Suolakivel..

...on alkan tapahtuu.

Viikko asiakkaita öisin. Peuroja ja supikoiria.

Tää perhe on vakkari sakkia.

Omenat menee parempiin suihin.

Suolakivest ei oll välitetty mitä ny vähä runkoo nualtu.

Riistakamera napsii melko hyviiki kuvii.

Pysykää siel mun puutarha on 50meetri pääss.

Taitteella

Ny on tullu se kohta..taitteell mennää.

Olen ollu kesäs viäl mutt täytyy miättii onko kumminki syksy.

Olisko nii ett päiväll kesä ja yäl syksy.

Puutarhan ylitte lentää kymmeniä kurkia suoll.

Palokärki kuuluttaa reviriis jo kolmat päivää.

Kyll kallistuu jo syksyn oloseks.

Viikonloppuja täältä kahelist!

Tökkii, tarvis ja täytyy

Tökkii sano Kaheli ku tarikoll veti varpaasee.

Meni samall uuret saappaatki.
Samall tull tietys lyhennetty tarvis listaa..kasvimaa käännetty.

Ja mitä tulee siihe tarvis listaan ni se on tähän aikka vuarest oikke pitkä.
Kummallist kui semmone lista sit muarostuu?
Puutarhas ku häärää ni usein se sana tarvis pökkää suust tai ainaki
se kiaruu jossaki pään sisäll ajatuksis.
Eik se tarvis vois jo vaihtaa? Tökkii jo se sanaki.
Tarvis otta vesuri ja ruakot nua rankat.
Tarvis leikat nua angervot.
Tarvis kaattaa tua koevu.
Tarvis pest ikkunat.
Lista on muuto nii loputo.

Laikkuköynnös saa jo syksyn färei
Ensinnäki tarvis listast tulee pitkä ku sill keksi heti selitykse miksei
sitä voi lyhenttä..oteta vaik ny vesuri homma..ei oll vesurii ku se on terotukses.
Tarvis listall ei tarvittis eres laitta tollast sanaa ku ikkunoitte pesu.
Kun en mä kumminka niit pess ku se homma tökkii. Lyhenty se lista heti. 

Vahinkos syntyy kivoi färei mikkä sopii yhtee. Tummalehtine selja ja leimu.
 Ny juur tökkii blokkeri ja seki harmittaa nii pall ett koneell
istumine heittää ison tökkimise kehii.
Jotenki on vaa tull semmone olo ett kiitää mialummi ulkon ny ku nii
kivat kelitki on päällänsä.
Hiukka kesää jäljell ja viäl valosat ehtoon krahut.

On tässki kivat färit..vahinkos. Happomarja ja mikä toi punane apila ny olika.
Sit kumminki on juttuja jokka täytyy hoitaa.
On se veikeet tää ihmise elo ku oikke miättii.
Täytyy on melke sama ku pakko.
Täytyy siivot..se mä mainitte usein.. 
Opiskeluaikan opettaja jo sano ett mikkä ei oo pakko ku kuall.
Voi tollase lausee heittä sillo ku onneton opiskelija menee kysymä ett
tarviik tull tiistain tenttii? 
Yksinkertasest täytyy asioit vaa on lopunperin. 
Nii vaik onk? 

Idänvirpiangervon leikkaus odottaa. On nii kivat färit.
Täytyy lähtee mettää on taas positiivine juttu.
Jollei menn ni ruppe tökkimää.
Tähän mein isänt vois sanoo ett kui täytyy? 

Ihanainen vaahtera saa jo raikast syksyn ilmet.
Jotenki mä oon viell enemp kesän puallell vaik luonto sanoo hissunkissun toist.

Vanha luumupuu tuottaa mukavan sadon jaksaa vaikk välill tökkii
Sadonkorjuut olis tässäki. Mull tökkii ny tää puuha.
Näitäki luumui mä kyll söisin vaikk kuin pali mutt sitt tulee kiiru..
ei töki ainaka yks juttu..hmmm
Mitähä näist tekis ettei tarvis sitä sokerii tuupat joka paikkaa? 

Rautatieomenapuu on vast piikkune mutt ihan täynn omppuja.
Olen hävittän jo pali kesäkukkia pois. Pessy ruukkuja, kippoja ja saavei.
Jotenki kesäkukat oll jo nii kärsineit ett rupes neki tökkimä.  

Mettän kulotusaluee reunamalt hain tämmöse heinäturppaa.
Minust kiva toss ruukus. Pikkusell tuulell heiluu kivast.
Nykkö toss kellastuu ni tulee färiiki.

