesupallo pääs ny tähä laatan pääll.
Istutin sisäl muratin. Pikkase on vihtamaine.
Muratill on kyll taipumus lähte alaspäin valumaa jos tost kaunistuis.
Oli mä kurane, santane ja hikine mutt nii kivaa on puutarhas tekemine.
Pikkuiltayökköse toukka asustaa äiteepäivän ruusus. Kiva koti hänell.
Ehtooll lähdetti viell mökill saunomaa. Iha hyväs henkes.
Takastulles muistetti ett kaffekeitin jäi pääll. Mä kävi se sammuttamas.
Aamull huamasi ett olin jättän mökill muutaki kamaa.
Jummi tätä muistii.
Tämmöst se arkine päiv meill.
Tänäp onki satan. Kasvit ja mää sitä jo odottan.
Ny satees tauko, lähde kohnaamaa.
Oi noita kaikkia sinun kiviäsi, ne on niin kauniita. Pesupallosta tuli hyvän värinen.
VastaaPoistaKivikärryn kohtalo meinasi olla (ja isännän) vaakalaudalla tai kivisellä paremminkin:)
No mäteen noista kivistä vaikk taitaa oll jo liikaa..
PoistaOli se isäntä eika hiljane ku tajus ett kärry mull nii tärkee..
Ihania ovat nuo kiviasetelmat. Minäkin pidän kovasti kivestä; meillä on runsaasti luonnonkiveä sekä vuolukiveä. Kivi käy niin hyvin kukkien kanssa.
VastaaPoistaKivi vaan on niin kestävä. Ja sitt ku hetken ollu paikoillaan sulautuu paremmin kasvien lomaan.
PoistaKyllä arki on parasta, ihan totta. Tai siis tuollainen päivä, että saa tehdä mitä tykkää, vapaapäivä töissä käymisestä, seon vielä parempaa kuin arki!
VastaaPoistaVoi teitä, hajamielisyys on ehkä tarttuvaa. Kyllä sulla on ollu savotat noissa kivihommissa ja raivaamisessa.
Niii ja sellane arki just ettei tarvii ees kauppaa mennä.
PoistaArkirakkautta<3 Kun nyt tulis kunnolla vettä, niin vois viikonloppuna päästä täälläkin kunnolla hommiin. paljon taimia vielä istuttamati!
VastaaPoistaSadetta on nyt täällä tullu!
Poistaarkea parhaimmillaan, aiemman postauksen hämisverkko todella kiehtova!
VastaaPoistaKiitos Ilona
Poistahieno bongaus, kehrääjää ei usein näe tai kuule.
VastaaPoistaMeillä kehrääjä oli muutaman vuoden poissakin..nyt taas maisemissa.
PoistaArkiset päivät on niitä parhaimpia :) Luonnon kivillä saa rajattua niin upeita Istutualueita! Tykkään kovasti juuri tuollaisista leviävistä ja oman paikkansa etsivistä kasveista kuin tuo talvio.
VastaaPoistaMä oon vaan valinnu tuon kivenkun sitä tääll kivises harjus riittää ja minust sopii moneen kohteeseen ja ainakin metsään
Poista