Kartta avuksi..

...ja outoon metsään!

Kahelinkulman ympäristön metsät on aika tarkkaan koluttu.

On aika laajentaa reviiriä.

Muutamia kertoja olen ajellut erään metsätien ohitse..
 Eilen oli upea ulkoilu sää ja päätin lähteä

katsomaan miltä luonto näyttää ihka vieraassa metsässä.

Muistan viimeisen suunnistus reissuni -70luvun alussa.

Olin juuri voittanut lotossa 21mk ja ostanut ihka ihanat valkoiset Hai-saappaat.

Jossakin suomaastossa merkkattu kilpailureitti ja kovameno päällä..

uudet saappaat hajosivat piikkilanka aidassa!

Huomaatko en ole vieläkään toipunut menetyksestä.

Tai..ehkä kuitenkin siinä määrin että eilen tuli lähdettyä kartan kanssa metsään.

Kartta merkinnät olivat pikkasen unohtuneet..

Suota, jylhiä kallioita, sähkölinja, kunnan raja, jne..

Jyrkkäkallio merkattu risuaidalla sinne minulla ei yksinään ole asiaa.

Tännekkin metsään oli ihminen lyönnyt näppinsä ja monen hehtaarin hakkuu aukot löytyivät.

Vihdoinkin..löysin oikean metsän.

Voi mikä upea sammall matto.

Kaunista ja tiheää kuusikkoa noin hehtaari.

Kasvillisuutta kivien päällä.

Vain pikkasen aurinko näille kasveille valoa antaa.

Satumetsää

Kuusen oksat kurkottelivat toisiaan.

 Auringon luoma ikkuna kuusen rungolla

Tummia pikku metsälammikoita.

Täälläkin tätä upeaa heinäkasvia.
Korppeja kaarteli koko ajan metsän yllä.
Kannatti lähteä, enkä eksynyt.
Menen uudelleen noille jyrkille kallioille kun saan kaverin mukaani.

P.s matkalla tapahtui ihme..kaksi ihmistä tuli vastaan.
Ensinmäinen laatuaan tänä vuonna..metsässä ei ole vilskettä.