Elsall ei koskaa töki mikkää ja kaikk on kivaa.
Etenki nyte ku oravat ja närhet on saapun tyhjentämä tammee.
Terhot kiitää parempii varastoihi hurjaa vauhtii.
Kiitämist voiki seurat jähmettynees tilas vartinki.

Neilikkaruusu
Osa puutarha kasveist läht kukkima uurestas ku kosteutt
on tullu tännekki mäkkee. 
 Tarvei tämmönenki postaus ny kyhät ku pali tökkii.
Helppas kumminki.
Ny tarvii lähte suall vaikk täytys men tyhjämä pesukonee nukkasihti.
Mukavaa viikonloppua kaikille täält kahelist.
Toivotaa ettei oll teill tökkimist..millaa tavall. 

Mont pikkust juttuu

Ny ole saan jottain aikkaseks ku laitoin oikke tuulemaa.

Kitkentää, saksimista, sahaamista, siivoomist..

Muutama leikkamiisee liittyvä juttu olis..

Kysymys kuuluu; uskaltaisko leikat japaninvaahteran kuivat oksat poik?

Eli kysees on ihan päärunko. Uudet oksat kasvaa tuolt juurest.

Noi oksat on täysin lehdettömii mut ei ihan umpi kuivia.

Kun oksia taivutta ne tuntuu notkeilta vielä.

Otanko riskin ja annan mennä?

Tollasta kraakkua ei viittis kattella.

 Samapeli tää hevoskastanja.

Talvivaurioine tappi koko puu.

Muutama lehti tuli latvaan ja nekin kuoli.

Juurest lykkää uut versoo.

Mitä jos katkon tuon rungon?

Mahtaak tull enää kunnon puuta..

Onk kokemuksii tai ohjeit?

Kiviaira vieres on oll epämääräne kukkapenkki.

Se vallotti hetkes minttu. Tänäp mä kaivoin mintun siit pois.

Toiselt pualelt olinki jo ruakon tua aluee ja istutin siihe

hankkimani marjakanukan. Siistimine jäi vaa keske.

Jatkoin varmall tekniikall ja kasasin lehtii alueen

pääll eli tohon miss kasvoi sitä minttuu ja rikkaruohoo.

Mont kärryllist kiikkasin sepelii pääll.

Semmost sepelii mikä menee piukkaa mut läpäsee vett.

Kanukan alue sai lehdist reunan ja sepelit.

Kivie varasto oll hiipumaa päin mutt sen vertt löysi ett 

sain hakkeen pysymä hyvin toss kanukan juurell.

Sannaleise kiven taakse tuliki sitt vauvala.
 Vauvala on perennan taimie kasvatuksee.

Lavakaulukset sopi juur ja juur tohon tilaan.

Kauluksen sisäpualell tuleeki sitt ne ruukut.

Tämä on semmosill kasveill jokka tarvittava se kylmäkäsittely.

Ruukkuje ympärill tulee hiekkaa ja sitt verkkopääll. 

Tarvittaess voi heittä pääll sitt lunta tai kuusenhakoja.

Kattotaa kuin luanaa tämä vauvala toiminta.

Ny vaa oottele siemenii..kosk ne posti tua.

Oikke pali on jo siit aikka ku mult kysytti ett millai sä saat noist

joutinpatja verkoist noin tasassii?

No täss tulee ny ohje.

Polttamis tekniikka ei tietyst voi aina kaikis olosuhteis käyttää.

Mutt mä käytän aina. Olkkoo polttamat nii kauan ku nuotio voi tehdä.

Kankkaa kynimisee mun kärsivällisyys ei ollenka riitt.

Nuotio täytyy oll hiipumaa päin ja matalan sorttine. 

Patja ei siis saa taipuu lonkolles.

Patja poltto alotetaa päätyst.

Sitä mukka ku patjan kangas palaa ni verkkoo vedetään hissuksee nuatioll.

Tarikko on hyvä väline tähän.

Hetkeekä liikaa ei verkko saa maat nuatio pääll..muuto tulee ropelli.

Ja jos menet verkon polttama liia kuumaks se vääntyy myäs poikittaises suunnas.

Ikuna sitä ei takas saa. Näin vältetä myäs mustumine.

Ja siin se on suara verkko ja rinkulat ehjänä.

Tähä otta hyvi suhausmaali kiinni ku sitä ei oll grillattu mustaks.

Jos jottai suikaleit johonkki haituva jää ni ne voi könyt pois.

Liian mustunut ei voi nätiks maalat.

Se siitä sitt. Näin mää tämä teen.

