tiistai 9. kesäkuuta 2015

Niinipuu

Kyll voi ihmise mukula oll sitt sokkia.
Vuas tolkull mä ole näit puutarha ympärill olevi metti kuttaroinu ja silti 
heitetä silmäi ette uusii kasvei jota mä en edes tajun ett mein mettis vois olla.
Ole ain ajatell ett nää mettät on sellast karuu kangasmettä vaa.
Sua tietyst tuall eteläpuolell on oma sorttises maailma.
Kotitie varrell hokasi yhtenpäivän lehtokuusaman.
 Kuusamaka en olis muute löytäny silmilläni mutku
tukkirekka kuski teki kuormaas tien tukkeena ja jouduin vartomaa.
Kuski varma ihmettell ku mä yhtäkkii säntäsi mettä autost...
auto oviki jäi seljälles.
Lehtokuusama vieres olin sitt näkevinäni pähkinäpenssaa.
No se mikkä pähkinä ollu ku mettälehmus.
Meillpäi mettälehmuksii ei kasvakka joka mutkas.
Sen tähde ole nii tohkeissan täst löydöst.
Wikipedia mukkaa länsirannikoll ei juurika mettälehmuksii kasva.
Mikä erikoine vihreys ja tuo lehden malli.
Äitee sitt kerto ett ahtee takan on kans ollu mettälehmus.
Muist paikanki iha tarkka. Puutarha reunamast satameetrii.
Ei oll mull enne kerton, luull ett mä tiedä.
Suvus oleva kaikk viherpöntöt on koittan täst kallioreunama
lehmuksest aikoinas ittelles saada oma mettälehmukse.
Siin asias ei oll onnistunu kettä. 
Nii ja ny mä ole seuraava yrittäjä.
Kirjallisuudest käy ilmi ett kesäll voi otta pistokkait.
Pistokkaihi tarvita enemp tätä uut kasvuu. Tua vihree osa ei viell riitä.
Ny pitä varrot ja sitt iskee ku kuutise tollas lehtihankaa on kasvan.
Enkös mä heti huiskauttan itten paikall ku sain
täst vanhast lehmuksest tiedo.
Lehmuksii oliki sitt kolme oikke pirskati isoo. 
Vaikee arvioida mutt mennä reipaast ylitte parisekymmene meetri.
Juurell oll pali penikoi. Ne vaa oll pensasmaisii.
Samall selvis yks juttu.
Ole ain miettin ett mist ne peurat ja hirvet mahta tull tänn meillpäin tualt kalliolt.
Lehmukse alapualell (siin rotkos) meni julmetu levee peurapolku.
Se mikkä polku ollu ku melke kakkostie.
Polku kiers kallio ja jatku meillpäin!
Lehmukset kukkiva heinäkuus ja kukiss on voimakas tuoksu.
Tämä mä muistan varmast.
Mettäs onki ny kaikkee kivaa katsottavaa...
Sudenmarja on ny jännä
 Pikkune uuss käpy on kaunii punane
 Autiotalo reissullan löysi tämmöse kaunokaise oja parttaalt.
En oll enne tavan. Ole ny tull siihe tulokse ett on luhtalitukka.
Näit ei iha joka kuraprunni parttaall kukosta.
Onk teillpäi mettälehmuksii?

 

8 kommenttia:

  1. Kivoja kuvia. Ja kivoja puita; sellaisia mitä meillä täällä pohjoisemmassa ei ole. Mukavaa viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kyll olin ihan yllättyny! Luonto on sit yhäti ihmeellinen

      Poista
  2. Eikös oo mukavaa, ku löytyy ylläri nua likeltä.

    VastaaPoista
  3. Onnittelut metsälehmuksesta. Meillä edesmenneellä kesämökillä Heinolan suunnalla oli metsässä yksi, ja poikanen siirrettiin hivenen liian kuivaan mökkipihaan 70-luvulla. On se joka vuosi kasvanut, tosin hyvin hitaasti. Myös Virroilla samaan aikaan oli Kingonmäen metsässä yksi, ja isä vei koko koulun sinne liikuntatunnilla katsomaan ja sitten yhdessä pohdittiin, mitä sellainen paikannimi kuin Niinimäki saattaisi kertoa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan juu Ja Poris se varuskunta..Niinisalo.
      Onhan noita niinipuita mutt ei taida kovin yleinen olla.

      Poista