lauantai 8. helmikuuta 2014

Kommentoiva referaatti..

..vai mikähän lie tämä postaus.
Kahelin lähipiirissä on käyty kovasti keskustelua eri asumismuodoista. Kuvioissa mukana myrskyt, lämmitykset, terveyspalvelut, kyläkoulujen lopetus jne..                        
Vuosivuodelta keskustelu vain kiihtyy...ja hyvä niin. Arvomaailma ja makuasiat sanelevat  mielipiteet..tottakai. Mielenkiintoista kertakaikkiaan.
 Lähinnä se kulminoituu vastakkainasetteluun kaupunki ja maaseutu.
Olen kirjoittanut ylös kommentteja joita olen kuullut
 kun ensikertaa pihaamme on ajanut
tuttava, ystävä, kaveri jne..
-puut kasvaa ja mettä tihenee, ajattelin ettei täällä voi kukkaan asua?
-millai sää voit asua täällä? Eks sää pelkää?
-eihän täällä ole siis mitään! Ei oll katuvalojaka. Miss kauppaki on?
-onk tääll surei? onk tääll käärmei?
-täältä ei varmaa talvell pääss sitt mihinkä?
-kyll on pimiää, kamalaa
-asutaako tääll talvellaki? Asutaak toss naapuriski talvell?
-kauhia tyämäärä. Joutuu tekemä lumitöit ja kaikkee..voi per****!
-täällä saa varma oll niinku kesämökill nauttii vaa?
-herrasiunaa mikä paratiisi!
-onk tua autiotalo myytävän? Mää muutaisin tänn heti!
-ihanaa ku mettä vaa humisee ja mikä rauha. Onk tua korppi?
-kuka tämmöse pihan on laittan?
-en mää ennää yhtää ihmettelen vaikk ei sun tee miäl täält mihinkä.


 Jännittävää tämä kaupunki/maaseutu asettelu.
Umpimettäläisenä tietysti kannatan maaseutua ja ihmettelen kaikkee pientäki valitusta
paikallislehden yleisöpalstalla. Kauhian tyytymätöntä porukka kaupungis/taajamas.
Muutamia katulamppuja oli rikki..mahdotonta valitusta monta viikkoa.
Paikallislehdessä on huippu toimittaja jonka kirjoituksia minä seuraan
hyvin tarkasti..taitavaa!
6.2 julkaistu Toimittajalta palstalla oli mahtava kirjoitus tähän aiheeseen.
( paikallislehden linkki )
Kirjoituksen voi lukea täältä kokonaan.
Voiko maaseudulla asua?
Itse olen vannoutunut maalainen, joka tarvitsee ympärilleen vähintään hehtaarin tontin voidakseen esimerkiksi kusta lorottaa kaikessa rauhassa nurkan taakse pelkäämättä naapurien valvovia katseita.
-joo olen samaa mieltä. Ja että moottorisahan saa vetää pörisemään koska haluaa jne..
Kaiken kaikkiaan olen vakuuttunut, että ihminen elää onnellisempana väljästi maaseudulla kuin taajaman kerrostalojen tai rivitaloryppäiden sillipurkeissa. Ihminen ei ole suolasilli tai muurahainen.
-samaa mieltä taas. Kaksi vuotta ok talossa taajamassa riitti. Tontti parituhatta neliöö ja joka
puolella valvova silmä. Vieraat kakarat karas pihas kun omissas. Naapurin ukko tiiraili alaikäise tyttären takapuolta. Kun klapitin puita kirveellä usseemma ohikulkijan leukaperät roikku polvis.
Jos jouluna olen töissä mulla vapaa on koska sattuu, ei voin siivota vapaalla kun oli esim. pyhä.
Mikä pyhä kun määkin pyhät töis ja se työpäivä! Katuvalot loimotti yätpäivää eikä nähny eres kuuta.
Ikänä en  ole niin paljon pelännyt kun kaupungis asues. Kuntoki laski kohinalla.