Tee se itse blokis oll mainio idea salkun uusio käyttöön.
Mä löysi puutarhavajast tämmöse vanha salkun. Reunat on jottai rautta.
Mist mä olen tämänki "pelastan", en muist.
Alla olevast linkist voit katto tää salkku idean.
linkki teeitsepuutarhaan.blogspot.fi/2016/08/poimurit-ja-salkku-uusiokaytossa.html

Salkun sisus oll jottai kankaan ja paperi sekotett.
Kiva färine muistut hiukka kanerva färii.

Siit se sit lähti. Kanervaa ja variksenmarjaa.
Terassil säilyy pidemppä.
Salkun pohjall on kivii painona.
Kanervii saa oll nii ett salkku on ihan piukas.
Harmi ku kuva on vähä aneemine.

Eile käytti mottaamas pojan mettää peuroill sualakivi tai siis nuolukivi.
En mä mittä tehny annoi vaa ohjeit pali.
Hirvell kivi saa oll korkkeemmall mut tämä on peuroill.
Kyyhkysekki käyvä nokkimas valuvaa suolaa.
Runko on sen tähde veistetty puhtaaks.
Kivi on kiinnitett puutapill.
Hiukka isänt ihmettell ku mä sanoi ett ott porakone mettä mukka.
Rauttasesse tappii voi talvell jäär vaikk eluka kiäll kines.
Mull on viell iha tuarees muistis ku mukulan kiäl jäi kii rautasse kaitteesee. Hyi.
Ny saa peura pyssyy tuall mettäs siäl on nualukiviki.

Kivelt näkyy ku naapuri mettäs on ruakapaikk.
Syksyll myöhemmi hän toivottavast alotta ruakinna.
Ehtoo krahus mä kävi mottamaas riistakamera nualukivell.
En kauan reisus ollu ku pää oll täynn hirvikärvässii!

Semmost sekametelisoppa täll kertta täält kahelist.

Hunajakukka

Tull täss saerastettu jonkisortin makotauti.

Kivako sairastu yöfukis..hiukka hankala yhdistelmä.

Joku viisas on joskus sanon ett mikä ei tapa ni se vahvistaa..vissii.

Kottiikki selvisi vaikk kerra pitt kohautta mettä reunamall.

Saroiki juur sill hetkell oikkee pali..mut hätä ei sitä hetkee kato.

Tänäp rupes iha vointiki jo friskama ja lähdi hiukka

kuttaroima pelloill. Kuntoutus alko.

Oliki kauhee lämmi ja kesäne päiv.

 Pelloil oliki kovat hurinat ja pörinät.

Viljanpuinti on jo roimast alkan.

Sänkipelloll mä treffasi kolme kurkee.

Yks oll tämmöne ruskeepäine huikkell. Teini?

Hiukka epävarmuut oll kulkemises..on kai se

ihmeellist ku yhtäkkisest tollase pitkä koive kasvan

tonn makon alustaa.

Sänkipelloll näytt hyvi löytyvä jottai purtava nii ussei nokka

kävei pellon pinnas.

Hyvi teinari osas lenttää.

Varmast pikkase viel täyty kasva ett jaksaa

läpyköir kauemmas ku mettän reunamaa.

Sänkipello vieres oliki sitt hunajakukkaa.

Täytyy oikke kiitell niit viljeliöit ku laittava näit 

ihanuus kukkaniittyi kasvama.

Muistaaksen täss kasvoi jottai juurikast viimevuan.

Hunajakukka onki hyvä viljelykierto kasvi.

Jospa lähettyvill onki joku mehiläistenkasvattaja?

Olkko millai on mutt jos olisi iha kuasis ollu

ni olisin kiertän koko pellon ympäriis ja katton ku varjot

leikkii hunajakukkien pääl. 

Täll kertta jätin välii.

Täst ihanuudest saa nauttii pitkää.

Hunajakukka kukkii pakkasii ast.

Täytyyki taas laittaa tätä omaanki puutarhaa kasvama.

Taimia ja Helmiorvokki

Hyväne aik sentäs ku tämä elokuu on samanlaine ku toukokuu..puutarha on iha sekasi..

ja mää viel entist enemp ku muuten lainka olenka.

Jokapualell mäkkee tarvis jottai kolut ja väänttä..ehtoo tulee

juur vaikk äske oll aamu.

Tyäkalut on yhtlaill hukas ku kevääl. Tosin yhde kevääl

hukatut oksasakset löyty! 

Kevät mä suunnittele nii pali ett sipulikukkakuvasto

on melkose riekonaaliks taaplattu.

Ensmäine siementilauski on jo lähten liikkeell.

Olisko tää jottai syksyn hurahtamist.

