Halla ja pakkanen

Muutamana yönä ollut hallaa. Voi varmasti ehkäpä sanoa jo että pakkasta.

Alkaahan tuo kasvukausi olla jo ohitse niin pikkupakkasta on jo -4 astetta.

Lämpötilan ollessa nollan tunmassa Kahelinkulmalla ei vielä tapahdu mitään.

Metsä suojaa ja puutarhan sijainti korkealla kallion päällä lienee eduksi.

Kun miinukset alkavat rapista johan tapahtuu..

Puutarhan kylmyydelle herkimmät kasvit ottivat oitis ns. nokkiinsa.

Kultapallosta enää jäljellä muutama yksittäinen kukka.

Sormivaleangervon lehdet ruskettuvat kuin iskusta.

Lehtien reunamille kertyvät hajoamistuotteet ovat kuin sokeria.

Laikkuköynöksen lehdet eivät kestä yhtään pakkasta.

Jäljelle jäänyt kuusaman vehreät lehdet.

Pihamaan tiikereillä riittää nyt syötävää.

Kissoille maistuu laikkuköynöksen palentuneet lehdet.

 

Puutarhan laitamille levinnyt runsas sanajalka kasvusto on hehkunut pitkään jo keltaisenaan.

Miinuksien puremana muuttunut hailun ruskeaksi.

 Viikko kuluu niin kasvusto on hävinnyt taivaan tuuliin.

Keväällä tavataan.

Mantsuriankärhö on pudottanut kaikki kukintonsa.

Jäljelle jäänyt pähkylät ja hännät.

Perhoangervon kaunista syksyn hehkua. Pakkanen on vain eduksi.

Näyttävä perenna etenkin syksyllä.

Pikkupakkasten jälkeen peikonpähkinä yleensä pudottaa lehtiään..

jostakin kumman syystä näin ei ole nyt käynyt.

Vanha kelkka sai oman asetelman.

Mäkimeiramia kuivattuna ja kevyt spray suihkaus. Ruusun kiulukoita nippuun.

Mikälie ruukkukasvi tuo vihreä? Otin talteen kesäkukkien joukosta.

Vanamo tosin ajaisi saman asian.

Rentouttavaa loppuviikkoa!

Terveisin; pihamaan tiikeri Elsa ja Viherpönttö