Seuraukset ahtamisesta ovat kaikkien nähtävissä kaupunkien ja taajamien rikostilastoissa.
-joo samaa mieltä. Ihmiset voivat huonosti ja pinnat kiristyy. Tapahtuu mitä tapahtuu..
Myönnän kuitenkin asiaan liittyvät hankaluudet. Maapallon luonnonvarojen rajallisuus on päivä päivältä polttavampi ongelma. Ihmisiä on tuhottomasti, ja kun koko porukalle-vaikka vain suomalaisille-halutaan taata mahdollisuus samaan, nykyisellään moninkertaisesti ylimitoitettuun elintasoon, ajaudutaan umpikujaan.
-joo olen samaa mieltä..kujassa ollaan kun tarpeet vaan kasvaa ja mihinkä ei tyydytä.
ei siedetä sitä rikkinäist katulamppuu eikä kuappaa ties.
  Kyläkeskuksiin on mahdollista luoda lähellä asuvien saavutettavissa oleva palveluverkosto.
Jos kaukana haja-asutusalueilla elävät odottavat saavansa kaiken saman, ollaan väärillä jäljillä.
-niin niin juuri noin se menee..ei ole katulamppuja , eikä kauppaaka nurkall.
eikä kumpaaka kaippaaka pilaamaa mettää.
Maalla asumisen keskeisenä lähtökohtana  pitää olla sen tosiasian tunnustaminen, että elämä ei voi olla aineellisesti läheskään taajamien tasolla.
-juu samaa mieltä. Muuta rikkautta sitten onkin,- mitä luonto ja metsä tarjoavat aivan ilmaiseksi.
Liikuntaa  tulee harrastettua kun tekee polttopuita jne.. ei tarvita zumpii, eikä  bodybampii..puhumattaka rakenne kynsist!
Maalle asettuvan kuuluu tiedostaa, että hän toimii ympäröivän luonnon ehdoilla, tuottaa vähän ja kuluttaa vielä vähemmän. Hän elää vaatimattomasti ja vähäeleisesti, eikä hänen olemassaolostaan saa jäädä historian lehdelle kuin höyhenen kevyt sipaisu.
-juuri noin se menee. Vieläkö harkitset maalle muuttoa?
Suuret metropolit ja pienimmätkin keskukset romahtavat joka tapauksessa lähivuosikymmeninä omaan mahdottomuuteensa, energian ja muiden luonnonvarojen riittämättömyyteen sekä ilmastokatastrofeihin. Siksi on tarpeen että säilyttää maaseudulla erääläinen omavarayhteisö.
Joukko sellaisia valioyksilöitä, jotka vielä osaavat omin käsin sahata, pilkkoa, veistää, keittää ahvensoppaa ja kuokkia perunoita.
-juu samaa mieltä taas..minultakin jäi paljon mummolta oppimatta.
taitoja tarvitaan vielä.. 

Mitä mieltä sinä olet voiko maaseudulla asua?




29 kommenttia:

  1. Ihania noi sun viaraitten kommentit! :-D
    Miäs sano sillon ko ettittiin taloo, että sen on oltava sit semmonen että voi olla pihalla alasti. Mää olin sammaa miältä. En mää pystyis asumaan missään naapureitten silmien alla. Ko muutin pois kottoo, asuin 12 vuatta kerrostalosa. Joka päivä miälesä kävi, että joskus mää viälä pääsen ommaan talloon maalle. Tää on sitä oikeeta elämää.

    VastaaPoista
  2. Aivan ihanaa luettavaa. Mainioita kommentteja olet saanut vierailtasi. Mun haave on päästä täältä kaupungista pois, saada se oma pikku mökki mettän keskeltä minne ei ne perk..katuvalot paista. Vielä on nuorimmainen kotona opiskelujen vuoksi (17v) joten ei ole mahdollista, mutta kun sen aika koittaa niin pakkaan romuni ja lähden etsimään sitä omaa rauhan paikkaani ja tiedän, että sellainen on! Ja pyrin elämään omalta osin pienellä kuluttamisella ja nyt vielä enempi kun tuli jättiläisen hiilijalanjälki tuosta lentämisestä. Sanoinko jo, että loistava postaus!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti löytyy sinulle jokin kiva pirtti jostakin rauhasta.
      Kiitos Tanni!