 Punakonnanmarja

Hiukkaka ei helpottan hurahtamine ku kävi veljeni puutarhas

Nuutajärve nurkis.

Hyväne aika siin vast on oikke koffeli viherpönttö.

Muutamas vuares veljen on lohtin mettikköö hieno puutarha..lehtomaise mettäpuutarha.

Siel kasvaa vaik mitä erillaissi pähkinöi, mont sorttii tammee, vaahteroi..huh

Hyötypuutarha on otett viimitte pääll haltuu ja sato on roima.

On se komiaa ku kosteutt riittä ja maaperä on iha eri ku tämmöne kivine mäki.

Kaikk uudet taime veljen suojaa verkoill..peurat kulkeva puutarhas.

Jännä oll tämä villiporkkana kukinnu kukinto..ja mä tiätyst könysi siemenii mukka.

Taimiiki tull..muutama purkki.

Velipoika kasvatta siemenest ite paljo kasvei..pensai ja puit.

Mä sain viemisenä karhunvattua joka kulkeutun hänell

puutarhaystävän kautta..

Erikoist täsä karhunvatus on se ett se on oikke vanhaa..

ehkä 1800 luvult. Peräsi Köyliön kartanost. Kartano se on hankit Taalainmaalt.

Kun ny en tätä vaa menis tappamaa.

Pukinpensaan alun sain kans föliini..ny pitää kattoo lämmin hyvä paikk.

Mukkaa läht myös konnamarjaa siell velje puutarhas se kasvaa luonnostas

kuusien juurakoitte huamas.

Oi ja tää taimi on hikkori..kuulemma valkohikkori. 

Taimi pitää lähes miinoittaa ettei vaa rusakot tai peurat syö.

Varjolilja sipulei tull kans mukka ku färi oll semmone oranssipunane.

Varjolilja on ehkä tähä veljeni puutarhaa tuotu sit taas Urjalankartanost..ehkä.

Mutt mä tein kokeilu.

Laitoin yhde sipuli palasiks..kynsiks ja istuti ruukkuu.

Loput veistin teräväl puukol siivuiks ja jaoin niin ett jokase

palasse jäin myös pikkase juurakkoo.

Katotaas sitt kuin tämä toimii. Kokeilu 20456B.

Sipulit on kuivun terassil viikonpäivät.

Tänäp karisteli mullat pois ja siistin sipulit.

Valkosipuleist katkasi varret ja nahkusti päälimmäise kuore pois.

Sipulit on alkan kuivuma mut ei tarppeeks.

Käsissässe tuntee kui pali viell vail on.

Plokkasi samatie valkosipuleist komeemmat eri kopparii..se on taas sit siement

 seuraava kylvöö mikä onki enne ku maa jäätyy.

Kuivattale ny koreis pikkase aikaa ja sit nämä korit siirtyvä ulkosaunall viel.

Yks mun unelma täytty ku isänt ost mull traktori. Iha mun toiveitte mukase.

Kyll mun kelppa. Puutarha sai samal uude apulaise.

(Mun lava-auto Torsti hajos kevääl)

Helmiorvokki on apulaise nimi. On sit semmost jyty kone ett huh.

Helmiorvokkii on piret hyvi. Vasen silmäki on alkuperäne.

Rekisteris on ja vakuutus on vuares on halpa.

Ny mä pääse taas hakee santta, peetä, katett, puitt, kivei jne..

Ferku on vm-53

Helmiorvokis on komee istuin..kerranki tarppeeks levee mun ahterill.

 Jouset istuimes on letkeet ja pikkase liikaaki notkuva..puupalikka hillitte hiuka.

 Piänell vaivall saa pykättytaakse semmose piäne lavan.

Nostint varte on vipu satulan takan tomonne nuppi..peränostin siis.

Helmiorvokin sähvöjohrot on kaikk uusit. Vimpaimet ja valot toimii.

Kaasu on ratis tua tappi.

Jos sattuu menee vaikk avain hukka ni peli käynnisty kampest.

Ja menee nii piänest tilas ympärs ett oikke mua hirvitti.

Erelline omistaja oll tehny peräkärry joka sopii täyrellisest Helmiorvoki tyylii.

Viel en oll kokeill kärryll peräs ajaa..sen tähde postilaatikko on viel ehjä.

Ny täystys vaa löyttä ajolakki semmone lerpattava nahkane..

kävisin pikkase kyllilläki.

Hissuksee terassill on kertyn syksyn asetelmii kasvei..kai näist jotai rakentuu.

Ny aika kuluis puutarhas. Huame kyll kutsuu leipätyö.

Voikka hyvin.

Tervetuloa Kahelinkulmalle Anne..

tääll on tämmöst.