      Poista
  3. Sukulaisia käydään toisinaan tapaamassa ruuhkasuomessa. Kotiin palatessa olen taas niin tyytyväinen että voin asua maalla. Ei tartte miettiä mihin aikaan tekee mitäkin ettei häiritse naapureita. Puhumattakaan pihasta, Ihanaa kun pihalla on tilaa <3. Ou, jes mä maalaistyttö oon..

    VastaaPoista
  4. Mitä korvempi sen parempi :) Oulun keskustaan 18km mutta me ollaan ihan landella! Siis landepaukkuna jo kohta 11 vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä isompaa kaupunkiin 28km. Kylän keskustaan 12km.
      Rauhassa on nparempi!

      Poista
  5. Enemmän maalla kyllä haluttas asua, mutta tähän on tyydyttävä, ennenkuin löytyy maataloa. Voihan tässä kasvattaa jonkuverran syötäviään ja marjametsät on lähellä. Mut ois se mukava jos ois sellanen hehtaari tonttia ja kellari, mihin pistäis juurekset ja hillot. Eikä kuuluis naapurin jässikän auton musanjympytys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kellarista minäkin haaveilen. Vanha kellari on keväisin uimahalli.
      Joskus se maatalo löytyy!

      Poista
  6. Yli kaksikymmentä vuotta on tullut asuttua kerrostaloissa taajamissa keskustan liepeillä..., mutta kerran maalaistyttö, aina maalaistyttö. Ehkä vielä joskus toive toteutuu...

    VastaaPoista
  7. Kieltämättä kummallakin asumismuodolla on puolensa, kaupungillakin ainakin se, että kaikki on lähellä.Itse olen maalta kotoisin, tosin sillai maalta et keskusta oli noin neljän kilometrin päässä.Aikuiselämässä olen asunut sekä maalla että kaupungissa, keskustassa ja lähiössä, viimeiset kolme vuotta taas maalla ...ilman ajokorttia on joskus hankala päästä minnekään, mutta toisaalta maalla asumisessa on omat hyvät puolensa...ota tästä nyt selvää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kummassakin on varmasti noita hyviä puoliakin.
      Ja me ihmiset ollaan erillaisia..onneksi.

      Poista
  8. Paikallislehden toimittaja kirjottaa asiaa, näinhä se menee.
    Ite asuin lapsuuden ja nuoruuden tehtaitten krääsii hengitellen, onneks lomil ja vapaa-aikoin pääs maaseudul ja järvel. Sillo jo aattelin, et mun paikka ois maaseudun rauhas. Ja tän oon pesiytyny, väkisin sais vied pois.
    Maaseudul kasvaa sinnikkääks selviytyjäks. Ja siit saa sitä energiaa lissää. Niil yleisöpalstan valituskommenteil ei voi välil, ko nauraa vaa, aika tyhjää elämää taitaa niil ihmisil ol.
    Tänään olin taas mettäs koirain kans muutaman tunnin, nautein niitten elämänilost, kiipustin korkeel kalliol, nautein maisemist, tutkein kasvei ja eläinten jälkii, kuuntelin lintui ja kattelin taivaal, kroppaki hiuka vetristy, eikä siel ollu mitään pelättävää, päinvastoin tuliaisin pelkkää mielihyvää...endorfiini senkus virtas. Oon onnekas, ko voin maaseudul assuu.

    VastaaPoista
  9. Olen muuttanut pääkaupunkiseudulta pikkukaupungin laidalle. Juuri kuvailemistasi syistä. Tokikaan tämä ei ole sellaista korpea kuin sinulla siellä. Ymmärrän silti sinua erittäin hyvin. Hyvä kirjoitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äitini asui keskustan laidalla ja siellä melko rauhallista kuitenkin.
      Varmasti riippuu paljon naapureistakin toi rauhallisuus..

      Poista
  10. Hieno kirjoitus! Itse asun kerrostalossa ja Kärsin joka ikinen päivä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahus vie..no ehkä joskus mahdollisuus muuhunkin.

      Poista
  11. Tosi hyvä kirjoitus!

    Ite asun maalla pikkukunnassa, jossa ei oo, ku 1500 asukasta. Sekin on joskus liikaa, kun naapurit tietävät omat asiat paremmin, kun ite. Toisaalta pikkukunta luo turvallisen ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Melko aktiivista toimintaakin täällä on läpi vuoden.
    Ite oon vaan semmonen erakko, että kauppaankin menen vasta, kun jääkapissa ei ole muutakuin valo :)

    Mulle luonto, metsä ja puhdas järvi on elinehto. Enkä voisi elää ellen voisi möyriä omassa puutarhassa mielin määrin :)

    Lapset ovat lähteneet kaupunkiin aikoinaan ja toinen muutti jo maaseudulle, kun ei kestänyt sitä hullunmyllyä ja toinen tulee aina kotiin latautumaan ja painuu ensimmäisenä metsään, kun saa pidemmän vapaan.

    Kyllä maaseudulla voi asua ja pitääkin, jos vaan työt sen sallivat. Oon sitä mieltä, että enenevässä määrin maaseutuasuminen yleistyy vauhilla. Nuoria perheitä ainakin meijän kuntaan on muuttanut ihan kiitettävästi.

    Tottahan se on, että jos ihmiset eläisivät enemmän omavaraistaloudessa, päästöt pienenisivät ja puhtaampaa ilmaa saisimme hengittää eikä metsää tarvitsisi kaataa.

    Hyvää Ystävänpäivää Taina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänne meillekkinpäin on muuttanut paljon nuoria. Lapsia tulee ja se on upeeta. Keskustaan minäkin eksyn harvoin ja silloin toimitan kaikki asiat samalla. Ei paljon se kohina kiinnosta..
      Kiitos Irmeli

      Poista
  12. Olen vahvasti sitä mieltä, että isolla kirjoitan MAASEUDULLA VOI ASUA.
    Minulla on blogissani sinulle unikkotunnustus, ole hyvä ja jatka eteenpäin tai pidä itselläsi.

    VastaaPoista
  13. Ehdottomasti voi asua maaseudulla, siellä tarvitaan vaan omat kulkuneuvot koska kaupat ym. ovat matkojen päässä, meilläkin lähimpään ruokakauppaan 8 km. Meillä on tässä pieni taajaman tapainen ja elo on hyvin sopuisaa ja rauhallista. Talvet nökötellään torpissamme ja keväällä kaivaudutaan ulos kuin karhut horroksestaan ja aletaan vaihdella kuulumisia naapurien kanssa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noinhan se menee..ollaan vielä hetki unilla..heh!
      Kiitos kommentista.

      Poista
  14. Kyllä voi, mutta sinä sen jo tiedätkin :) Jotenkin tuttuja noi kommentit, jakautuu kahtia niin selkeesti ihmisten mielipiteet, muutamaan kertaan kuullut "tossa tullessa oli puhetta että ollaan väärällä tiellä, täällä ei voi olla enää mitään ihmisasumusta". Keskustaan kymmenkunta kilometriä, lähin naapuri n. 1,5 km. Ei katuvaloja, ei asfalttia, ei teollisuuden kohinaa, mutta paljon tähtiä, lintuja ja muita mettän elikoita. En pystyisi enää asumaan kerrostalossa ja valosaasteessa. Aamusin on pakko lähteä töihin, joskus talvella se harmittaa, jos koko yön on tuiskannut ja tie ummessa.

    VastaaPoista